Hyppää sisältöön

Xi Jinpingin tiukka koronakuri on alkanut syödä hänen asemaansa Kiinan johdossa – tutkijan mukaan epäilystä on alkanut näkyä selviä merkkejä

Pysyykö Kiinan johtaja vallassa, kun kansa kärsii koronakaranteenissa ja talous sakkaa? Sosiaalisessa mediassa ja laatulehdissäkin on jo povattu Xi Jinpingin suosion laskua.

Presidentti Xi Jinpingillä ei ole aikomustakaan hellittää Kiinan tiukasta nollatoleranssista. Hän on varoittanut julkisesti epäilemästä tiukkoja koronarajoituksia. Kuva: Mark R. Cristino / EPA

PEKING 25 miljoonan shanghailaisen lukitseminen kotiinsa on heikentänyt Kiinan johtajan Xi Jinpingin valtaa, arvioi pitkän linjan Kiina-tuntija, Asian Institute of Management -johtamiskorkeakoulun dosentti Robert Wihtol.

Xi Jinping on kuluneen liki kymmenen vuoden aikana noussut lähes kulttiasemaan vahvana johtajana. Perustuslakimuutoksen avulla hänen odotetaan jatkavan kolmannelle valtakaudelle, kun maan kommunistinen puolue kokoontuu marraskuussa.

Kiinan talouden jumittaneet koronarajoitukset rikkovat kuitenkin puolueen markkinoimaa kuvaa loistokunnossa olevasta mallimaasta.

– Tiukat koronatoimet varmasti heikentävät Xin asemaa, samoin kuin tiukka talouspolitiikka ja myös asettuminen tukemaan Putinia Ukrainan sodassa, arvioi Aasian kehityspankin Kiina-toimintoja vuosikymmenen johtanut Robert Wihtol.

Kiinan tärkeimmän talouskeskuksen Shanghain asukkaat joutuivat yllättäen viikkokausiksi karanteeniin koteihinsa. Kiinan johto yrittää poistaa omikronviruksen maasta äärimmäisin keinoin. Kuva: Alex Plavevski / EPA

Kommunistisen puolueen johtamassa Kiinassa presidentin päätösten arvostelu ei saa näkyä. Xi ajaa koronan torjunnassa tiukkaa nollatoleranssia, jossa ei suvaita yhtäkään tartuntaa. Vaikka koteihinsa lukitut kansalaiset ovat protestoineet, presidentti on vannonut, että kova linja pitää.

Wihtolin mukaan koronakaranteenien protestit Shanghaissa ovat kuitenkin esimerkki epätavallisesta arvostelusta. Se on näkynyt asukkaiden mielenilmauksina kaduilla ja someen ladatuissa videoissa.

Toista kuukautta suljettuna olleen Shanghain asukkaiden tyrmistys on päässyt esiin vähintään hetken Kiinan vahvasti sensuroidussa sosiaalisessa mediassa. Miljoonat ovat ehtineet nähdä, kuinka suojapukuiset työntekijät rikkovat asuntojen ovia hakeakseen ihmisiä karanteenikeskuksiin, tappavat lemmikkejä tai pilaavat huonekaluja suihkuttamalla asuntoihin desinfiointiainetta.

– Kulissien takana on myös protestoitu Venäjän tukemista Ukrainassa. Erimielisyyttä on tullut näkyviin, mikä on Kiinan olosuhteissa kuitenkin erikoista, Wihtol arvioi.

Valtioneuvoston alaisessa tutkimuslaitoksessa työskennellyt tutkija julkisti viime kuussa Kiinan sosiaalisessa mediassa mielipidekirjoituksen, jossa hän kehotti Kiinaa välittömästi katkaisemaan suhteensa Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin.

– Yleensä tällaiset kirjoitukset, jotka ovat johdon kanssa eri linjoilla, häviävät verkosta nopeasti. Teksti pysyi kuitenkin verkossa viikon verran. Tämä tarkoittaa, että tekstillä oli korkeassa asemassa olevia kannattajia eli sen poistamista ei estetty, Wihtol sanoo.

Joustamaton nollatoleranssi rasittaa taloutta

Wihtol kuvaa Kiinan politiikan tulkintaa teelehdistä ennustamiseksi.

Silmin nähtävissä on se, miten koronaviruksen nollatoleranssi murjoo Kiinan taloutta. Tehtaat ovat olleet kiinni paitsi viennin keskuksessa Shanghaissa, myös kymmenissä muissa kaupungeissa. Rekat ja laivat ovat jumiutuneet koronarajoitusten takia. Työntekijät ovat karanteenissa kotonaan tai työpaikoilla.

