Hyppää sisältöön

Miten Nato suhtautuu sivareihin? Miksi Venäjä on hiljaa? Nämä kysymykset askarruttivat suomalaisia Ylen Nato-chatissa

Asiantuntijat saivat parin tunnin aikana satoja Natoon liittyviä kysymyksiä. Koostimme tähän artikkeliin Nato-chatin maukkaimmat palat.

Kuva: Jere Paldanius / Suomen Puolustusvoimat

Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys herätti vilkasta keskustelua Ylen Nato-chatissa keskiviikkona. Chatin valvojat hyväksyivät keskusteluun yli 600 viestiä. Suurin osa kysymyksistä koski sitä, millaisia velvotteita Suomen Nato-jäsenyys tuo Suomelle ja mihin se toisaalta velvoittaa muita Naton jäsenmaita.

Keskustelijoiden Nato-kysymyksiin vastasivat tutkija, valtiotieteen tohtori Iro Särkkä Helsingin yliopistosta, johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista ja Ylen politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta.

Koostimme asiantuntijoiden vastauksia tähän artikkeliin. Sekä kysymyksiä että vastauksia on muokattu helppolukuisemmaksi. Koko chat-keskustelun voit lukea osoitteessa https://chat.yle.fi/nato (siirryt toiseen palveluun).

Natoon liittyminen

Miksi on luotu kahtiajako, että "joko Natoon tai Venäjä hyökkää"? Todellisuudessa on useita eri sotilasliittoja, joihin voisi liittyä.
Särkkä: Suomi on kylmän sodan jälkeisenä aikana siirtynyt ulkopolitiikassaan kohti länttä ja valinnut EU-jäsenyyden myötä ulkopoliittiseksi linjakseen lännettymisen. Olemassa olevien vaihtoehtojen puitteissa tällä hetkellä ei ole toista sotilasliittoa, joka toisi yhtä uskottavan pelotteen kuin Nato.

Pitääkö jokaisen Nato-maan hyväksyä Suomen hakemus, että Natoon päästään liittymään?
Salonius-Pasternak: Kyllä. Nato on konsensusperustainen organisaatio. Tämän voi ajatella myös suojaavan jäseniä, koska yksi iso maa tai maarypäs ei voi pakottaa koko organisaatiota toimimaan (vrt. Irakin sota 2003).

Särkkä: Se miten ja millä aikataululla hyväksyminen tapahtuu, riippuu kunkin jäsenmaan lainsäädännöstä. Arviolta ratifiointi tulee kestämään ainakin 4 kuukautta. Jos joku jäsenmaista kieltäytyisi ratifioimisista, aloitettaisiin diplomaattiset neuvottelut.

Voiko Turkki estää Suomen ja Ruotsin liittymisen?
Hakahuhta: Naton jäseneksi ottaminen vaatii kaikkien nykyisten jäsenmaiden hyväksymisen. Toinen asia kuitenkin on se, että pysyykö Turkki kannassaan loppuun asti vai onko kyse enemmän Turkin halusta keskustella muista asioista tässä yhteydessä.

Särkkä: En usko, että Turkki voi saada omia ehtojaan läpi. Suomen tulee kuitenkin asiallisesti selvittää Turkin kysymykset. Kysymys on diplomaattisesta prosessista, mutta tässäkin Suomi tulee toimimaan oman ulkopoliitiikan periaatteiden mukaisesti, tekemättä kompromisseja keskeisten periaatteiden kuten ihmisoikeuksien osalta.

Millä Nato-maalla on ollut tähän asti pisin jäsenprosessi?
Särkkä: Pohjois-Makedonialla, yli 20 vuotta. Prosessi alkoi vuonna 1999 ja päättyi vuonna 2020. Asia liittyi nimikiistaan Kreikan kanssa. Pohjois-Makedonian lähtökohdat olivat aivan erilaiset kuin Suomella ja Ruotsilla. Tyypillisesti jäsenyysprosessin kesto kutsusta on ollut noin kaksi vuotta.

