Hyppää sisältöön

Suomi vahvistaa Venäjän-vastaista rajaansa reippaasti – helpottaa valmistautumista, jos "jotain yllättävää sattuu"

Tulevia rajavartijoita ei huoleta, vaikka nykyinen Suomen ja Venäjän raja muuttuisikin Naton ja Venäjän rajaksi.

Roosa Kervinen ja Petteri Laine Kaakkois-Suomen rajavartijakoulun maastossa sissikoulutusviikon rastikoulutuksessa Imatralla.
Uusia rajavartijoita koulutetaan ensi vuodesta alkaen selvästi nykyistä enemmän. Tänä vuonna koulutettavat ovat edenneet lähelle peruskurssinsa puolta väliä. Roosa Kervinen ja Petteri Laine toivovat valmistuttuaan pääsevänsä maastovalvontatehtiin.

Raja- ja merivartiokoulun harjoitusmaastossa Imatralla lähellä Venäjän rajaa on täysi vauhti päällä. Maastopukuiset nuoret miehet ja naiset etenevät kangasmaastossa virittäen ja piilottaen panoksia tarkasti valitsemiinsa paikkoihin matalan kasvillisuuden sekaan.

Kyseessä on harjoitus, jossa opetellaan sissitoiminnan perustaitoja. Ne kuuluvat sotilaalliseen maanpuolustukseen, joka puolestaan on yksi pieni osa rajavartijan peruskoulutusta.

Noin 70 opiskelijan joukossa rastikoulutuspisteitä kiertää Joensuusta kotoisin oleva Roosa Kervinen. Harjoituksessa hänellä on parina Petteri Laine Parikkalasta.

Molemmat kertovat tekevänsä nyt juuri sitä, mistä nauttivat.

– Tämä on vähän niinkuin sukurasite. Isä on rajavartija ja koiranohjaaja. Aika pienestä lähtien olen haaveillut, että samaa haluaisin itsekin tehdä, kertoo Roosa Kervinen.

Roosa Kervinen ja Petteri Laine toivovat pääsevänsä rajavartijoina maastovalvontatehtäviin kunhan rajavartijan peruskurssi päättyy vuoden lopussa. Kuva: Antro Valo / Yle

Petteri Laineen tarina on samankaltainen.

– Isäni on jo eläkkeellä oleva rajavartija ja vanhempi veljeni työskentelee rajavartijana. Ulkona liikkuminen kiinnostaa, ja tämä vaikuttaa hyvältä ammatilta, sanoo Laine.

Molemmilla on rajavartijan peruskurssia takana nyt vajaat viisi kuukautta. He valmistuvat kuluvan vuoden lopulla.

Kervisellä ja Laineella on noin 70 kurssikaveria. Ensi vuodesta lähtien tilanne on aivan toinen, kun rajavartijoita koulutetaan lähes kaksinkertainen määrä tähän vuoteen verrattuna.

Tähän on vaikuttanut alkuvuoden aikana nopeasti muuttunut Suomen turvallisuustilanne.

100 uutta rajavartijaa

Rajavartijakoulutukseen otetaan ensi vuonna 120 oppilasta eli lähes 50 henkilöä enemmän kuin tänä vuonna.

Määrä on seurausta valtioneuvoston huhtikuussa päättämästä lisärahoituksesta (siirryt toiseen palveluun) Rajavartiolaitoksen toimintakyvyn parantamiseksi. Sisäministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan tavoitteena on muun muassa lisätä laitoksen henkilöstön määrää lähivuosina noin sadalla rajavartijalla.

Lisäykset tapahtuvat seuraavien kahden tai kolmen vuoden kuluessa.

– Ajatuksena on, että vuosina 2024 ja 2025todennäköisestikoulutetaan 80-120 uutta rajavartijaa vuosittain. Normaalisti kurssikoot ovat olleet 60-75 henkilöä, Mikkonen sanoo.

Halukkaita on parina viime vuotena ollut aloituspaikkoihin nähden moninkertainen määrä. Ensi vuoden kurssille on hakenut noin 600 henkilöä ja nyt meneillään olevalle kurssille hakijoita oli ennätysmäärä, peräti 800 henkilöä.

