Hyppää sisältöön

SAK:n Eloranta: Nykymallilla ei paranneta heikkoja palkkoja – STTK:n Palola haluaa työmarkkinoille "turvatakuut"

Eloranta roimi "työnantajavetoista palkkakoordinaatiota" ja Palola hajautettua sopimismallia, joka ei ole hänen mukaansa edullinen, kun kriisi kohtaa.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ajattelee, että nykyinen neuvottelumalli ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Kuva: Toni Määttä / Yle

Palkansaajien keskusjärjestöt SAK ja STTK arvostelevat tapaa, jolla Suomessa sovitaan palkoista.

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan pienipalkkaisten heikkoihin työoloihin pitäisi puuttua. Eloranta puhui asiasta SAK:n edustajiston kokouksessa Helsingissä.

Hänen mukaansa ongelmana on vain, ettei nykyisellä työmarkkinamallilla päästä kiinni ongelmiin.

– SAK kannattaa koordinoitua palkkapolitiikkaa, mutta on välttämätöntä, että alakohtaisia palkkauksellisia ongelmia ja heikkoja työehtoja on kyettävä korjaamaan. Nykyinen työnantajavetoinen koordinaatio, sovittelijan tuella toteutettuna, ei tätä mahdollista, Eloranta sanoi.

Työntekijäjärjestöjä ja -liittoja on pitkään kismittänyt valtakunnansovittelijan linjaus, jonka mukaan sovittelusta ei ole saatavissa yleistä linjaa korkeampia palkankorotuksia.

Elorannan mukaan tämä johtaa kehitykseen, jossa vientivetoiset alat määräävät palkankorotuksen katon myös pienipalkkaisille aloille.

Eloranta: Nykymalli epävakauttaa yhteiskuntaa

Nykyinen neuvottelumalli johtaa Elorannan mukaan työtaisteluihin ja epävakauttaa yhteiskunnan kehitystä.

– Tarvitaan joustavuutta palkka- ja työehtopolitiikkaan, koska ilman sitä ei sama- tai matalapalkkaisuusongelmaa saada ratkaistua.

Eloranta esittää, että palkkaeroja voitaisiin kiriä umpeen euromääräisillä palkankorotuksilla. Nämä tuntuisivat pienipalkkaisten kukkarossa enemmän kuin prosenttimääräiset korotukset.

STTK:n Palola huolissaan työmarkkinatilanteesta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo olevansa erityisen huolissaan työmarkkinoiden tilanteesta. Palola arvostelee, että kun kriisi kohtaa, hajautettu malli ei ole edullinen.

Hän ehdottaa työmarkkinoille ”turvatakuita”. Kyseessä olisi Palolan mukaan kokonaisuus, jonka elementteinä ovat palkat, verot ja työn sivukustannukset.

– Näillä elementeillä turvaisimme palkansaajien toimeentulon, ostovoiman ja yritysten kilpailukyvyn. Kyse ei ole paluusta menneisyyteen, vaan Suomen tulevaisuudesta, Palola sanoi STTK edustajiston kokouksessa torstaina.

Hän kiistää, että STTK haikailisi tupoja, eli aiemmin Suomessa solmittuja tulopoliittisia kokonaisratkaisuja. Ne on työnantajapuolen aloitteesta haudattu.

Palolan mukaan tupoissa oli paljon muitakin asioita kuin hänen ehdottamissaan turvatakuissa, kuten työelämän lainsäädäntöasioita.

"Kunta-alan sopimusjärjestelmä tullut ehkä tiensä päähän"

Painetta neuvotteluihin palkankorotuksista lisäävät Palolan mukaan kiihtyvä inflaatio ja nousevat korot, jotka ovat heikentäneet palkansaajien ostovoimaa. Hän ennakoi, että syksyn neuvotteluista on tulossa vaikeat.

STTK arvioi vuodenvaihteen jälkeen, että yleiset, noin kahden prosentin palkankorotukset olivat noin prosentin liian pienet, jotta palkansaajien ostovoimaa olisi voitu pitää.

