Hyppää sisältöön

Helsinki on varautunut kaikkeen, jopa raunioiden raivaamiseen – näin toimittaisiin, jos pääkaupunkiin hyökättäisiin

Jos pääkaupunkiin hyökättäisiin ja laajoja väestönosia täytyisi siirtää turvaan muualle, määränpää päätettäisiin vasta myöhemmin. Aiemmin se tiedettiin kaupunginosan tarkkuudella.

Kuvassa on Helsinki toukokuussa 2020.
Etelä-Suomen avin mukaan Helsingissä on erittäin hyvä väestönsuojatilanne: suojia on enemmän kuin asukkaita, mutta ne eivät jakaudu ihan tasaisesti kaupungin alueella. Väestönsuojien toimintakunnossa on suuria eroja ja niistä vastaavat rakennusten omistajat.

Yle kertoi aiemmin perjantaina, että kuntien evakuointisuunnitelmia ei valvo kootusti kukaan, eikä niiden yksityiskohdista ole tarkkaa tietoa.

Pelastuslaitoksilla on kuitenkin velvollisuus huolehtia evakuointisuunnitelmista ja kuntien väestön vastaanottamisesta.

Jos pääkaupunkiin hyökättäisiin ja laajoja väestönosia täytyisi siirtää turvaan muualle, tai jos Puolustusvoimat tarvitsee käyttöönsä alueita sotatilanteessa, minne helsinkiläisiä kuljetettaisiin?

Väestönsiirrot voitaisiin aloittaa poikkeusoloissa valtioneuvoston päätöksellä, sisäministeriön johtamana.

Vielä kaksikymmentä vuotta sitten tiedossa oli etukäteen kaupunginosien tarkkuudella, minne väestöä siirrettäisin.

Jakomäkeläiset olisi evakuoitu kriisitilanteessa Kivijärvelle Keski-Suomeen, Kaivopuistossa asuvat Suonenjoelle, Savoon. Saarijärvelle olisi siirretty mellunmäkeläiset ja lauttasaarelaiset.

– Nyt kun kohdeajattelusta on luovuttu, vastaanottavan kunnan määrittelee sisäministeriö, kertoo Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen varautumisen ja väestönsuojelun suunnitteluyksikön päällikkö Petri Parviainen.

Parviaisen mukaan evakuointisuunnitelman sisältö ja evakuointijärjestys on salassapidettävää ja luottamuksellista tietoa, joka perustuu osin Puolustusvoimilta saatuihin uhka-arvioihin vihollisen voimankäytöstä.

– Meillä on voimassa oleva evakuointisuunnitelma, joka on ihan hyvä, mutta se elää koko ajan ajassa kun kaupunki kasvaa ja me saamme tarkennettua tietoa puolustuvoimilta siitä miten he ovat tehneet arvoinsa eri uhkamalleista, sanoo Parviainen.

Vanhukset, lapset ja raskaana olevat evakuoitaisiin ensimmäisenä

Pääkaupungissa sijaitsee maan johto, satamia, tiedonvälityksen keskuksia, ja myös rannoille rakennetaan tiiviitä asuinaueita. Onko niissä vaarallisempaa kuin jossakin lähiössä kauempana esimerkiksi satamista?

Jos pääkaupunki joutuisi aseellisen hyökkäyksen uhkaamaksi, pelastusviranomainen voisi antaa kehotuksen omatoimiseen evakuoitumiseen.

– Jos sodan uhka olisi ilmeinen, niin veikkaisin, että jo silloin perheet ja mikseivät vapaaehtoisjärjestötkin lähtisi evakuoimaan omaisiaan ja lapsiaan vapaaehtoisesti paikkoihin, jotka kokevat turvalliseksi, Petri Parviainen sanoo.

Niitä voivat olla omat mökit, sukulaiset, isovanhempien kodit ja hotellit.