Miljoonat pekingiläiset ovat joutuneet käymään koronavirustesteissä viime viikkoina lähes joka päivä. Parinkymmenen miljoonan asukkaan kaupungissa havaitaan päivittäin vain kymmeniä tartuntoja. Kuva: Jade Gao / AFP

– Melkoinen osa Kiinan talouskapasiteetista on tällä hetkellä suljettuna tai toimettomana. Tottakai tämän täytyy vaikuttaa talouskasvuun, sanoo Wihtol.

Maanantaina Kiinan tilastokeskus ilmoittikin, että vähittäismyynti ja tehdas tuotanto ovat matalimmillaan sitten koronaviruspandemian alun vuonna 2020. Silloin Kiinan tehtaat pysähtyivät viikoiksi. Työttömyyskin on noussut. Työntekijät istuvat kodeissaan karanteenissa tai lukittuina työpaikoilleen.

Ulkomaalaisten on vaikea päästä maahan. Raja on käytännössä kiinni. Viisumeja myönnetään niukasti. Turisteja ja vaihto-oppilaita ei ole päässyt maahan koronapandemian alun jälkeen. Kiinaan pääsevät joutuvat viikkokausien tiukkaan hotellikaranteeniin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Shanghaissa lähes 27 miljoonaa ihmistä on kärsinyt karanteeneissa. Kansan tyytymättömyys kasvaa ja moni kiinalainen on suorastaan raivoissaan. Ylen Kiinan-kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley kertoo Kiinan koronatoimien syistä ja kansan kasvavasta vastarinnasta.

Kiinassa pelätään sairaanhoidon romahtamista

Robert Wihtol pitää nollatoleranssiin lukittautumisen syynä joustamattomuutta ja Kiinan koronavirusrokotteiden heikkoa tehoa. Kiinassa pelätään, että tartuntamäärän kasvu romahduttaisi sairaanhoidon.

– Xi ehkä pelkää, että jos ovet avataan, myös kuolemien määrä voi nousta, josta lasku lankeaa hänelle. Puoluekokousvuonna hän on varmasti haluton muuttamaan linjaansa, koska se olisi heikkouden merkki, hän sanoo.

Koronarajoitusten aiheuttamat ongelmat kasautuvat jo aiempien talousmurheiden päälle. Xi Jinpingin ideologinen politiikka on säännellyt viime vuodesta lähtien rajuin ottein muun muassa Kiinan menestyviä teknologiayhtiöitä, kiinteistöjättejä, pelialaa ja tuottoisia tuutorointiyrityksiä. Niitä on syytetty muun muassa ahneudesta ja monopolipyrkimyksistä.

Kiinan koronavirusrajoitukset ovat viime kuukausina lamauttaneet tehdastuotannon ja kuljetukset kymmenissä kaupungissa. Ongelmat säteilevät ympäri maata. Kuva: Alex Plavevski / EPA

Yrityksiä on kaatunut ja työpaikkoja kadonnut. Kiinan osakemarkkinoista pyyhkiytyi viime vuonna pois vain kolmessa päivässä yli tuhat miljardia euroa, kun valtio kielsi miljoonia kiinalaislapsia valmentavia tuutorointifirmoja opettamasta kouluaineita.

Ulkomainen pääoma on vähentynyt Kiinassa nopeasti. Koronakaranteenitoimien arvaamattomuus on saanut myös lukuisia ulkomaalaisia lähtemään maasta.

Wihtol näkee talouden sääntelytoimet sisäänpäin kääntymisen merkiksi. Hän ihmettelee sitä, koska Kiina on yhä riippuvainen ulkomaankaupasta.

Xi Jinping visioi vuonna 2020 julkistamansa "kaksoiskierron" talouspolitiikan puitteissa, että kotimaan kulutuksen kasvu nousee viennin rinnalle talousmoottoriksi.

– Kiinalaiset säästävät mielellään ja kuluttavat vähemmän. He eivät muistuta amerikkalaisia, jotka ostavat mielellään kulutustarpeisiinsa. Kiinalainen säästää myös tulevaisuuden varalta, koska eläkejärjestelmä on heikko, Wihtol sanoo.

Xin kolmas kausi näyttää silti varmalta

Wihtol uskoo, että Xi Jinping nousee silti kolmannelle valtakaudelleen, koska varteenotettava haastaja puuttuu. Presidentin valta-asema ei hänen mukaansa horju.

Asian Institute of Management -johtamiskorkeakoulun dosentti Robert Wihtol näkee, että koronarajoitukset ja talouskuri ovat heikentäneet Kiinan johtajan asemaa, mutta eivät horjuta sitä. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

– Horjuttaminen tarkoittaa, että hänen valta-asemaansa kyseenalaistettaisiin ja että hän saattaisi joutua pois virasta. Tähän tarvitaan vaihtoehtoisia kandidaatteja ja siinä Xi Jinping on pelannut korttinsa hyvin taitavasti. Ylimmästä johdosta heitä ei löydy, Wihtol arvioi.

