Hyppää sisältöön

Ukrainan sodassa käytetään "lentäviä pommeja", mutta armeijan silminä on tavallisia drooneja – Yle sai lentonäytöksen pellon laidalla

Yle tapasi ukrainalaisen vapaaehtoisryhmän, joka kouluttaa siviilejä lentämään drooneja. Ukrainan rintamalla tavallisia harrastajalennokkeja käytetään muun muassa tiedonhankintaan.

Pilotti heittää lennokin matkaan ja ohjaa sitä sen jälkeen kauko-ohjaimella. Kuva: Jenny Matikainen / Yle

UKRAINA Tapaamme Denisin etukäteen koleana kevätpäivänä. Ennen varsinaista haastattelua hän haluaa varmistaa, ettei mitään yksityiskohtia ryhmän toiminnasta paljasteta.

Denis ei ole oikealta nimeltään Denis. Hän on aivan tavallinen perheellinen ukrainalainen mies, joka kouluttaa ukrainalaisia lentämään drooneja.

Droonit eli miehittämättömät lennokit ovat Ukrainan taistelukenttien sotahevosia. Niitä hyödyntävät sekä maataan puolustavat ukrainalaiset että hyökkäyssotaa käyvä Venäjä.

Molemmat armeijat käyttävät erilaisia sotilaslennokkeja, joista osa on aseistettu. Tällaiset taisteludroonit ovat muokanneet nykysodankäyntiä merkittävästi. Ne ovat kasvottomia kauko-ohjattavia tappajia.

Droonipilotti ja Denis haluavat pysytellä tunnistamattomana turvallisuussyistä. Kuva: Jenny Matikainen / Yle

Toisessa ääripäässä ovat lennokit, joiden käyttöä Denisin ryhmä opettaa. Ne ovat aivan tavallisia drooneja, joita saattaa löytyä kenen tahansa harrastajan hyllystä. Muutaman sadan tai tuhannen euron laitteet eivät ratkaise sotaa, mutta niiden avulla voi aiheuttaa vastustajalle monenlaista harmia.

"Droonit ovat tykistön silmät"

Seuraavana päivänä Denis odottaa meitä huoltoasemalla. Polttoaineen myyntiä säännöstellään mutta muuten sota ei täällä näy. Kahvia ja ruokaa saa normaalisti.

Mukana on yksi ryhmän kouluttajista. Emme pääse seuraamaan varsinaista koulutustilannetta, mutta kaksikko on luvannut antaa lentonäytöksen.

Kun noutokahvit on juotu, ajamme tihkusateessa pellon laidalle. Horisontissa ei näy mitään, mikä paljastaisi sijainnin. Ukraina on täynnä paikkoja, jotka näyttävät juuri tältä.

Kaksikolla on mukanaan erilaisia lennokkeja. Ukrainan rintamalla käytetään tällaisia aivan tavallisia harrastajadrooneja. Kuva: Jenny Matikainen / Yle

Kouluttaja nostelee auton takakontista erilaisia lennokkeja. Osa niistä on moderneja metallisen hyönteisen näköisiä laitteita, yksi näyttää pieneltä lentokoneelta. Denisin mukaan se on ollut käytössä rintamalla jo vuonna 2014, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan. Nyt lennokki on täällä harjoituskäytössä.

Lisäksi autosta löytyy muun muassa kiinalainen DJI-merkkinen drooni sekä virtuaalilasien kanssa ohjattava kilpadrooni.

– Se kiihtyy jopa 180 kilometrin tuntinopeuteen, kouluttaja kertoo.

Tällaisia kuluttajille tarkoitettuja lennokkeja käytetään rintamalla erityisesti tiedon ja kuvamateriaalin hankintaan.

Kiinalainen DJI-drooni maksaa suomalaisessa verkkokaupassa muutaman sata euroa. Kuva: Jenny Matikainen / Yle

Droonit ovat käytännöllisiä esimerkiksi kaupungeissa ja metsissä, joissa niiden avulla pystyy tutkimaan ympäristöä. Sotilaalle sama tehtävä voisi olla hengenvaarallinen.

– Sotaa käydään tykistön avulla ja droonit ovat tykistön silmät, Denis kuvailee.

Käytännössä se tarkoittaa, että droonien hankkiman tiedon avulla tykistön tulta pystytään kohdistamaan tarkemmin.

Ukraina toimii Venäjää notkeammin

Asiantuntijat ovat olleet vaikuttuneita Ukrainan kyvystä käyttää lennokkeja rintamalla monipuolisesti. Se on vahvistanut osaltaan sodan Daavid ja Goljat -asetelmaa. Pieni maa on pystynyt tekemään vastarintaa kekseliäästi.

Ukraina on ollut lennokkien käytössä Venäjää notkeampi, arvioi ilmailun ja sotateknologian tutkija Ylen videohaastattelussa.

– He koordinoivat joustavasti pienten siviililaitteiden, sotilaslennokkien, tykistön ja taisteluyksiköiden välillä. Tämä on aiheuttanut Venäjälle ongelmia, sanoo brittiläisen RUSI-tutkimuskeskuksen vanhempi tutkija Justin Bronk.

