Hyppää sisältöön

Taimenet alkoivat lisääntyä villisti keskellä kaupunkia, ja lopputulos yllätti kaikki – kapea puro pursuaa nyt kaloja: "Voi puhua ihmeestä"

Taimenen lisääntyminen on tutkijoiden mukaan onnistunut odotuksia paremmin Imatralle rakennetussa kaupunkipurossa. Puro on valtakunnallisesti tärkeä esimerkki siitä, miten virtavesien patoamisen haittoja kaloille voidaan korjata.

Taimenet ovat kotiutuneet Imatran kaupunkipuroon. Kuva: Tommi Parkkinen / Yle

Kahdeksan vuotta sitten Imatralle rakennettu kaupunkipuro on osoittautunut pieneksi ihmeeksi.

Taimenen lisääntyminen kaupunkipurossa on tutkijoiden mukaan onnistunut odotuksia paremmin.

Myös pohjaeläimistön lajien määrä on runsastunut vuosi vuodelta. Puroon on kaikkinensa muodostunut toimiva ekosysteemi.

Kalaporukka muodostui nopeasti

Imatrankoski padottiin 1920-luvun lopussa, ja kaupunkipuro valmistui Imatralle lähes sata vuotta myöhemmin vuonna 2014. Se sijaitsee Fortumin Imatrankosken voimalaitoksen lähellä olevalla puistoalueella Vuoksen varrella.

Kaupunkipuron ajatuksena oli, että padon alapuolelle jääneet Vuoksen taimenet saattaisivat löytää puron ja tulla siihen kutemaan.

Niin löysivätkin. Ensimmäiset taimenet tulivat puroon vuoden kuluttua puron valmistumisesta ja alkoivat lisääntyä.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan Saija Koljosen mukaan kaupunkipuron taimenille kuuluu tällä hetkellä hyvää.

– Olimme varmaan kaikki yllättyneitä, kuinka hyvin ja nopeasti sinne muotoutui kalaporukkansa, Koljonen kertoo.

Taimenet näyttävät olevan hyväkuntoisia ja lisääntyvät vuosittain. Poikastiheys on korkeampi kuin vastaavissa luonnonpuroissa.

– Poikasia on löytynyt sieltä joka vuosi. Se on ollut älyttömän hyvä merkki ja on jatkunut hyvänä, vaikka on ollut välillä lämpöisiä vuosia, Koljonen sanoo.

Taimenen ohella kaupunkipurossa on nähty muitakin kalalajeja, kuten ahven, hauki ja kivisimppu.

Jokainen yksilö tärkeä

Imatran kaupunkipuro on pituudeltaan noin kilometrin mittainen. Leveyttä sillä on parisen metriä, paikoin viisi.

Käytännössä koko puro on taimenen käytössä.

Purosta pyrittiin tekemään mahdollisimman luonnonmukainen. Se vaikuttaa olevan syy siihen, että taimen viihtyy purossa.

– Elinympäristön olosuhteet ovat otolliset. Siellä on käytetty hyväksi tietoa siitä, millainen elinympäristö taimenelle kaikista parhaiten sopii. Se on ilmiselvästi onnistunut.

Järvitaimenen poikanen veden alta kuvattuna.
Yle kuvasi kaupunkipuroa jo syksyllä 2017, kun siellä oli valtava määrä nuoria taimenia. Katso video.

Napapiirin eteläpuolella vaeltavat taimenet ovat erittäin uhanalaisia. Siksi jokainen yksilö on Koljosen mukaan tärkeä.

– Kaikki toimet, joita pystymme tekemään, auttavat. Luontaisesti lisääntyvät kannat ovat äärimmäisen tärkeitä tällä hetkellä.

Taimenet houkuttelivat alun alkaen puroon hyönteiset, jotka ottivat puron munimispaikakseen. Taimenet syövät planktonia, pohjaeläimiä, hyönteisten toukkia ja veden pinnalle tulleita hyönteisiä.

Ekosysteemi toimii

Kaupunkipurolla tehdyissä tutkimuksissa on selvinnyt, että myös pohjaeläinten määrä ja lajisto ovat vuosien varrella runsastuneet. Se on hyvä taimenen kannalta.

Myös kaupunkipuron kasvillisuus on tutkijoiden mukaan monipuolistunut yllättävän hyvin.

Kaupunkipuron varrella kasvaa esimerkiksi rantakasveja, jotka antavat suojaa ylhäältä päin ja tuovat ravinteita pohjaeläimille.

Lisäksi purossa on paikoin purosammalta sekä vesikasveja.

– Pieni ongelma on kanadanvesirutto, joka on yleinen vieraslaji. Se on löytänyt tiensä suvantoihin.

Kokonaisuudessaan puro on alkanut toimia hätkähdyttävän hyvin. Voisiko puhua Imatran ihmeestä?

– Kyllä ehdottomasti, Koljonen naurahtaa.

Voi korvata teknisen kalatien

Imatran kaupunkipuro on valtakunnallisesti tärkeä esimerkki siitä, miten virtavesien patoamisen haittoja kaloille voidaan korjata.

Patoamisella hävitetään kalojen luontaista elinympäristöä. Lisäksi vaeltavien kalalajien kulkumahdollisuuden järviin katkeavat.

Tyypillisesti kalojen kulku padon ohi on järjestetty teknisillä kalateillä.

– Siinä ei kuitenkaan luoda elinympäristöä, eli kalojen pitää päästä siitä ohi. Siitä voi taas olla todella pitkä matka ekosysteemiin, jota kalat oikeasti tarvitsevat elääkseen.

Kaupunkipurosta tehtiin mahdollisimman luonnonmukainen. Kuva: Kalle Schönberg / Yle

Kaupunkipuron tyyppisellä ohitusuomalla kalojen tarvitsema elinympäristö voidaan tehdä padon yhteyteen, jolloin kalojen ei tarvitse lähteä kauemmas.

– On tärkeää, että meillä on tällaisia virtavesisysteemejä, jotka ovat patoamisen myötä hävinneet monestakin kohteesta. Tällaisella rakentamisella niitä pystytään tekemään juuri siihen padon yhteyteen, josta se on käytännössä hävinnyt, Koljonen sanoo.

Koljosen mukaan joissakin tapauksissa teknisen kalatien rakentaminen on kuitenkin perusteltua.

Mietinnässä muuallakin

Tällä hetkellä vastaavaa puromallia pohditaan Imatran Tainionkosken voimalaitoksen kohdalle. Voimalaitos sijaitsee niinikään Vuoksessa Imatrankoskesta ylöspäin.

– Pohjoisen Suomen isoissa joissakin on kalaväyläkeskusteluja käyty. Kyllä se on hiipimässä isoihinkin jokiin, Koljonen sanoo.

Uudellamaalla on Koljosen mukaan tehty useita luonnonmukaisia ohitusuomia pitkän aikaa.

– Mutta ei tässä mittakaavassa kuin Imatran kaupunkipuro.

Imatran kaupunkipuron kalaston ja pohjaeläimistön kehittymistä on seurattu vuosittain. Myös kasvillisuutta on selvitetty aika ajoin.

Kaupunkipuron toteuttamisesta ja seurauksista valmistui hiljattain raportti (siirryt toiseen palveluun).

Tutkijoiden toiveena on, että seurantaa pystyttäisiin vielä jatkamaan. Se on kiinni rahoituksesta.

– Meidän kannalta on tosi tärkeää, että sitä jatketaan vielä jonkin aikaa. Nähdään, missä vaiheessa tilanne tavallaan tasaantuu siellä, erikoistutkija Saija Koljonen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Lue lisää:

.
.