Niinpä Xi Jinping voi jatkaa kovaa koronapolitiikkaansa. Robert Wihtol muistuttaa, että Kiinan kommunistisen puolueen hierarkia estää yllätysnimien nousun maan johtoon. Johtaja valitaan yleensä puolueen ylimmän johtoryhmän politbyron pysyväiskomitean seitsemästä jäsenestä.

– Varteenotettava kandidaatti Xi Jinpingin seuraajaksi olisi alle 60-vuotias. Tällaisia löytyy 25-jäsenisestä politbyrosta kolme, mutta hekin ovat pitäneet hyvin matalaa profiilia, hän miettii.

Li Keqiangia pidetään haastajana

Wihtolin mukaan avainhenkilö on seuraava pääministeri eli maan kakkosjohtaja. Nykyinen pääministeri Li Keqiang siirtyy syrjään marraskuun puoluekokouksen jälkeisen kansankongressin yhteydessä maaliskuussa 2023.

Pääministeri Li Keqiang sanoi äskettäin maan työttömyyttä vakavaksi. Li nähdään markkinahenkiseksi ja siten vastustavan isojen teknologia- ja rakennusyhtiöiden sääntelyä. Kuva: AOP

Konservatiivisen, ideologisen Xin vastassa ovat niin sanotut nuorisoliittolaiset eli kommunistisen nuorisoliiton kasvatit. He haluavat liberaalimpaa talouspolitiikkaa ja yksityisen sektorin vahvistamista. Nykyinen pääministeri Li Keqiang on ryhmittymän johtajia.

Kansainväliset sanomalehdet kuten Wall Street Journal (siirryt toiseen palveluun)ja Financial Times (siirryt toiseen palveluun) ovat arvioineet, että Lin leirin vaikutusvalta on kasvanut. Bloomberg (siirryt toiseen palveluun)-talousmedia tulkitsee Lin varoituksen vakavasta työllisyystilanteesta presidentti Xin nollatoleranssitoimien arvosteluksi.

– Pääministeri Li Keqiang on viime aikoina tehnyt useita talouspoliittisia aloitteita parantaakseen yksityisen sektorin asemaa, jotka eivät ole täysin sopusoinnussa Xi Jinpingin tiukan linjan kanssa, Wihtolkin arvioi.

Eilen Li vaati teknologiayhtiöille oikeutta listautua pörssiin kotimaassa ja ulkomailla. Kiinan viranomaiset estivät toissa vuonna jättimäisen Ant-yhtiön listautumisen Hongkongin ja Shanghain pörssiin. Sen jälkeen sääntely on iskenyt lukuisiin isoihin yhtiöihin.

Pääministerin valinta ratkaisevaa

Robert Wihtol pitää tulevan pääministerin valintaa erittäin merkittävänä suunnannäyttäjänä Kiinan politiikalle.

– Jos Xi Jinping saa oman miehensä pääministerin paikalle, hän pystyy vetämään omaa linjaansa. Mutta jos siellä on vastustavan leirin eli nuorisoliittolaisten kandidaatti, tämä pystyy tasapainottamaan Xin valtaa ja erityisesti tämä näkyy talouspolitiikassa, Wihtol sanoo.

Xi Jinpingin suosikiksi oletettu Li Qiang saattaa kuitenkin joutua pois pelistä. Hän on kommunistisen puolueen pääsihteeri Shanghaissa.

Li Qiangin polkua Kiinan johtokaartiin voi vaikeuttaa Shanghain raju koronakaranteeni. Li on kommunistisen puolueen johtaja Shanghaissa ja saanut kovaa kritiikkiä kovista toimista. Kuva: Roman Pilipey / EPA

Li on saanut ankaraa kritiikkiä 25 miljoonan shanghailaisen sulkemisesta viikoiksi koronakaranteeniin, joten hän saattaa joutua pandemiatoimien syntipukiksi. Kaksi muuta ehdokasta ovat nuorisoliittolaisia.

Robert Wihtol näkee, että talouden notkahdus huolestuttaa Kiinaa, vaikka presidentti Xi vakuuttaakin, että tiukat nollatoleranssitoimet jatkuvat. Huolestuneisuus näkyy sanassa “noin”.

– Kiinan kansankongressi asetti talouskasvutavoitteeksi ´noin´ viisi ja puoli prosenttia tämän vuoden maaliskuussa. Noin-sana on tärkeä, koska sitä on käytetty vain kerran pari aikaisemmin. Eli se kertoo siitä, että ollaan aika epävarmoja mahdollisuuksista saavuttaa tavoite, Wihtol kertoo.

Talouskasvu on kuitenkin tärkein asia puolueen vaikutusvallalle.

– Perusyhtälö on, että puolue pitää kansantaloudesta huolta ja kansalaiset ovat uskollisia puolueelle, Wihtol sanoo.

Lue lisää:

.
.