Hyppää sisältöön

Seinäjoki on yhä Suomen paras suuri kunta yrittää – koko maassa kiitosta yrittäjiltä saa infra, moitteita julkiset hankinnat

Yrittäjät ympäri maan kaipaavat lupapalveluun ja kaavoitukseen sujuvuutta. Kuntien omaa yhtiötoimintaa pitäisi Suomen Yrittäjien mukaan katsoa kriittisellä silmällä.

Seinäjoki on komeillut yrittäjämyönteisyydessän erilaisten kyselyiden kärkisijoilla jo pitkään. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Suomen kunnat suoriutuvat parhaiten infrastruktuurin, kuten väylien, vesijohtojen ja tietoliikenneverkkojen, hoitamisesta, kertoo Suomen Yrittäjien teettämä barometri. Siihen vastasi lähes 10 000 yrittäjää.

Kiitosta saavat myös yrityspalvelut ja elinkeinopolitiikan asema kunnissa. Samat asiat nousivat esiin myös kaksi vuotta sitten.

Heikoimmat arviot annetaan julkisista hankinnoista.

Seinäjoki, Lieto ja Marttila omien sarjojensa kärjessä

Yrittäjien kuntabarometri laittaa jälleen kuntia myös paremmuusjärjestykseen sen mukaan, millaisiksi yritykset kokevat kunnan yrittäjyysilmapiirin.

Yli 50 000 asukkaan kuntien ykkönen on Seinäjoki. Kakkosena on Kuopio ja kolmantena Kotka. Neljänneltä sijalta löytyy Vaasa.

Keskikokoisten kuntien kärkikolmikon muodostavat Lieto, Kempele ja Ilmajoki. Alle 10 000 asukkaan kunnissa keulassa on Marttila, kakkosena Konnevesi ja kolmantena Kärsämäki.

Eteläpohjalainen Seinäjoki on komeillut mittausten kärkisijoilla pitkään. Sieltä tehtiin alkuvuonna kutsusta vierailu Kotkan seudulle pohtimaan, miksi alueen yritysilmapiiri on aiemmin ollut kyselyissä huono.

Seinäjoen seudulla kunnat käyttävät yritysten palveluja

Yrittäjäsuvun kasvatti Iiro Takala aloitti rautakauppayrittäjänä Seinäjoella 2015 ja laajensi kolme vuotta myöhemmin Lapualle. Seinäjoen sijoitus barometrissä ei häntä yllätä.

– Kyllähän Seinäjoella on ollut yrittäjien, yritysten ja kaupungin välinen yhteistyö erittäin hyvällä tasolla jo vuosia, enkä yhtään epäile etteikö samaan pystyttäisi jatkossakin, sanoo Takala.

Erityisen tytyväinen hän on siihen, että Seinäjoki ja seudun muutkin kunnat käyttävät paljon alueen yritysten palveluja.

– Toivon, että kunnat huomioivat omaa palvelutarjontaa ja yrityskenttää jatkossakin mahdollisimman paljon. Jos hankintoja voidaan toteuttaa oman alueen kautta, luodaan työpaikkoja, verotuloja ja elinvoimaisuutta myös tulevaisuudessa, sanoo Takala.

Liedosta kiitosta päätöksenteon nopeudelle

Lieto puolestaan on hallinnut keskikokoisten kuntien kärkeä jo neljä kertaa peräkkäin. Se ei ole paikallisen yrittäjän mukaan sattumaa.

– Varmasti asioita on tehty oikein. Näkisin, että suurin yksittäinen syy on päätöksenteon nopeus ja nopea regointi ja joustavuus. Yritykset saavat hyvin nopeaa palvelua kunnalta, sanoo Ilmaristen matkailutilaa pitävä Antti Alilonttinen, joka on myös Liedon yrittäjien varapuheenjohtaja.

Alilonttisen mukaan yrittäjät pääsevät mukaan myös kunnan päätöksentekoon. Yrittäjien kesken ilmapiiri on terve, toisia kannustetaan ja heidän palveluitaan käytetään mahdollisuuksien mukaan.

Alilonttisten perheen mielestä Liedossa on hyvä yhteishenki yrittäjien kesken. Kuva: Kimmo Gustafsson / Yle

"Kuntien omaa yhtiötoimintaa arvioitava kriittisesti"

Yritykset pitävät yrityspalveluista tärkeimpinä aloittavan yrityksen palveluja, sujuvia lupapalveluja sekä rahoitus- ja investointineuvontaa.

Lupien sujuvuus on tärkeää, sillä odottaminen maksaa. Kaavoituksen hitaus taas on merkittävä este kasvulle erityisesti suurissa kaupungeissa. Suomen Yrittäjät kehottaakin laajentamaan nopeasti niin sanottua kumppanuuskaavoitusta.

– Siinä julkinen sektori keskittyy kaavoitushankkeiden johtamiseen ja ripeään lupakäsittelyyn. Yksityinen sektori voi auttaa varsinaisessa kaavojen tekemisessä, sanoo johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä.

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen kehottaa myös kuntia arvoimaan kriittisesti omaa yhtiötoimintaansa.

– Pahimmillaan se pienentää verotuloja ja estää kunnan alueella toimivien yritysten kehittymistä ja kasvua, sanoo Salminen.

Yrittäjäjärjestö näkee näytönpaikkana sen, että sote-palvelut siirtyvät ensi vuonna hyvinvointialueille ja että kunnat ottavat vastuun työllisyyspalveluista vuonna 2024.

Vain 42 prosenttia yrityksistä arvioi, että kunnat kykenevät hoitamaan työllisyyttä kohtalaisesti.

Lue myös:

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun torstaihin 19.5. kello 23:een saakka.

.
.