Hyppää sisältöön

Lapuanliikkeestä kertovalla oopperalla on vahva väkivallan vastainen sanoma – siitä tuli yllättävän ajankohtainen, sanoo ohjaaja

Ilmajoen Musiikkijuhlilla saa vihdoin kesäkuussa ensi-iltansa lapuanliikkeestä kertovan oopperan kantaesitys. Hiljaiset perivät maan siirtyi koronan takia kaksi vuotta eteenpäin.

Ohjaaja Tuomas Parkkinen kertoo, mikä on Hiljaiset perivät maan -oopperan keskeinen sanoma
Ohjaaja Tuomas Parkkinen kertoo, mikä on Hiljaiset perivät maan -oopperan keskeinen sanoma

– Päällimmäisin tunne on ilo ja kiitollisuus, että ollaan vihdoin tässä. Kantaesitystä on siirretty kahdesti, ja maailmassa on tapahtunut tänäkin keväänä monenlaisia asioita, kertaa tuntemuksiaan Hiljaiset perivät maan -oopperan libretisti-ohjaaja Tuomas Parkkinen.

Oopperan harjoitukset siirtyivät Ilmajoen ooppera-areenalle reipas viikko sitten. Nyt harjoitellaan solistiosuuksia päivisin ja kuorojen kanssa iltaisin.

Hiljaiset perivät maan -oopperaa harjoitellaan Ilmajoen Musiikkijuhlien juuri maalatuissa lavasteissa. Kuva: Tarmo Niemi / Yle

Tuomas Parkkisen ja Jukka Linkolan teos Hiljaiset perivät maan kertoo ihmiskohtaloiden kautta pienen kyläyhteisön elämästä Lapualla 1920 ja 1930-lukujen vaihteessa.

Lapuanliike oli aluksi yleisporvarillinen antikommunistinen kansanliike, joka radikalisoitui nopeasti väkivaltaiseksi äärioikeistolaiseksi liikkeeksi. Ensisijaisena tavoitteena oli kommunismin kieltäminen ja sisällissodan voittaneen osapuolen valta-asema.

Libretisti-ohjaaja Tuomas Parkkinen on kiinnostunut vaikeista ajanjaksoista, erilaisista taitekohdista Suomen historiassa. Kuva: Kati Ala-Renko / Yle

Ooppera vastustaa väkivaltaa

Parkkisen oopperassa on vahva väkivallan vastainen sanoma.

– Vastakkainasettelusta ja eriävistä näkökulmista huolimatta meidän pitäisi pystyä elämään yhdessä maapallolla. Tätä kuvaa pieni ihmisjoukko, joka kamppailee näiden asioiden kanssa, Parkkinen kuvailee.

Oopperasta tuli nyt käytävän sodan vuoksi yllättävänkin ajankohtainen.

– Liikumme edelleen 20–30-luvun Suomen ja Etelä-Pohjanmaan tapahtumissa, mutta totta kai esimerkiksi viimeaikainen maanpuolustustahdon nousu, jopa Venäjän hyökkäykseen valmistautuminen ja keskustelu Venäjän uhasta, antaa näille historiantapahtumille uuden valotuksen.

Parkkinen toteaa, että entistä tärkeämpää on, että pystymme rakentamaan rauhaa.

Taneli Mäkelä debytoi oopperassa

Lapuanliikkeen johtohahmoa Vihtori Kosolaa esittää monipuolisena näyttelijänä ja laulajanakin tunnettu Taneli Mäkelä. Kun Mäkelää pyydettiin mukaan oopperaan, oli hän heti kiinnostunut roolista ja itsensä haastamisesta.

– Tämä myytiin minulle puheroolina. Sanottiin, että saat vähän laulaakin. Itse asiassa repliikkejä ei kovin paljon ole, laulua pääosin. Se saattoi olla varsin hyvä vedätys, vaikka mielelläni laulankin, Mäkelä naurahtaa.

Samaan hengenvetoon Mäkelä toteaa, ettei tekeminen suuresti eroa teatterin tai musikaalin tekemisestä.

– Isompi bändi ja toisenlainen musiikkigenre.

Näyttelijä Taneli Mäkelä (vasemmalla) otti haasteen vastaan ja debytoi oopperassa lapuanliikkeen johtohahmon Vihtori Kosolan roolissa. Oikealla rovastia esittävä Nicholas Söderlund. Kuva: Tarmo Niemi / Yle

Musiikista vastaa Vaasan kaupunginorkesteri ja mukana laulavat Ilmajoen Musiikkijuhlien oopperakuoro sekä oopperan lapsi- ja nuorisokuoro.