Jos jouduttaisiin viranomaisen määräämiin väestönsiirtoihin, ensimmäisenä järjestyksessä olisivat tietyt ihmisryhmät.

– Ensimmäisenä evakuoitaisiin ne ihmiset, jotka ovat eniten hädänalaisia, Parviainen sanoo.

Tällaisia ihmisryhmiä ovat esimerkiksi kotihoidon piirissä olevat vanhukset, joilla on heikko liikkumiskyky, vammaiset, raskaana olevat naiset ja lapset.

Kaupunginosista tärkeysjärjestyksessä ovat sellaiset, joissa ei ole niin kattavasti väestönsuojia, kuten omakotitaloalueet, Parviainen sanoo.

– Vaikkapa Paloheinässä asuvat vanhukset voitaisiin laittaa ensimmäiseksi bussiin tai heitä kehotettaisiin ensin evakuoimaan, sanoo Parviainen.

Kaupunginosista tärkeysjärjestyksessä ovat evakuoinnissa sellaiset, joissa ei ole niin kattavasti väestönsuojia eli esimerkiksi omakotitaloalueet. Kuvassa omakotitaloja Itä-Helsingissä. Kuva: Jaani Lampinen / Yle

Mitään ihmisryhmiä ei kuitenkaan lähdetä siirtämään esimerkiksi omaisistaan erossa, vaan esimerkiksi lapsia ja vanhuksia pyritään pitämään yhdessä omaistensa tai avustajiensa kanssa.

Tiheimmin asutuilla alueilla sijaitsee enemmän vihollista kiinnostavia kohteita, mutta toisaalta uusissa ja isoissa taloissa on enemmän nykyaikaisia väestönsuojia.

– Jos osa kaupunkilaisista on jo lähtenyt vapaahtoisesti pois kaupungista mökeilleen tai pysyvät etätöissä vaikkapa kakkosasunnoissaan, eikä turisteja ei ole, tilaa riittää hyvin väestösuojiin, sanoo Parviainen.

Jokaisessa yli 1200 neliön kokoisessa asuinrakennuksessa on oltava väestönsuoja.

Yleisiä väestönsuojia, kuten kalliosuojia, on Helsingissä muun muassa esimerkiksi metroasemilla, Hakaniemen ja Hietaniemen alla tai Itä-Keskuksen uimahallissa ja Jätkäsaaren Rokkiparkissa.

Yhteensä Helsingissä on 5 500 väestönsuojaa, ja ne riittävät 900 000 ihmiselle.

Helsinkiä ei tyhjennettäisi kokonaan: sähköjen pitäisi toimia ja bussien kulkea

Helsinkiä ei voisi tyhjentää täysin sodan aikanakaan: kaupunkiin täytyy jäädä myös poikkeustilanteessa ihmisiä, jotka huolehtivat siitä, että kaupunki ja sen infrastruktuuri toimivat.

– Esimerkiksi palkat pitää maksaa sodan aikanakin ja bussien pitää kulkea, Parviainen sanoo.

Satamien ja sähköjen pitää toimia.

Myös väestönsuojat täytyy pitää toimintakunnossa ympäri vuorokauden.

Kaupungilla on keinonsa pitää myös alihankkijoita töissä: jos esimerkiksi ihmisten pelastamiseksi tarvitaan työvoimaa raunioiden raivaukseen tai kerrostaloista pelastamiseen, esimerkiksi Staralla on raivauskalustoa rajoitetusti.

Palomies Nils Degerman ja palomies-sairaankuljettaja Pekka Hartikainen
Rauniopelastuksen osaaminen on kasvanut Helsingissä viime vuosina merkittävästi. Helsingin pelastuslaitos on saanut uusittua välineistöään ja muun muassa timantti- ja katuporia on valjastettu ihmisten auttamiseen.

– Jos raivausta tarvitaan poikkeusoloissa, niin se on sopimuksilla hoidettu siten, että vaikkapa isoja rakennuksia purkavat isot yritykset voivat tulla pelastuslaitoksen avuksi, aivan kuten rauhan aikanakin vaativissa tehtävissä käytämme alihankkijoita.

