Hyppää sisältöön

Työnantajalla on nyt tuumauksen paikka: hakeako superihmistä vai kelpaisiko ihan tavallinen osaaja?

Pula osaajista työmarkkinoilla kiihtyy ja yritysten rekrytointivaikeudet näyttävät lisääntyvän. Joskus syynä voivat olla epärealistiset vaatimukset haettavan henkilön osaamisesta.

Suomessa riittää nyt avoimia työpaikkoja, mutta rekrytointivaikeudet ovat varsin tavallisia. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Oletko alasi ammattilainen koulutuksen ja työkokemuksen kautta? Oletko myös ahkera, iloinen, hymyilevä ja sinulla on erinomaiset yhteistyö- ja tiimitaidot? Osaatko hyvin englantia?

Jos vastasit kaikkiin kysymyksiin myöntävästi, sinulla voisi olla mahdollisuus saada muutaman kuukauden kesätyö apulaisena kahvilassa.

Suomessa oli maaliskuun aikana avoinna yli neljännesmiljoona työpaikkaa ja monilla aloilla tekijöistä on kova pula (siirryt toiseen palveluun), vaikka samaan aikaan työttömienkin määrä on neljännesmiljoonan tasolla.

Rekrytointiongelmien arvioidaan lisääntyneen viime aikoina, kun avoinna olevien työpaikkojen määrä on ollut voimakkaassa nousussa.

Vaatimustaso on joskus liiankin korkealla

SAK:n teettämä tuore tutkimus (siirryt toiseen palveluun) väittää, että osaltaan työvoimapulan taustalta löytyy työnantajien epärealistisia vaatimuksia, jotka eivät edes aina ole välttämättömiä tarjolla olevan työn kanssa.

Ilmiö on tuttu myös työvoimaviranomaisille. Porissa työllisyyden kuntakokeilua vetävä työllisyyspäällikkö Jenni Ketonen pitää keskustelua tästä näkökulmasta tervetulleena.

Porin työllisyyspäällikkö Jenni Ketonen sanoo, että työntekijöiden vaatimustasossa mennään joskus liian korkealle. Kuva: Mika Viljanen / Yle

Hänen mukaansa Suomessa on puhuttu paljon työnhakijoiden osaamisessa olevista puutteista. Parantamiseen varaa on myös monien työnantajien rekrytointitaidoissa.

– Ehkä työnantajat eivät aina osaa sopeuttaa vaatimuksiaan työnhakijoissa olevaan tarjontaan ja on menty tavallaan yli työnhakijoilta kaivattavassa vaatimustasossa, Ketonen pohtii.

Tämä näkyy konkreettisella tavalla työpaikkailmoittelussa. Niitä läpi käydessä tulee hyvin usein tunne, että haussa ei ole aivan normaali työnhakija vaan jonkinlainen superihminen.

– Kyllä ilmoitukset ovat joskus vaikeaselkoisia ja korkealentoisia, eikä aina selviä, mitä niissä haetaan. Välillä tuntuu, että henkilöltä vaadittavat ominaisuudet eivät ole relevantteja siihen tarjolla olevaan työpaikkaan, Jenni Ketonen sanoo.

Ketosen mielestä avoimien työpaikkojen ja työttömien kohtaanto-ongelmaa voisi ainakin osittain helpottaa, jos tähän asiaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota.

Rima alemmas osaajapulan vuoksi?

Suomen suurimman työnhakupalvelun Duunitorin toimitusjohtaja Thomas Grönholm on sitä mieltä, että osaajapulan myötä työnhakijalta vaadittavia ominaisuuksia kannattaisi tarkastella ennakkoluulottomasti.

Grönholm muistuttaa, että kyse on hyvin monisyisestä ongelmasta. Työnhakijoiden puutteellinen osaaminen on selvitysten perusteella yleisin syy rekrytointiongelmiin. Myös työttömien haluttomuus muuttaa työn perässä nousee usein esille.

Duunitorin toimitusjohtaja Thomas Grönholm kehottaa työantajia pohtimaan, voisiko työnhakijalta vaadittavaa kriteeristöä joissain tapauksissa helpottaa. Kuva: Duunitori / Fredrik Bäckman

Grönholmin mukaan työnantajien kannattaisikin vallitsevassa tilanteessa harkita, voisiko työtä tehdä enemmän etänä ja millainen vaatimustaso työtehtävään kannattaa vaatia.

– Työnantajan kannattaa pohtia, voitaisiinko rekrytoida vähän pienemmällä osaamistasolla ja kokemuksella, ja sitten kouluttaa sekä perehdyttää, Grönholm sanoo.

Hän uskoo, että nykyisessä työmarkkinatilanteessa tällainen vaihtoehto nousee entistä useammin esille.

Duunitorin omissa työmarkkinaselvityksissä yritykset ovat kertoneet, että rekrytointivaikeudet ovat viime aikoina lisääntyneet samalla kun tarjolla olevien työpaikkojen määrä on kasvanut.

Grönholm nostaa esiin vielä ulkomaalaisten työntekijöiden tulon Suomen työmarkkinoille työvoimapulaa helpottamaan. Tämänkin esteenä saattaa joskus olla korkealle nostettu vaatimustaso.

– Olemme esimerkiksi törmänneet siivousalan työpaikkailmoituksiin, joissa on vaadittu erinomaista suomen kielen taitoa. Tällaisissa tilanteissa kannattaa pohtia, voisiko kriteeristöä tarkistaa, Grönholm sanoo.

Jatkuva oppiminen auttaa työmarkkinoilla

Työnantajalla on tietenkin suvereeni oikeus etsiä itselleen parasta mahdollista työntekijää.

Satakunnan yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen muistuttaa, että nykyinen työelämä yksinkertaisesti vaatii tekijöiltä usein erittäin monipuolista taitotasoa.

Hän ei suoraan allekirjoita väitettä, jonka mukaan työnantajien vaatimustaso on ylimitoitettua. Kivinen toki myöntää, että pienillä yrityksillä rekrytointitaidot eivät välttämättä ole aina huippuluokkaa.

– Ammattiosaamisen ja oppimishalun lisäksi työnhakijalta kaivataan usein hyviä digitaitoja, englannin kielen käytännön osaamista ja yhteistyötaitoja. Kyllä tänä päivänä aika paljon työntekijältä vaaditaan, Kivinen sanoo.

Satakunnan yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen pitää jatkuvan oppimisen periaatetta tärkeänä työmarkkinoilla. Kuva: Mika Viljanen / Yle

Kivisen mukaan mielessä on syytä pitää myös jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö. Työnhakijoiden pitäisi työnantajien lailla päivittää osaamistaan, jotta kilpailukyky työmarkkinoilla säilyy.

– Tällainen jatkuva oppiminen on iso vaatimus. Varsinkin ikääntyville ihmisille se on melkoinen haaste, Kivinen sanoo.

Porin työllisyyspäällikkö Jenni Ketonen muistuttaa myös siitä, että työhaastattelu ei välttämättä kerro, millaisen panoksen ihminen työtehtävässä voisi antaa.

Kaikki eivät osaa haastattelutilanteessa markkinoida itseään parhaalla mahdollisella tavalla.

– Se ei kuitenkaan kerro välttämättä yhtään siitä, miten henkilö pärjäisi tarjolla olevassa työssä. Ehkä tämäkin on yksi sellainen asia, jonka yli työnantajan pitäisi nähdä ja ottaa joskus hallittuja riskejä työntekijän palkkaamisessa.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella (siirryt toiseen palveluun) 20. toukokuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

.
.