Hyppää sisältöön

Kapellimestari Sakari Oramo opetti tekoälylle Sibeliuksen viulukonserttoa – pian "Janne" arvioi kilpailijoita ihmisten rinnalla

Jean Sibelius -viulukilpailun finaalissa testataan tekoälytuomaria. Kyseessä on leikkimielinen kokeilu, joka ei vaikuta kilpailun lopputulokseen. Mutta voisiko koneäly korvata ihmiskorvan tulevaisuudessa?

Jaewon Wee.
Jaewon Wee on yksi kymmenestä Jean Sibelius -viulukilpailun eteläkorealaisesta osallistujasta.

Kansainvälisessä Jean Sibelius -viulukilpailussa finalisteja kuuntelee tänä vuonna ihmisten lisäksi yksi tekoälytuomari.

Kutsutaan häntä vaikka Janneksi. Jannelle on opetettu Sibeliuksen viulukonsertto, jonka kaikki kilpailijat soittavat finaalissa. Tekoäly kuuntelee soittoa ja kiinnittää huomiota muun muassa soiton sävelpuhtauteen, äänen laatuun, yhteistyöhön orkesterin kanssa ja rytmin käsittelyyn.

Asiantuntijana ja tekoälyn opettajana on toiminut kapellimestari Sakari Oramo, joka on myös kilpailun ihmistuomariston puheenjohtaja.

Oramo kuunteli kaikki aiempien vuosien voittajien esitykset, kiinnitti huomiota valittuihin muuttujiin, kuten vaikkapa sävelpuhtauteen, ja antoi pisteitä sen perusteella, miten tämä hänen näkemyksensä mukaan toteutui.

– Kaikki voittajien esitykset käsiteltiin samanarvoisina ja kaikista arvosteltiin samat kriteerit ja totta kai niihin tuli eroja. Siellä oli mielestäni todella briljantteja esityksiä ja vähän keskeneräisiäkin. Yritin kuvata sitä arvosanoissa, jotta tekoäly oppisi ymmärtämään, että ahaa, tuo oli hyvää ja tuo oli vähemmän hyvää.

Oramo näkee oman roolinsa eräänlaisena tulkkina teoksen ja tekoälyn välissä. Jos tulkiksi olisi asettunut joku muu muusikko, hän arvelee, että tulos voisi olla erilainen.

Sibelius-viulukilpailun voittajan valintaan tekoäly ei vaikuta. Tuomaristo aikoo Oramon johdolla hyödyntää vain omaa älyään, muusikkouttaan ja kokemustaan.

– Tämä on hyvin mielenkiintoinen ja vähän leikkimielinen kokeilu, joka antaa jonkinlaisen rinnakkaisen version tuloksesta.

Kasmir Uusitupa.
Kasmir Uusitupa on yksi kolmesta suomalaisesta Jean Sibelius -viulukilpailun osallistujasta.

"Ainutlaatuinen tapaus"

Innovaatiohankkeen idea on lähtöisin Yleltä, joka myös rahoittaa projektin. Tekoälyn teknologiasta ja kehittelystä vastaa oululainen AISpotter-yritys.

– Tällainen tekoälytuomari on meidän käsityksemme mukaan maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen tapaus, sanoo AISpotterin toimitusjohtaja Anri Kivimäki.

Hänen mukaansa on toki jo olemassa erilaisia musiikkisovelluksia, joilla voi arvioida lyhyitä kappaleita ja tunnistaa eri soittimia. Nyt käynnissä olevasta kokeilusta tekee erityisen se, että kuunneltava teos on vaikea ja kestoltaan pitkä.

– Tekoälyn pitää pystyä ymmärtämään vaikeita sävelkulkuja ja hyvin korkeita ja matalia ääniä. Analysoinnin vaikeusaste on vaativa, Kivimäki sanoo.

Kivimäki korostaa, että nimestään huolimatta tekoäly ei ole mikään ylivertainen superäly. Se ei opi asioita itsestään, vaan sille pitää opettaa kaikki, mitä sen halutaan arvioivan.

Kapellimestari Sakari Oramo (vas.) toimii Sibelius-viulukilpailun tuomariston puheenjohtajana. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Taiteellinen vapaus = error?

Tekoäly on objektiivinen. Se ei ota huomioon mitään muuta kuin, mitä sille on opetettu. Tässä piilee sen voima ja heikkous. Esimerkiksi tunnetta, jota viulisti välittää, ei voi muuttaa numeeriseen muotoon ja siksi tekoäly ei sitä noteeraa.