Jos isoja joukkoja väestöä siirrettäisiin, liikenne- ja viestintäministeriö järjestäisi kuljetuksia bussiyhtiöiden ja VR:n kanssa, jos rautatiet ovat käytössä.

– Ei väestöä Helsingin kaupunkiliikenteen busseilla lähdettäisi siirtämään, sanoo Parviainen.

Vihollinen voi hyökätä mereltä

Vaikka sodankäynnin muodot ovat muuttuneet, vihollisen logiikka on pysynyt samankaltaisena kuin ennenkin.

– Eihän se peruslogiikka ole mihinkään muuttunut, sanoo pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueen johtaja Tommi Laurinen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Jos joku haluaisi aseellisesti vaikuttaa Suomeen, niin lähtökohtaisesti se pyrkisi vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon, kriittiseen infrastruktuuriin ja puolustusvoimien kohteisiin.

– Jos se ei toimi, niin kriiseillä on tapana eskaloitua. Jatkohyökkäyksessä paljon riippuu siitä miten hyvin puolustus maalla sekä merellä toimii.

Laurinen muistuttaa, että Helsingissä ei ole maarajaa minkään valtion kanssa, mutta merellinen ulottuvuus on.

– Jos mietitään Ukrainaa, niin onhan siellä laivastoa ollut maan rannikon läheisyydessä, ja siellä on tehty maihinnousuoperaatioita.

Suomen oloja ei voi kuitenkaan verrata suoraan Ukrainaan.

– Meillä on hyvin erilainen maasto Suomessa ja aika väyläsidonnainen, saaristoinen rannikko ja vahva meripuolustus, samoin kuin ilmavoimat, hän sanoo.

Hyvänä pääkaupungin turvallisuutta ajatellen Laurinen pitää sitä, Helsingin välittömässä läheisyydessä ei ole suuria määriä maajoukkoja.

– Se ehkäisee sellaista massiivista tulenkäyttöä, jolla olisi siviiliväestöön niin iso merkitys, että se pitäisi saada alta pois, Laurinen sanoo.

Toisaalta pommittaminen ja ohjusiskut voisivat olla kohtalokkaita, kuten myös lyhyen kantaman aseilla hyökkääminen.

–Jos hyökkäys tulee kaukovaikuttamisena, sillä on merkittävä uhka ja riski siviiliväestölle, hän sanoo.

Silloin taas väestönsuojista on huomattavaa apua ja suojaa.

Sodan uhan takia ei kannata rynnätä mökkikaupoille

Viranomaiset vakuuttavat, että helsinkiläinen, vaikkapa meren rannalla, tiheästi asutulla kerrostaloalueillakin asuva, voi nukkua yönsä rauhassa – eikä mahdollisen sodan uhan takia kannata lähteä mökkikaupoille.

– Ei missään tapauksessa, sanoo pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueen johtaja Tommi Laurinen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Vaikka evakuointisuunnitelmIien on oltava kunnossa, ensisijaisesti väestöä suojaavat väestönsuojat. Taloyhtiöiden olisi nyt hyvä aika tarkistaa väestönsuojien laitteistojen kunto.

Viranomaiset harjoittelevat jo nyt työssään evakuointia pienemmässä mittakaavassa jatkuvasti, ja puolustusvoimat tuottavat valtioneuvostolle ja viranomaisille tiedustelutietoa.

Vaikka omaa mahdollista evakuointikohdettaan ei voi lehdestä lukea, se ei tarkoita sitä, etteikö suunnitelmia olisi.

– Nykyisessä tilanteessa yhteiskunta on varmasti herännyt, suunnitelmia ja resursseja päivitetään, Laurinen sanoo.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 21.5.2022 kello 23 saakka.

Lue myös:

.
.