Siviililennokkeihin voi kiinnittää myös pieniä ammuksia, mutta niiden tuhovoima on vähäinen ja osumatarkkuus pieni. Silti joissain tilanteissa tällainen viritetty drooni voi olla erittäin hyödyllinen, Bronk sanoo.

Ilmailua ja sotateknologiaa tutkivan Justin Bronkin mukaan Ukrainan tapa käyttää drooneja on ollut tehokas. Kuva: Jenny Matikainen / Yle

Bronkin mukaan Venäjällä pitäisi olla kyky puuttua tähän toimintaan häiritsemällä radiotaajuuksia, joilla drooneja ohjataan. Hän uskoo, että selitys löytyy Venäjän armeijan omista heikkouksista.

– Venäläisillä on ollut paljon ongelmia viestintänsä kanssa. Ehkä he siksi epäröivät käyttää elektronisen sodankäynnin keinoja, joilla he voisivat puolustautua drooneja vastaan.

Tällöin he saattaisivat häiritä myös omia laitteitaan, Bronk selittää.

Taisteludroonit muuttavat sodankäyntiä

Pellon yllä lentävät koje tempoilee sinne tänne kuin omasta tahdostaan. Kouluttaja ohjaa droonia keskittyneesti ja saattaa sen lopulta takaisin ruohikolle.

Lennokit ovat sodan käyttötavaraa, josta Ukrainan armeijalla on koko ajan pulaa.

Siviilidrooneja on pyydetty lahjoituksina ulkomailta. Denisin ryhmä on koordinoinut avustuksia. Tällaisten lennokkien kyvyt ovat kuitenkin paljon rajallisemmat kuin armeijan käyttöön tarkoitettujen droonien.

Kouluttaja korjaa vanhaa lennokkia, jota käytetään pilottien kouluttamiseen. Kuva: Jenny Matikainen / Yle

Erilaiset sotadroonit ovat nykyisin entistä halvempia, minkä vuoksi niiden merkitys on sota sodalta huomattavampi. Ne voivat lentää kauan ja kauas ja pystyvät tuhoamaan jopa panssarivaunuja.

Ukraina on käyttänyt erityisesti turkkilaisvalmisteisia Bayraktar-drooneja, jotka saattavat etsiä kohdettaan jopa 24 tuntia yhtäjaksoisesti ennen iskua.

Yksi Bayraktar TB-2 -drooni maksaa muutaman miljoonan. Jos hintaa vertaa perinteisiin ilma-aseisiin, ero on merkittävä. Suomen uudet hävittäjät maksavat koulutuksineen lähes 10 miljardia euroa.

Toukokuun alussa Yhdysvallat lupasi Ukrainalle ison sotilasapupaketin, joka sisälsi lisää taistelulennokkeja. The Washington Post -sanomalehden (siirryt toiseen palveluun) mukaan Ukraina saa muun muassa Switchblade- ja Puma-lennokkeja.

Switchblade-lennokkeja sanotaan itsemurhalennokeiksi, sillä ne tuhoutuvat osuessaan kohteeseensa. Tavallaan kyse on siis lentävistä pommeista.

Rintamasta tulee droonien hautausmaa

Droonipilottien koulutusta järjestävä Denis ei halua sanoa, onko heidän kouluttamiaan ihmisiä lähtenyt rintamalle puolustamaan Ukrainaa. Hän antaa ymmärtää, että asiat on parempi pitää hieman epämääräisenä.

Kouluttajina toimii ukrainalaisia, joilla on syystä tai toisesta kokemusta droonien ohjaamisesta.

– Monet ovat ammattikuvaajia, jotka ennen kuvasivat maisemia tai vaikkapa häitä, Denis sanoo.

Ryhmän kouluttajina toimii muun muassa kuvaajia, jotka käyttävät drooneja työssään. Kuva: Jenny Matikainen / Yle

Siviilidroonien avulla on myös kerätty runsaasti kuvaa Venäjän hyökkäyksestä. Materiaalia voidaan mahdollisesti käyttää sotarikostutkinnassa.

Tutkija Faine Greenwood on kartoittanut siviililennokkien käyttöä Ukrainassa. Hänen mukaansa Ukraina on osoittanut niiden käyttökelpoisuuden mutta lennokkipilottien turvallisuudesta ei puhuta tarpeeksi. Greenwood on kirjoittanut asiasta Foreign Policy -lehdessä (siirryt toiseen palveluun).

Kun näytös pellon laidassa on ohi, kaksikko pakkaa lennokit takaisin autoonsa. Denis huomauttaa vielä, että droonin menettäminen rintamalla on pikku asia, jos sen avulla saattaa pelastaa kymmeniä ukrainalaisia.

– Ukrainan taistelukentiltä tulee joskus löytymään tuhansia pudonneita drooneja, hän pohtii.

Tärkein ei kuitenkaan ole laite vaan sen ohjaaja. Heitäkin Ukraina tarvitsee lisää.

Lue lisää:

.
.