Muissa päärooleissa esiintyvät Ville Rusanen ja Sanna Iljin. Pääjuonilinjana on rakkaustarina entisen punavangin ja "lapualaisesti ajattelevan" nimismiehen tyttären välillä.

– Vastustuksesta huolimatta he valitsevat rakkauden, Parkkinen sanoo.

Parkkinen valottaa libretossaan historian tapahtumia yksilöiden kautta monelta eri kantilta, mitä Linkolan sävellys tukee.

– Meidän 11 solistiamme edustavat monipuolisesti erilaisia ihmisiä. On esimerkiksi eri ikäluokkia ja erisävyisiä ääniä. Näistä syntyy erilaiset karakräärit näyttelijöille.

Todellisia, vahvoja naishahmoja

Ooppera valottaa historiallisia tapahtumia niin todellisten, kuin kuvitteellisten henkilöiden kautta. Yksi oikeasti elänyt henkilö on mezzosopraano Essi Luttisen tulkitsema Hilja Riipinen. Riipinen oli Lapuan yhteiskoulun rehtori, myöhemmin kansanedustaja.

– Hän oli vahvatahtoinen nainen, suuri taustavaikuttaja, jota jotkut sanovat Lapuanliikkeen todelliseksi johtajaksi, jota Lapuan miehetkin pelkäsivät. Poliittisesti erittäin vakaumuksellinen, jopa fanaattinen, Luttinen kuvailee.

Luttinen kertoo löytäneensä paljon inhimillisiä piirteitä Riipisestä perehdyttyään hänen elämäkertaansa.

Mezzosopraano Essi Luttisen bichon frisé Lucia hurmaa kollegaa, sopraano Mari Paloa. Lucia on kokenut oopperakävijä Ilmajoella, se oli mukana jo Mannerheim-oopperakesissä Luttisen kanssa. Kuva: Kati Ala-Renko / Yle

Sopraano Mari Palo tulkitsee kompleksisen Minna Craucherin. Craucherin rooliin Parkkinen on yhdistänyt faktaa ja fiktiota.

– Craucher on kiinnostunut Vihtori Kosolasta ja haluaa päästä häntä lähelle. Craucher on patologinen valehtelija ja uskoo omaan mielikuvitukseensa, jonka avulla hän etenee niin sanotulla urallaan, Palo selvittää.

Palo antaa kiitosta libretolle ja musiikille, jotka tukevat roolin rakennusta taustaselvittelyn lisäksi.

Oopperan on säveltänyt Jukka Linkola. Parkkinen kuvailee säveltäjä-kapellimestari Linkolaa taitavaksi tarttuvien melodioiden luojaksi.

– Linkola on monipuolinen. Hänellä on taito tehdä iskelmätyyppistä ja jazzahtavaa musiikkia, ja toisaalta myös isoja kuorokohtauksia. Päällimmäiseksi nousee mielestäni rytmisyys ja melodisuus.

Koronan sotkettua suunnitelmat oopperaa esitetään vain yksi kesä

Ilmajoen Musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Sari Hanka kertoo, että lipuista on myyty noin 70 prosenttia. Pääosa myydyistä lipuista on siirretty tälle vuodelle aiemmin peruutetuista näytöksistä.

– Koska Hiljaiset perivät maan esitetään vain yhtenä kesänä koronan sotkettua suunnitelmat, olemme lisänneet esitysten määrää. Normaalisti esityksiä on kuudesta kahdeksaan, nyt kymmenen.

Hanka on huomannut, että koronan seurauksena liput ostetaan nyt vasta lähellä h-hetkeä.

– Yleisön käyttäytyminen on muuttunut, on huomattu että peruutuksia voi tulla, niin ennakkovarautuminen ei oikein enää kuulu käyttäytymiseen.

Ilmajoen musiikkijuhlien Kyrönjoen rantaan rakennettu ooppera-areena vetää 1370 katsojaa.

Libretisti-ohjaaja Tuomas Parkkisen mukaan luvassa on hänelle tyypilliseen tapaan vahvoja tunteita – myös huumoria.

– Toivoisin, että katsojan elämänhalu olisi voimakkaampi, kun hän lähtee näytöksestä.

Hiljaiset perivät maan -oopperan kantaesitys nähdään Ilmajoen Musiikkijuhlien ooppera-areenalla 9. kesäkuuta.

Lisää aiheesta:

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun tiistaihin 24.5. kello 23:een saakka.

.
.