– Ennätystä selittänee osittain se, että järjestimme pitkästä aikaa myös ruotsinkielisen kurssin. Toisaalta koronapandemian aikana on saattanut olla liikkeellä myös ammatinvaihtajia, kun työtehtävät muilla aloilla ovat vähentyneet, pohtii rekrytoinneista vastaava toimistoupseeri, luutnantti Sofiia Lommi Raja- ja merivartiokoulun henkilöstötoimistosta.

Rajavartijan peruskursseille on parina viime vuotena hakeutunut useita satoja henkilöitä eli paljon enemmän kuin voidaan ottaa, sanoo rekrytoinneista vastaava luutnantti Sofiia Lommi Raja- ja merivartiokoulusta. Kuva: Antro Valo / Yle

Sisäministeri Krista Mikkosen mukaan tulevien rajavartijoiden sijoitusten painopiste on selvä.

– Pääosa vahvistuksista sijoittuu itärajalle, mutta myös merialuevalvontaan tulee lisäystä.

Uusien rajavartijoiden tarkka määrä ja sijoituspaikat selviävät myöhemmin. Koko Rajavartijalaitoksen henkilömäärä upseerit ja siviilit mukaan lukien on nyt noin 2700. Henkilöstöstä suurin osa eli runsaat 2000 on rajavartijoita.

Missä Naton vaikutukset rajavalvontaan?

Suomen mahdollinen liittyminen Natoon ei ainakaan vielä näy rajavartijoiden koulutuksessa. Jatkossakin vaikutukset voivat jäädä vähäisiksi, vaikka Suomesta tulisikin Naton jäsen.

– Nato ei ole rajavartioviranomainen. Rajavartiolaitos vastaa rajavalvonnasta nyt ja tulevaisuudessakin, sanoo vanhempi opettaja, majuri Juha Klemetti Raja- ja merivartiokoulun rajaturvallisuuden opetusyksiköstä.

Rajavartiolaitos tekee kuitenkin kiinteää yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa. Sitä kautta mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia voi olla, koska rajavartijoiden koulutukseen kuuluu pieni osa myös sotilaallista maanpuolustusta.

– Puolustusvoimat tarkastelee Suomen puolustukseen tulevia muutoksia. Sitä katsotaan sitten yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa, millä tavalla muutokset vaikuttavat rajavartiolaitoksen toimintaan, Klemetti sanoo.

Majuri Juha Klemetti toimii vanhempana opettajana Raja- ja merivartiokoulussa Imatralla. Kuva: Antro Valo / Yle

Uusien rajavartijoiden koulutuspaikkojen määrän lisääminen parina kolmena seuraavana vuonna on Juha Klemetin mukaan merkittävä asia.

– Se helpottaa varautumista ja valmistautumista rajoilla siihen, että jotain yllättävää sattuu, Klemetti luonnehtii.

Maailmantilanne ei stressaa

Roosa Kervisen ja Petteri Laineen opiskelu rajavartijaksi osuu ajankohtaan, jossa on meneillään Ukrainan sota, Suomen turvallisuustilanne on heikentynyt ja Suomi on päättänyt hakea Naton jäsenyyttä.

Lisäksi Naton jäsenmaiden hyväksyntää joudutaan vielä odottamaan, mahdollisesti kuukausia.

Rajavartijakoulutukseen ja ammattitaidon ylläpitoon kuuluu myös muun muassa ajoharjoittelua hälytystehtävissä. Kuva: Antro Valo / Yle

Kervistä ja Lainetta maailmanpoliittinen tilanne ei huoleta. Molempien toiveena on, että valmistuttuaan he pääsisivät maastoon valvomaan rajaa, vaikka raja sitten joskus olisikin Naton ja Venäjän välinen raja.

– Rajavartiolaitoksen toiminta ja tehtävät säilyvät kuitenkin samankaltaisina kuin tähänkin asti, odottavat fiilikset, toteaa Roosa Kervinen.

Myös Petteri Laine sanoo katsovansa mitä tuleman pitää.

– Näillä mennään. En osaa miettiä stressaavia asioita. Ne eivät paina mieltä, hän kiteyttää.

.
.