Hyppää sisältöön

Norjan itäisin kaupunki olisi sodassa Venäjän kohde, ja paikalliset tietävät sen – yhteistyö naapurin kanssa jatkuu uhasta huolimatta

Vardøn tutkapallot vartioivat taivasta ja avaruutta lähellä Venäjän sotilaallista keskittymää. Pohjois-Norjassa toivotaan Suomea Natoon, jolloin Pohjoismaiden painoarvo puolustusliitossa kasvaisi.

Vardøn maamerkkejä ovat suuret tutkapallot – Venäjä pelkää, että ne horjuttavat sen ydinpelotetta
Vardøn maamerkkejä ovat suuret tutkapallot – Venäjä pelkää, että ne horjuttavat sen ydinpelotetta

Vuoreijan eli Vardøn tutka-asema Pohjois-Norjassa on vahtinut yli puoli vuosisataa Neuvostoliiton ja Venäjän sotilaallista toimintaa Kuolan niemimaalla. Uusin ja maailman tehokkaimmaksi sanottu Globus III -tutka otetaan käyttöön tänä vuonna.

Pienestä norjalaisesta saarikaupungista on matkaa Kuolan niemimaan ydinsukellusveneiden lähimpiin tukikohtiin vain runsaat 60 kilometriä. Kuola on Venäjän mannertenvälisten ballististen ydinaseiden keskeinen sijoitusalue.

Nyt Vardøn asukkaita huolestuttaa jossain määrin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.

– Kun Venäjä kuitenkin pitää niitä harjoituksia tuossa ihan naapurissa Barentsinmerellä, niin kyllä sitä miettii, voiko siinä joku ohjus mennä väärään paikkaan, kun kuitenkin nuo Nato-pallot on kohde, Putinin kohde, sanoo suomalaistaustainen opettaja Anne Lorentzen.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Vardøssä väestönsuojat siivottiin ja säilykepurkit vaihdettiin uusiin heti.

– Kun olemme maantieteellisesti täällä missä olemme, tarkastimme ja päivitimme väestönsuojelusuunnitelmat, energiantuotannon valmiudet, ruokavarastot, väestönsuojien kunnon ja kaikkea tälläista. Asukkaiden huolia on pyritty vähentämään tiedottamisella, kunnanjohtaja Ørjan Jensen (vihr.) sanoo.

Kunnanjohtaja Ørjan Jensenin on tottunut Naton turvaan. – Vardøn tutkat ovat tärkeä osa Naton ja meidän turvallisuutta. Asukkaina olemme ylpeitä, kun olemme turvanneet Norjan rajoja lähes kahdeksansataa vuotta. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Ilmahyökkäysharjoitus järkytti

Norjan tiedustelupalvelun mukaan tutkat ovat Norjan ja Yhdysvaltain yhteistyötä, jossa seurataan pohjoista aluetta avaruutta myöten. Norja on kiistänyt Venäjän väitteet siitä, että tutkat olisivat osa ohjustentorjuntaa, joka horjuttaa ydinaseiden kauhun tasapainoa.

Venäjän pommikoneet ja niitä saattavat hävittäjät mallinsivat ilmaiskua tutkia kohti viitisen vuotta sitten. Norjan sotilastiedustelun päällikkö Morten Haga Lunde toi tapauksen julkisuuteen maaliskuussa 2018.

Ilmahyökkäysharjoitus järkyttiä norjalaisia, vaikkei tiedustelupäällikkö pitänyt sitä mitenkään laittomana. Tiedustelupäällikön mukaan (siirryt toiseen palveluun) tapaus oli esimerkki siitä, kuinka Venäjä näyttelee muskeleitaan pohjoisessa.

Tietojen mukaan Venäjän sotakoneet kääntyivät ennen Norjan ilmatilaa takaisin kansainväliselle alueelle. Jensen sanoo Yle Uutisille nyt, ettei Venäjän ilmaharjoitusta voinut kuulla tai havaita. Jensen ei pidä tapausta erikoisena.