– Nyt tiedämme, että inflaatio on aivan eri luvuissa kuin vuodenvaihteessa. Tämä viitoittaa varmasti omalta osaltaan palkankorotusvaatimuksia, Palola sanoi Ylelle.

Palola sanoo, että vaikeutta lisää myös työnantajapuolen pitkäaikainen haave romuttaa vakautta luonut suomalainen neuvottelujärjestelmä. Palola arvostelee haluja hajauttaa sopiminen työpaikkatasolle "ilman häiritseviä ammattiliittoja".

Palola kysyy myös, onko aika ajamassa ohi kunta-alan neuvottelu- ja sopimusjärjestelmästä.

– En väitä, onko näin, mutta se aiheuttaa pohdintaa.

Hän viittasi uutiseen siitä, että Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri haluaa paikallisen sopimuksen suoraan hoitajien ammattiliittojen kanssa. Sairaanhoitopiirin lipeäminen työnantajarintamasta raivostutti välittömästi kuntien työnantajajärjestön.

Palola tulkitsee, että nykymallilla ei pystytä vastaamaan paikallisiin, toimialakohtaisiin ongelmiin.

Kuntasopu uhkaa venyä syksyyn

Kunta-alalla meneillään olevassa vaikeassa kiistassa työntekijät pyrkivät saamaan yleisen linjan yli meneviä palkankorotuksia. Hoitajaliitot vaativat viiden vuoden palkkaohjelmaa, jossa työntekijät saisivat yleisen linjan lisäksi 3,6 prosentin palkankorotuksen vuosittain.

Palola ennakoi, että kunta-alan työrauhan syntyminen saattaa siirtyä kesän yli syksyyn. SAK:n Eloranta on samoilla linjoilla.

– Kunta-alan työkiista voi jatkua vielä pitkäänkin. Samalla syksyn palkkaneuvottelut teollisuudessa ovat starttaamassa. Sovittelulautakunnan esitys kytki kunta-alan palkkakehityksen teollisuuden ja kuljetuksen palkkaratkaisuihin, Eloranta sanoo.

Sovittelulautakunta esitti kunta-alalle palkkaratkaisua, joka olisi ylittänyt muiden alojen palkankorotukset viiden vuoden aikana hieman yli viisi prosenttia.

Eloranta näkee järjestelmässä riskejä.

– Riskit liittyvät sopimus- ja neuvottelujärjestelmän tulevaisuuteen ja yksityisen puolen työnantajien sitoutumiseen valtakunnalliseen työehtosopimustoimintaan, joka muutoinkin on ollut löyhässä.

Vielä kesken oleva työehtoneuvottelukierros ei myöskään saa täysiä pisteitä Elorannalta.

– Työnantajien koordinaatio oli jälleen kerran tiukkaa. Koordinaatio johti siihen, että suuria alakohtaisia uudistuksia ei tehty, eivätkä työelämän laatutavoitteet juuri edenneet.

Neuvotteluita käydään koko ajan

Useat työmarkkinatoimijat ovat kääntäneet katseensa jo ensi syksyyn. Edessä ovat Teollisuusliiton ja Teknologiateolllisuuden työnantajien palkkaneuvottelut.

Eloranta ei pidä tiukentunutta neuvottelutahtia hyvänä asiana.

– Tästä eteenpäin työrauha lienee auki joka vuosi jossain päin työmarkkinoita. Olemme todellakin siirtyneet jatkuvaan neuvotteluun työmarkkinoilla, mutta en ole yhtään varma, onko se työmarkkinoiden kehityksen, vakauden ja kansantalouden etu.

Eloranta palasi puheessaan metsäyhtiö UPM:n ja Paperiliiton työtaisteluun, joka kesti ennätykselliset 112 päivää. Hänen mukaansa kyse oli ideologisesta työtaistelusta, jossa työnantaja pyrki “pyyhkäisemään” ammattiyhdistysliikeen syrjään.

– Voimapolitiikka vaikuttaa palanneen työmarkkinoille.

Klo 12.29: Lisätty STTK:n Palolan kommentit.

Klo 14.57: Lisätty Palolan haastattelusta kommentteja.

Lue lisää:

.
.