Nato aikoo Madridin kokouksessa kesäkuussa tehdä linjamuutoksia. Onko niistä tietoa vai mennäänkö silmät sidottuina liittoon, joka ei enää noudata entisiä sääntöjään, esimerkiksi yksimielisyysperiaatetta?
Salonius-Pasternak: Konsensus on perusperiaate, sitä ei muuteta. Uusi strateginen konsepti hyväksytään Madridissa. Suomikin on kumppanina ollut mukana sen sisällön tuottamisessa. Eli muutoksia tulee, kuten EU:ssa, mutta jäsenenä Suomi voi hyväksyä tai torpata muutoksia. Sen perusteella, mitä minulle on kerrottu Naton suunnalta, ei ole merkittäviä muutoksia (pl. ehkä pysyviä tukikohtia joihinkin itäisempiin jäsenmaihin).

Miksi jotkut kutsuvat Natoa puolustusliitoksi? Eikö se ole sotilasliitto?
Hakahuhta: Yle käyttää Natosta molempia termejä: sotilasliitto ja puolustusliitto. Iro Särkkä suosii puolustusliittoa. Termeistä lisää tässä artikkelissamme.

Suomen Nato-päätös ja julkinen keskustelu

Miksei Natoon liittymisestä järjestetä kansanäänestystä?
Hakahuhta: Valtiojohto ei esittänyt eikä eduskunta pitänyt kansanäänestystä tarpeellisena. Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa kansanäänestystä ei pidetty tarpeellisena, koska mielipidetiedustelut osoittivat suomalaisten selkeän enemmistön kannattavan jäsenyyttä. Kansanäänestystä pidettiin myös mahdollisen Venäjän hybridivaikuttamisen kohteena. Myös aikaa olisi tarvittu nykyratkaisua enemmän.

Miksi Nato-chat järjestetään vasta nyt, kun Nato-jäsenyyttä on jo päätetty hakea?
Hakahuhta: On totta, että useampikin Nato-chatti olisi voinut olla paikallaan. Iro Särkkä on ollut kyllä vastaamassa radiossa yleisön kysymyksiin. Lisäksi Natoa koskevissa verkkojutuissa on avattu keskustelumahdollisuus.

Miksi Yle valitsi jo varhain Nato-kantansa ja piti Natoa vastustavat kansanedustajat pimennossa ohjelmistaan?
Hakahuhta: Ylellä ei uutisoinnissa ole omaa Nato-kantaa, kuten ei ole muissakaan uutisaiheissa. Myös Nato-jäsenyyden vastustajia on haastateltu Ylen uutisoinnissa. Vaikutelma on voinut syntyä siitä, että niin kansalaisten kuin kansanedustajien enemmistö oli Nato-jäsenyyden kannalla.

Nato-jäsenyyden kulut, taloudelliset vaikutukset

Paljonko Naton jäsenmaksu on vuodessa?
Hakahuhta: Arviot vaihtelevat tällä hetkellä noin 50–60 miljoonan euron välillä vuodessa. Se on suunnilleen prosenttiyksikön luokkaa Suomen puolustusbudjetista.

Särkkä: Kahden prosentin BKT-osuus on suositus. Noin kolmasosa Nato-maista yltää tähän. Kansallisesta puolustuksesta huolehtiminen on kuitenkin tärkeää ja Suomi yltää tuohon kahden prosentin viitetasoon jo tällä hetkellä.

Puolustukseen laitettiin satoja miljoonia tuosta noin vaan. Samalla kansa maksaa peruspalveluista hirmuhintoja. Onko Nato-jäsenyys sen arvoista?
Salonius-Pasternak: Suomen hallitus päätti korottaa puolustukseen käytettävää budjettia. Se menee koko maan puolustamiseen – ei "eliitin elosteluun". Nato-jäsenyys korottaa merkittävästi sotilaallisen voimankäytön, mukaan lukien ydinaseiden, kynnystä Suomea kohtaan.