– Pidän sitä enemmänkin normaalina harjoituksena. Teemme samoin Norjassa ja Natossa. Tietenkin se osoittaa, että olemme alttiina hätätilanteessa, ja Vardø voi olla ensimmäisiä maaleja, jos jotain todella tapahtuu.

Viime aikoina Norjan sotilasviranomaiset ovat toistelleet, ettei välitöntä Norjaan kohdistuvaa uhkaa ole, ja että Venäjä toimii ammatillisesti ja noudattaa sopimuksia harjoituksissa.

Anne Lorentzen opettaa Vardøn peruskoulussa. Hän on muuttanut Suomesta saarikaupunkiin yli 30 vuotta sitten. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Nato-jäsenyys ei estä yhteistyötä Venäjän kanssa

Norjassa luotetaan vahvasti Natoon. Jensenin mukaan Norjan jäsenyys Natossa on tärkeämpi kuin koskaan, ja hän toivoo Suomea ja Ruotsia mukaan.

– Yhdessä Pohjoismaiden ääni olisi painavampi, Jensen sanoo.

Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre lupasi tehdä kaikkensa, jotta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemukset ratifioitaisiin vuonomaassa mahdollisimman nopeasti. Norja on myös luvannut tukea Suomelle Nato-jäsenyyden käsittelyaikana.

Norjan Nato-jäsenyydestä huolimatta yhteistyö Venäjän kanssa on Jensenin mukaan toiminut. Tätä mieltä Norjassa ollaan yleisesti. Norja ja Venäjä ovat vuosikymmenet sopineet onnistuneesti Barentsinmeren kalastuksesta. Sotapakotteiden riskiä kalakaupalle Venäjän kanssa silti pelätään.

Norja on linjassa EU:n pakotteiden kanssa sulkenut satamat Venäjän lipun alla olevilta laivoilta. Poikkeuksena ovat venäläiset kalastusalukset (siirryt toiseen palveluun), jotka saavat tuoda kalaa ja vaihtaa miehistöjä Norjan satamissa. Venäläisalukset toimittavat Norjan kalateollisuudelle merkittävän määrän kalaa.

Paikalliset toivovat kalastuksen elpymistä

Samalla kun sotapakotteet uhkaavat kalastusta nähdään Vardøssä merkkejä Norja omien pienten kalastusalusten paluusta hyvien saaliiden ja hintojen houkuttamina.

Kalateollisuus koki rajun rakennemuutoksen pari vuosikymmentä sitten. Suurtroolareiden myötä alkoi kalan vienti Kiinaan halvan työvoiman jalostettavaksi. Suuri osa Pohjois-Norjan kalatehtaista kaatui konkurssiin. Vardøn väkiluku laski 4000 asukkaasta nykyiseen pariin tuhanteen ja lasku jatkuu.

Vardøläisen kaupan erikoisuus ovat itse valmistetut kalapullat, joita on useaa sorttia. Kauppias Terje Bye, 74, aloittaa kalapullien valmistuksen joka aamu puoli neljän aikaan. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Vardøn kuulun elintarvikekaupan Knut Bye Kolonialin nykyinen kauppias Terje Bye on nähnyt kalastuselinkeinon nousut ja laskut.

Viime vuosien runsaat turskasaaliit sekä kohonneet kalan ja rapujen hinnat houkuttavat Byen mukaan alalle Pohjois-Norjassa myös alle 20-metrisiä aluksia.

Tutkat ovat hyvä työllistäjä Vardøssä, mutta kauppias Byen mukaan myös kalastuksessa on tulevaisuuden toivo.

– Näyttää siltä että kalateollisuus tekee paluuta. Työpaikkoja on tullut vähän lisää ja kalastajia muuttaa takaisin. Se luo optimismia. Paikalliset ovat alkaneet hankkia kalastusaluksia, se on loistojuttu Vardølle.

Lue myös:

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 20.5. kello 23 saakka.

.
.