Hyppää sisältöön

Helsinki aikoo lisätä asuntorakentamista muuttotappiosta huolimatta – asunto-ohjelman päällikkö: "Syytä nopeisiin liikkeisiin ei ole"

Helsinki on onnistunut ylittämään asuntorakentamisen kokonaistavoitteensa jo toista vuotta peräkkäin. Helsingissä on tällä hetkellä rakenteilla jopa yli 10 000 asuntoa.

Kalasatama on yksi vilkkaimmista asuntorakentamisen alueista Helsingissä. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Helsinki on onnistunut ylittämään asuntorakentamisen kokonaistavoitteensa jo toista vuotta peräkkäin.

Asuntotuotannon tavoitteiden toteutumista kuvaava AM-ohjelman seurantaraportti esiteltiin kaupunginvaltuustolle keskiviikkoiltana.

Asumisen ja maankäytön ohjelman tavoitteena on ollut 7000 uutta asuntoa vuodessa, joista puolet tulisi olla markkinaehtoisia omistus- ja vuokra-asuntoja. Kaupungin asunto-ohjelmapäällikkö Hanna Dhalmann pitää 7000 uuden asunnon tavoitteen ylittymistä kovana saavutuksena, koska koronaepidemia on ravistellut kaupunkia lujasti.

Kokonaistavoite ylittyi sekä vuonna 2020 että 2021.

– Nämä ovat ihan huikeita lukuja, Dhalmann sanoo.

Dhalmann kertoo, että Helsinki on nostamassa AM-ohjelmansa ja strategiansa mukaisesti tuotantotavoitteen nykyisestä 7000 asunnosta 8000 uuteen asuntoon vuodesta 2023 lähtien.

Dhalmann sanoo, että tavoitteista ei ole syytä tinkiä viime aikojen muuttotappion vuoksi. Vuoden 2021 jälkipuoliskolla Helsingin muuttotappio oli lähes 3500 asukasta. Myös useat muut Suomen suuret kaupungit ovat kärsineet viime aikoina muuttotappiosta Suomen sisäisessä muutossa.

Dhalmann uskoo, että kyseessä on väliaikainen muutos.

– Syytä nopeisiin liikkeisiin tavoitteiden osalta ei ole, vaikka ilmiötä ja muuttoliikkeen rakennetta ja syitä on syytä seurata tarkasti, Dhalmann sanoo.

Dhalmann muistuttaa, että yksi AM-ohjelman keskeisimmistä tavoitteista on riittävän asuntotuotannon varmistaminen kaupungissa myös tulevina vuosina.

Helsingissä on tällä hetkellä rakenteilla jopa yli 10 000 asuntoa.

ARA-vuokratuotannossa tavoitteisiin ei ylletty

Dhalmann myöntää, että niin kutsutussa kohtuuhintaisessa ARA-vuokra-asuntotuotannossa tavoitteisiin ei kuitenkaan viime vuonna ylletty.

AM-ohjelman tavoitteena on ollut 7000 uutta asuntoa vuodessa, joista eri tavoin säänneltyjä asuntoja 55 prosenttia ja 25 prosenttia ARA-vuokra-asuntoja. Dhalmannin mukaan säännellyssä tuotannossa yllettiin 34 prosenttiin.

– Kovan kysynnän aikana rakentajilla on vähemmän kiinnostusta tehdä säänneltyä tuotantoa, Dhalmann sanoo.

Dhalmannin mukaan uusia vuokra-asuntoja rakennettiin viime vuonna paljon, mutta niin kutsuttuja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja vain 16 prosenttia koko tuotannosta. Sääntelemättömien omistus- ja vuokra-asuntojen eli markkinaehtoisten asuntojen tavoite oli 45 prosenttia, mutta niitä valmistui 66 prosenttia.

Dhalmann kuitenkin toteaa, että täydennysrakentaminen koko kaupungin alueella on jatkossakin yksi AM-ohjelman keskeisimmistä keinoista ehkäistä segregaatiota. Kaupungin AM-ohjelma on siis asuntopoliittinen ohjelma, jolla vaikutetaan kaupungin asunto-olojen kehittymiseen pitkällä aikajänteellä.

– Segregaatiota pyritään ehkäisemään monilla eri keinoilla, Dhalmann vakuuttaa.

Hänen mukaansa epävarmuutta asuntotuotannon tulevaisuuteen aiheuttaa myös Ukrainan tilanne. Hän sanoo, että sodan vaikutuksia on vielä mahdotonta arvioida.

– Riskitekijöitä ovat esimerkiksi kustannusten nousu ja mahdollinen puute rakennustarvikkeista. Sota luo epävarmuutta, mutta kuinka pitkään ja laajasti, ei voi vielä arvioida, Dhalmann sanoo.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 19.5. klo 23:een asti.

.
.