Hyppää sisältöön

Suomi haluaa pysäyttää vesilintujen häviämisen: valtio satsaa petopyyntiin ja kosteikkoihin kuusi miljoonaa euroa

Rehevöitymisen vuoksi monen lintuveden pesimispaikat ovat vähentyneet rajusti. Lintukantoja pyritään kasvattamaan rakentamalla kosteikkoja ja pyytämällä haitallisia vieraspetoja.

Punasotkan kanta on romahtanut kolmessakymmenessä vuodessa murto-osaan entisestä. Kuva: Asko Hauta-aho

Valtio parantaa vesilintujen elinoloja. Kosteikkotyöhön ja ammattimaiseen vieraspetopyyntiin satsataan kuutisen miljoonaa euroa parin seuraavan vuoden aikana.

Rahoitus tulee maa- ja metsätalousministeriöstä sekä ympäristöministeriöstä.

Työlle on kova tarve, sillä vesilinnuilla ei mene hyvin. Osan lajeista kanta on pienentynyt jopa kymmeniä prosentteja. Esimerkiksi punasotkan määrä laski alimmillaan alle tuhanteen pariin. Vielä 1990-luvun puolivälissä pesiviä pareja oli 10 000.

Hollolan Kutajärvi on yksi eteläisen Suomen maineikkaimpia lintuvesiä. Se on kuitenkin varjo siitä, mitä se oli takavuosina. Järvi on rehevöitynyt pahoin, ja sen vuoksi vesilintujen elinpiiri on pienentynyt. Tarina on samankaltainen lukemattomilla järvillä.

Haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu supikoira halutaan poistaa kokonaan arvokkaiden lintuvesien läheltä. Kuva: Mika Moksu / Yle

Kun järvi rehevöityy, linnut eivät saa rakennettua pesiään veden keskelle. Se helpottaa pienpetojen pääsyä niiden luo. Etenkin haitallisiksi vieraslajeiksi luokitellut supikoira ja villiminkki on todettu tutkimuksissa pahoiksi pesärosvoiksi. Nyt ne aiotaan hävittää, ainakin parhaiden lintuvesien ympäriltä.

– Arvokkaimpien lintuvesien ympärille tulee saada 1–3 kilometrin vyöhyke, josta pedot pyritään poistamaan kokonaan, sillä supikoira levittäytyy, kertoo vieraspetokoordinaattori Ilkka Järvinen Suomen riistakeskuksesta.

Järvinen on yksi kahdeksasta vieraspetokoordinaattorista, joiden tehtävänä on kehittää ammattimainen järjestelmä haitallisten vieraspetojen pyytämiseen. He johtavat metsästäjistä koostuvien pyyntiryhmien työtä ja kouluttavat heitä. Pyytäjille maksetaan pieni vuotuinen korvaus.

Työtä on tehty nyt vuosi, ja tehostettua pyyntiä tehdään 270 ihmisen voimin yli 70 kohteessa eri puolilla maata. Työhön käytetään valtion rahaa nelisen miljoonaa euroa vuoden 2023 loppuun mennessä. Käytännön toteutuksesta vastaa Suomen riistakeskus.

– Supikoirat ja minkit on mahdollista hävittää, mutta se vaatii kovaa ja järjestelmällistä työtä, Järvinen uskoo.

Supikoirien ja muiden haitallisten vieraspetojen pyynnistä maksetaan pyytäjille korvaus. Kuva: Jari Hakkarainen / Yle

Kymmenien kosteikoiden verkosto lintujen kodeiksi

Petopyynnin lisäksi Helmi-ohjelman rahoituksella Suomeen rakennetaan uusia kosteikoita ja kunnostetaan vanhoja. Sotka-hankkeen turvin toteutetaan nelisenkymmentä kosteikkoa, joista on tehty tai työn alla noin 30. Valtion rahoitushankkeelle on kahden miljoonan euron luokkaa.

Kosteikoista on iloa muillekin kuin vesilinnuille. Kosteikot suodattavat vedestä ravinteita, tarjoavat suojaa hyönteisille ja matelijoille, nisäkkäitä unohtamatta.

– Jos kosteikolla viihtyy monipuolinen vesilinnusto, jonka poikastuotto on kunnossa ja lisääntyminen onnistuu, kosteikko voi hyvin. Silloin se on luonnon monimuotoisuuden huippupaikka, kertoo projektipäällikkö Mikko Alhainen Suomen riistakeskuksesta.

Paikallinen mestästysseura rakentaa 11 hehtaarin kosteikkoa Orimattilaan. Siitä tulee yksi eteläisen Suomen suurimmista. Toiveena on saada aikaan lintuja ja muitakin eläimiä houkutteleva keidas, josta olisi iloa muillekin kuin metsästäjille.

– Meillä on aktiivinen kylä, joten halusimme kosteikosta houkuttelevan luontokohteen kaikille kyläläisille, sanoo Länsi-Orimattilan Metsästysseuran puheenjohtaja Jaakko Mattila.

Orimattilan Luhtikylään, Porvoonjoen viereen rakennetaan 11 hehtaarin kosteikko. Siitä tulee yksi Etelä-Suomen suurimmista. Jo nyt alueella liikkuu useita lintulajeja ja muun muassa hirviä. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Miksi punasotka tarvitsee veronmaksajien rahaa?

Suomi on monelle vesilintulajille tärkeää pesimäaluetta. Vesilintujen hyvinvointi kielii ympäristön hyvinvoinnista, eli ne ovat niin kutsuttuja indikaattorilajeja. Jo siitä syystä niiden elinolojen parantaminen on tärkeää.

– Valtion voi katsoa olevan vastuussa vesilintukannoista. Esimerkiksi rehevöitymistä voidaan pitää valtion syynä, samoin sitä, että kosteikoita on kuivatettu, sanoo projektipäällikkö Heidi Krüger maa- ja metsätalousministeriöstä.

Jotta vesilintujen väheneminen saataisiin loppumaan, on niiden elämään vaikuttavia palikoita järjesteltävä yhtä aikaa. Muuten työ muuttuu merkityksettömäksi. Parhainkaan kosteikko ei tuota linnunpoikasia, jos pedot syövät ne suihinsa.

Tästäkin syystä Suomen mittakaavassa poikkeukselliseen luonnonhoito-ohjelmaan on valjastettu kaksi ministeriötä sekä metsästys- ja lintuharrastajia.

– Työstä tekee poikkeuksellista juuri laaja-alaisuus, ja että työtä tehdään monessa paikassa yhtä aikaa. Silloin työn vaikutus kertautuu, Krüger sanoo.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 21.5.2022 klo 23:een saakka.

Lue myös:

.
.