Sama pätee taiteelliseen tulkintaan.

– Tekoäly ei ymmärrä taiteellisia vapauksia lainkaan, Kivimäki sanoo.

Kaikki taiteellinen tulkinta, kaikki variaatiot eli erilaiset tavat soittaa jokin tietty kohta pitäisi syöttää tekoälylle erikseen.

– Jos tekoälylle on opetettu loppukilpailukappale tietyssä sävellajissa, tekoäly ei pysty ymmärtämään, jos sitä soitetaan eri sävellajissa tai eri tahdissa. Se ei pysty arvioimaan sellaista, vaan antaa tulokseksi virheen, Kivimäki havainnollistaa.

Oululaisen AISpotterin teknologiajohtaja Sami Huttunen on ollut kehittämässä klassisen musiikin tekoälytuomaria. Kuva: Timo Nykyri / Yle

Virheet voivat tehdä vaikutuksen

Hyviä uutisia siis kaikille klassisen musiikin tuomareille ja kriitikoille: Robotit eivät ole viemässä töitä aivan heti. Ei Sakari Oramonkaan mielestä.

– On vaikea kuvitella, että tekoäly voisi omaksua sellaisia asioita kuin tulkinta, “se jokin”, eli esittäjän kyky välittää teoksen sanoma omalla tavallaan, hän havainnollistaa

Oramo ajattelee, että taidetta ei voi arvioida täysin tekoälyn avulla. Näin jo siksi että ihminen kuuntelee aina kokonaisuutta.

– Siellä saattaa olla pieniä virheitä, lipsahduksia, asioita jotka eivät faktapohjalta ole aivan oikein, mutta tekevät silti vaikutuksen. Tai sitten voi olla niin, että kaikki kuulostaa todella puhtaalta ja hienolta, mutta jättää jotenkin kylmäksi.

Oramo muistuttaa, että kaiken päälle tulee vielä jokaisen henkilökohtainen mielipide: joku tykkää esityksestä valtavasti, toinen ei lainkaan.

– Koko musiikin esittämisen mielenkiinto on siinä, että aivan samasta asiasta ja tilanteesta voidaan olla niin eri mieltä.

Tulevien kilpailupäivien aikana Oramo aikoo kuunnella soiton kokonaisuutta ja päästä sisälle soittajien tapaan tulkita.

– On kiinnostavaa nähdä, meneekö meillä tekoälyn kanssa sukset ristiin, Oramo naurahtaa.

Nyt tutkitaan tekoälyn ominaisuuksia ja sen soveltuvuutta klassisen musiikin kuunteluun. Tulevaisuudessa Anri Kivimäki toivoo, että nyt kehitteillä olevaa tekoälymallia voisi käyttää media- ja musiikkisovelluksissa.

– Ensin haluamme kuitenkin nähdä, miten tekoälytuomari toimii ja tarkennamme sen jälkeen, miten sitä voitaisiin hyödyntää, Kivimäki sanoo.

Jean Sibelius -viulukilpailun voittaja ratkeaa 29. toukokuuta. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Neljäsosa kilpailijoista on Etelä-Koreasta

Kansainväliseen Jean Sibelius -viulukilpailuun osallistuu 39 soittajaa, joiden joukossa on kolme suomalaista: Otto Antikainen, Adrián Ibáñez-Resjan ja Kasmir Uusitupa. Peräti kymmenen kilpailijaa on Etelä-Koreasta.

– On ilmiselvää, että Etelä-Korean viulunsoiton taso on aivan huikea. Se on ollut sitä jo pidemmän aikaa, Oramo sanoo.

Syyksi hän arvelee sitä, että Etelä-Koreassa on nyt tapahtunut sama, mitä Japanissa 30 vuotta ja Kiinassa 10–15 vuotta sitten.

– Klassisen musiikin harjoittamisesta ja huipputasolle pääsemisestä tuli statusasia. Siihen oltiin valmiita panostamaan perheissä. Nuoret ihmiset käyttävät nuoruusvuotensa harjoittelemiseensa, siitä syntyy kilpailua ja hybris asian ympärille, Oramo sanoo.

Se, kuka pääsee alkueristä jatkoon, selviää lauantaina 21. toukokuuta. Lopullinen voittaja puolestaan sunnuntaina 29. toukokuuta.

Sibelius-viulukilpailua voi seurata myös Yle Areenassa. Katso lähetysajat täältä.

Lue lisää:

Millaisia ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella aiheesta 21.5. klo 23 asti.

.
.