Pitääkö Suomen sitoutua aseostoihin?
Salonius-Pasternak: Suomi päättää Nato jäsenenäkin mitä se ostaa. Toki on asioita, joita kannattaa hankkia yhdessä, mutta kukaan ei pakota Suomea hankkimaan. Joitain viestivälineitä (esimerkiksi turvaluokitellut tietokoneet eri paikkoihin) pitää toki hankkia.

Millaisia etuja Nato-jäsenyydellä on Suomen taloudelle?
Särkkä: Nato-jäsenyys vaikuttaa varmasti positiivisesti Suomen investointiprofiliin. Kansantaloudellisesti kysymys on merkittävä.

Nato ja Suomen puolustusvoimat

Mihin Suomi tarvitsee vahvoja puolustusvoimia, jos liitymme Natoon? Eikö puolustuvoimien kustannuksista voida nyt leikata?
Salonius-Pasternak: Ei voida. Naton perustamissopimuksen kolmannen artiklan mukaisesti jokaisen jäsenen pitää huolehtia oman puolustuksen kunnosta. Tällä pyritään estämään vapaamatkustamista.

Hakahuhta: Natolla ei ole omia joukkoja. Eli Suomen puolustamiseen tarvitaan edelleen suomalaisia sotilaita, jotka pyydettäessä voivat saada apua muiden Nato-maiden sotilailta. Viidennen artiklan mukaista apua on pyydettävä, sitä ei tyrkytetä.

Minkä kokoinen joukko asetetaan Naton käyttöön?
Särkkä: Tyypillisesti Suomella on ollut maksimissaan pataljoonasta komppaniaan kokoinen joukko kansainvälisissä operaatiossa (esim. Balkanin operaatiot, Afganistan). Tarkasteltaessa Naton EFP-joukkojen kokoonpanoja Suomen kokoisten verrokkimaiden osalta, pidän mahdollisena, että Suomi osoittaisi noin komppanian kokoisen joukon ja/tai muita suorituskykyjä esim. Naton EFP-joukkoihin Baltiassa.

Onko Nato-maiden yhteispuolustus yhtä vahva kuin Venäjän yksinään?.
Salonius-Pasternak: Nato on merkittävästi vahvempi konventionaalisella puolella. Ydinaseiden suhteen Venäjän doktriini näyttäisi olevan valmiimpi käyttämään taktisia ydinaseita. Strategisten ydinaseiden pääroolina on toimia pelotteena. Niiden suhteen sekä Naton jäsenmailla (Yhdysvallat, Britannia, Ranska) että Venäjällä on tarpeeksi vastaiskuun – eli siinä ehkä tasapeli.

Mikä on tärkein tuki, jota Suomi voisi Natosta saada?
Salonius-Pasternak: Suomi ei varmaan ensitilassa tarvitsisi laajoja maavoimien joukkoja tueksi, vaikka erikoisjoukkosotilaat voisivat olla hyödyllisiä. Ilmatuki, logistiikka, tiedustelu, jne ovat todennäköisempiä tuen muotoja. Kaikki riippuu siitä, minkälainen puolustussuunnitelma on.

Lisääkö Natoon liittyminen ulkomaalaista tiedustelua Suomessa?
Salonius-Pasternak: Suojelupoliisin mukaan ulkomainen tiedustelu on jo hyvin aktiivista. Jäsenyys varmaan lisää tiettyjen maiden kiinnostusta.

Nato ja asevelvollisuus, armeija

Voiko reservissä oleva lapseni joutua Naton sotilasoperaatioihin?
Salonius-Pasternak: Lähtökohtaisesti ei, ellei ilmoittaudu vapaaehtoiseksi.

Särkkä: Ketään ei voi pakottaa Naton "sotiin" tai operaatiohinkaan. Valtioneuvoston Nato-selonteossa todetaan, että "jäsenyys Natossa ei merkitsisi perustuslain mukaisen maanpuolustusvelvollisuuden laajentamista koskemaan koko Pohjoisen-Atlantin sopimuksen alueen yhteistä puolustusta." Eli suomalainen reserviläinen on sidottu vain Suomen reserviin.

