Hyppää sisältöön

Analyysi Niinistön valtiovierailusta: Pohjolan uusi alku

Nato-hakemukset ja pikakutsu Valkoiseen taloon sähköistivät tasavallan presidentti Sauli Niinistön virallista valtiovierailua Ruotsiin, arvioi politiikan toimittaja Pirjo Auvinen Tukholmasta.

Presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson saivat pikakutsun Valkoiseen taloon eli tapaamaan Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenia. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

TUKHOLMA Koronan takia virallisia valtiovierailuja ei ole tehty meille eikä muualle pariin vuoteen, joten muistikuvat ovat haaleita eivätkä ihan tuoreita.

Haaleita siksi, että valtiovierailut ovat enimmäkseen muodollisia ja yllätyksettömiä. Niissä on paljon hyvää tahtoa, mutta useimmiten vähän kouriintuntuvaa sisältöä.

Tämänkertainen valtiovierailu Tukholmaan oli täysin toista maata.

Se osui tai osutettiin päiviin, jolloin molemmat maat tekivät historiallisia ja kauaskantoisia muutoksia turvallisuuspolitiikkaansa.

Kuningaskunnan upeat puitteet korostivat sitä, että lopputulos oli se mitä molempien maiden valtiojohto toivoi: juhlallinen yhteissinetti siirryttäessä sotilaallisesta liittoutumattomuudesta puolustusliitto Natoon.

Venäjä tuuppasi Suomen ja Ruotsin Natoon

Matka Natoon on ollut niin nopea, että pysäkkejä on kerrattu vielä aurinkoisessa Tukholmassakin. Sama Nato-jäsenyyteen liittyvä päättelyketju on toistettu moneen kertaan: jos Suomi niin Ruotsikin, jos ei Suomi niin ei Ruotsikaan.

Nyt jäsenhakemus on vetämässä molemmilta mailta. Ja kuin valtiovierailun teemaa korostaen ne vastaanotti yhteinen tuttu Norjasta eli Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.

Kaksipäiväisen valtiovierailun muistiinpanoissa korostuu ja toistuu yksi asia. Turvallisuuspoliittinen pikakäännös nähdään sysäyksenä uuteen, olipa sitten kyse pohjoismaisesta yhteistyöstä tai yritysten tulevaisuuden näkymistä.

Sekä presidentti Sauli Niinistö että pääministeri Magdalena Andersson (sd.) toistivat moneen kertaan mitä mahdollisuuksia avautuukaan kun jatkossa kaikki viisi Pohjoismaata kuuluvat Natoon. Entisen pääministerin Alexander Stubbin (kok.) aikoinaan karkein sanoin vähättelemä pohjoismainen yhteistyö on nyt saamassa ihan uuden sisällön.

Niinistön ja Anderssonin mukaan tarkoitus ei ole perustaa Naton sisälle mitään Pohjolan blokkia. Paitsi ehkä, jos se olisi rauhan blokki, Niinistö pohdiskeli.

Nato tiivistää myös yritysten yhteistyöhaluja

Valtiovierailulla on yleensä mukana joukko yritysjohtajia, niin Tukholmassakin. Suomi-instituutissa järjestettyyn pyöreän pöydän keskusteluun osallistui kuningas Kaarle XVI Kustaan ja presidentti Niinistön lisäksi elinkeinoelämän raskainta sarjaa molemmista maista.

Puheenvuoroissa muistutettiin kahdesta koronan piinaamasta vuodesta ja Venäjän aloittaman sodan järkyttämästä Euroopasta. Mutta Nato-ratkaisut tuntuivat vahvistaneen myös yritysmaailman tulevaisuudenuskoa. Puheenvuoroissa kehotettiin katsomaan paria vuotta pitemmälle, uskomaan vihreään siirtymään ja panostamaan koulutukseen.

Yritysjohtajien arvioissa oltiin varmoja , että yhteistyöllä Pohjolan yritykset menestyvät, vaikka Eurooppa muuten näyttäisikin nyt jäävän muun maailman kasvu- ja investointiluvuista.

Uuden Suomi-Ruotsin yhteinen tulevaisuus

Yleensä muutoksilla voi olla ennalta arvaamattomia seurauksia, liittyivätpä ne mihin elämänalueeseen tahansa. Nyt Suomi ja Ruotsi ovat tehneet suuret ratkaisut turvallisuuspolitiikassaan. Ainakin tuoreeltaan Nato-hakemukset näyttävät levittävän taikapölyä, joka toimii katalysaattorina moneen muuhunkin uuteen.

Innostuneita ihmisiä kuten Ruotsin pääministeri Anderssonia ja presidentti Niinistöä on mukavaa seurata, varsinkin kun tilanne elää niin kuin nyt. Nato-jäsenyysprosessi on vasta alussa ja saattaa kestää jopa vuoden.

Ensipäivinä on tullut takapakkia Turkista, mutta myös pikakutsu Valkoiseen taloon, mikä sähköisti Tukholman valtiovierailun tunnelmaa entisestään. Niinistö jätti epäselväksi, kenen aloitteesta tapaaminen nyt järjestyy. Sanoi kuitenkin, ettei Valkoisen talon kutsuista ole ollut tapana kieltäytyä.

Naton ykkösmaan presidentin sana voi ratkaista riitoja Turkin kanssa, mutta myös paaluttaa jäsenhakemusten käsittelyaikataulun pikaiseksi. Suomi ja Ruotsi toivovat nyt molempia.

Siten yhä lähempänä toteutumistaan olisi uusi itsenäisten valtioiden Suomi-Ruotsi tai Ruotsi-Suomi, joka pääministeri Anderssonin mukaan jakaa yhteisen tulevaisuuden ja joka on Niinistön sanoin parempi Pohjola turvallisessa Pohjois-Euroopassa.

Lue myös:

.
.