Miten Nato suhtautuu sivareihin?
Hakahuhta: Suomen lainsäädäntö säilyy asevelvollisuuden osalta tämän hetken tietojen mukaan ennallaan, mitä siviilipalvelukseen tulee.

Tuleeko Suomeen sopimusjoukot eli palkka-armeija asevelvollisuuden rinnalle?
Särkkä: Suomi säilyttää yleisen asevelvollisuuden myön Naton jäsenenä. On totta, että suuri osa ensimmäisen ja toisen laajentumiskierrosten maista siirtyi Nato-jäsenyyden jälkeen ammattiarmeijaan, mutta sitä Nato ei jäseniltään edellytä. Jokaisen maan puolustusratkaisu on uniikki. Osana Suomen puolustusvoimia on kuitenkin jo nyt myös ammattisotilaita, joita käytettäisiin Nato-johtoisiin operaatioihin.

Missä ja miten ydinaseiden ja tukikohtien sijoittelusta päätetään?
Hakahuhta: Suomi päättää itse, salliiko se alueelleen Nato-tukikohtia tai ydinaseita. Presidentillä sekä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisella ministerivaliokunnalla on merkittävä rooli tuossa päätösprosessissa. Kuten oli tässä Nato-päätöksessäkin. Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä hallituksen kanssa. Pääministeri taas johtaa EU-politiikkaa.

Salonius-Pasternak: Nuclear Planning Groupissa, johon Suomi osallistunee. Ydinaseita (USA:n B-61) on viidessä jäsenmaassa, ei niitä ole tarjottu muille jäsenmaille, eikä tarjotakkaan.

Artikla 5 ja Suomen vastuu

Pitääkö Suomen osallistua kaikkiin kriiseihin mitä Nato-maissa tapahtuu?
Salonius-Pasternak: Ei. Nato päättää kollektiivisesti operaation aloittamisesta. Jäsenenä Suomi voi myös torpata sellaisen tai vain olla osallistumatta. Vrt. esimerkiksi Ranska, Saksa vuonna 2003. Jäsenmaat tekevät yhteistä puolustussuunnittelua, missä on määritelty eri maiden tehtävät.

Miten artikla viittä sovelletaan? Jos esimerkiksi Helsinkiä kohti lentää useampi aseistettu vihollinen lentokone ja Suomi päättää ampua ne alas, lasketaanko se hyökkäyksenä, joka oikeuttaa muiden jäsenmaiden apuun?
Salonius-Pasternak: Kuvaus riittäisi osana laajempaa kontekstia artikla viiden "laukaisemiseen" – toki olettaen, että joku on oikeasti iskenyt Suomeen eikä vain lentänyt uhkaavasti. Päätöksentekoprosessia on hiottu etenkin vuoden 2014 jälkeen. Ei siihen montaa tuntia menisi, jos hyökkäys olisi selvä.

Voiko yksi jäsenmaa estää viidennen artiklan toimeenpanon Natossa?
Särkkä: Artikla 5 on Naton toiminnan ydin. Jos joku maa kieltäytyisi osallistumasta Artikla 5:n yhteiseen puolustukseen, menettäisi Naton yhteinen puolustus merkityksensä. Jokainen maa saa kuitenkin itse päättää, miten osallistuu. On myös huomattava, että Natolla on Artikla 4 – tässä on kysymys Naton turvallisuuskonsultaatiosta, jossa jäsenmaa voi pyytää konsultaatiota, mutta tämä ei ole sama kuin Artikla 5.

Kyber kaataa koko kansakunnan helpommin ja nopeammin kuin ohjukset ja tykit rajalla. Milloin 5. artiklaa sovelletaan kyberhyökkäyksissä?
Särkkä: Artikla 5 voitaisiin periaatteessa ottaa käyttöön kyberhyökkäyksen tilanteessa. Nato on sanonut puolustavansa itseään 360 astetta ja kaikissa viidessä toimintaympäristsössä maalla, merellä, ilmassa, avaruudessa ja kyberympäristössä.

Nato Suomen politiikassa ja lainsäädännössä

Kuka on vastuuhenkilö Suomen Nato-asioissa? Kelle lautaspaikka kuuluu?
Särkkä: Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Naton huippukokouksissa, jossa tavataan valtionpääsimiestasalla, tasavallan presidentti olisi luonnollinen Suomen edustaja.

Salonius-Pasternak: Presidentti edustaa Suomea valtionpäämiestapaamisissa, muut ministerit sitten heidän vastaavissa tapaamisissa.

Mitkä ovat Suomen mahdollisuudet vaikuttaa Naton päätöksentekoon?
Särkkä: Naton jäsenenä Suomi osallistuu täysivaltaisesti Naton päätökseentekoon. Natossa päätökset tehdään yksimielisyyttä noudattaen, mikä tarkoittaa sitä, ettei päätöksistä äänestetä. Suomi voi siis blokata Naton neuvostossa sellaisen päätöksen, jota se ei kannata olemalla siitä erimieltä. Suomella on Natossa siis enemmän päätösvaltaa kuin esim. EU:n monella poliitiikkaosa-alueella (määräenemmistö).

Miten Nato-jäsenyys tulee vaikuttamaan Suomen sisäpolitiikkaan?
Särkkä: Nato-jäsenyyden myötä Suomi ei luovuta kansallista päätösvaltaa Natolle. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi vastaa edelleen omasta sisäpolitiikastaan suvereenina valtiona. Uskon, että Nato-jäsenyyden myötä Nato kuitenkin säilyy sisäpoliittisissa keskusteluissa mukana.

Jos Suomi hyväksytään Naton jäseneksi, joudutaanko Suomessa muuttamaan lakeja? Onko muutettava sotilasvalan ja virkavalan kaavojen tekstisisältöä?
Salonius-Pasternak: Joitain lakeja joudutaan ehdottomasti muuttamaan, mutta ei esimerkiksi maanpuolustusvelvoitetta. Tämä todetaan yksiselitteisesti hallituksen Nato-jäsenyyteen liittyvässä asiakirjassa: "Jäsenyys Natossa ei merkitsisi perustuslain mukaisen maanpuolustusvelvollisuuden laajentamista koskemaan koko Pohjois-Atlantin sopimuksen alueen yhteistä puolustusta."

Nato, Suomi ja ulkosuhteet

Venäjän puolelta tehdään usein ilmatilaloukkauksia Suomeen ja Ruotsiin. Suhtaudutaanko näihin eri tavalla, kun Suomesta ja Ruotsista tulee Naton jäseniä? Eli miten Nato reagoi sen alueelle tehtyihin ilmatilaloukkauksiin?
Salonius-Pasternak: Suomi on tulevaisuudessakin vastuussa tästä ja tämän kertomisesta. Toki Suomen ja Ruotsin kannattaa tulevaisuudessa yhdessä muiden Nato-jäsenten kanssa miettiä, miten ja kuka viestii näistä. Halutaanko, että Nato myös ottaa kantaa ja jos, niin miten?

Mistä johtuu Venäjän hiljainen suhtautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen?
Salonius-Pasternak: Emme tiedä, mutta sanoisin että viimepäivien ulostulot ovat positiivisempi asia kuin jos viesti olisi ollut "ydinaseita on nyt kohdistettu Suomeen – kuten kylmän sodan aikana". Toivottavasti ovat vetäneet johtopäätöksen, että Suomen päätökseen ei voi enää vaikuttaa, mutta mahdollisesti siihen voi, millainen jäsen Suomi on.

Kuinka paljon Nato-jäsenyys vaikuttaa siihen, miten Suomi reagoi muiden Nato-jäsenten ihmisoikeusrikkomuksiin?
Salonius-Pasternak: Nato-jäsenyys ei vaikuta Suomen kykyyn harjoittaa omaa ulkopolitiikkaansa. Jos niitä verrattaisiin, rajoittaa EU-jäsenyys paljon enemmän Suomen ulkopolitiikkaa kun Nato-jäsenyys.

.
.