Hyppää sisältöön

Maailmalla todettujen lasten vakavien maksatulehdusten syy yhä epäselvä – asiantuntijan mukaan Suomessakin voi ilmetä yksittäistapauksia

Maksatulehduksen taustasyy on yhä hämärän peitossa, vahvimpia viitteitä tällä hetkellä on adenoviruksen ja jonkin muun taustatekijän yhteisvaikutuksesta.

On harvinaista, että maksa ei toivu lainkaan tulehduksen jälkeen. Niissä tapauksissa joudutaan turvautumaan maksansiirtoon. Kuvituskuva Jorvin sairaalan leikkaussalista. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Suomessa ei ole toistaiseksi havaittu lasten akuuttien maksatulehdustapausten lisääntymistä.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ylilääkärin Emmi Sarvikiven mukaan taudinkuva on aiheuttanut huolta Euroopassa, mutta Suomen osalta tilanne on normaali, eikä mitään hälyttävää ole ilmennyt.

– Seuraamme toki tilannetta tarkasti. Lastentautien yksiköistä ilmoitetaan meille mahdollisista epäilyistä, mutta toistaiseksi lisääntymisestä ei ole viitettä.

Maailmalla useimmat sairastuneista ovat 2–5-vuotiaita. Vain muutamissa tapauksissa sairastuneella on ollut yhteys toiseen sairastuneeseen.

Lasten yleisimpiä oireita ovat olleet ihon kellastuminen, oksentelu, ulosteiden muuttuminen vaaleiksi, ripuli, pahoinvointi ja väsymys. Osalla lapsista oli sairastumista edeltävien viikkojen aikana ollut vatsakipua, oksentelua ja ripulia.

Suomessa lapsilla vuosittain maksatulehduksia

Sarvikivi kertoo, että meilläkin havaitaan lapsilla vuosittain sellaisia maksatulehduksia, jotka eivät ole perinteistä maksatulehdusta aiheuttavista hepatiittiviruksista johtuvia.

Tällöin syynä on usein ollut adenovirus tai mononukleoosia aiheuttava Epstein-Barr-virus. Suurin osa tautitapauksista on ollut lieviä.

– Nyt herättää huomiota on se, että maksatulehdusten määrä on kasvanut nopeasti joissakin maissa sekä se, että osa tulehduksista on ollut hyvin vakavia.

Maailmanlaajuisesti toukokuun alkuun mennessä oli ilmennyt yhteensä noin 450 tapausta, eniten Britanniassa. Ruotsissa on havaittu kymmenisen tapausta.

Sarvikiven mukaan lasten akuuttien maksatulehdusten syy on toistaiseksi täysin auki. Yhden hypoteesin mukaan adenovirus yhdessä jonkin muun tekijän kanssa voisi selittää niitä, mutta taudin syntymekanismi on toistaiseksi epäselvä.

Harvinaisissa tapauksissa joudutaan maksansiirtoon

Mitään erityistä varautumista ei HUSin Uudessa lastensairaalassa infektiolääkärin Tea Niemisen mukaan tarvita sen varalta, että lasten akuutteja maksatulehdustapauksia ilmenisi Suomessakin.

– Potilaita, joilla on selittämättömiä maksatulehduksia, on Suomessa tavattu aikaisemminkin. Mitään potilasvyöryä ei ole odotettavissa, vaan lähinnä mahdollisia yksittäistapauksia, ja näihin meillä on hoitoprotokollat kunnossa.

Nieminen kertoo, että lääkettä maksatulehduksen parantamiseksi ei ole. Vakavissa tapauksissa hoidetaan lähinnä oireita, joita maksan toimimattomuus aiheuttaa. Harvinaisissa tapauksissa, joissa maksa ei lainkaan toivu, joudutaan turvautumaan maksansiirtoon.

Lasten infektiolääkärin Tea Niemisen mukaan Britanniassa, Israelissa ja Italiassa tapausmäärät ovat viime kuukausina olleet suuremmat kuin vertailuvuosina keskimäärin. Kuva: Mikko Kilpinen / Yle

Yhteyttä adenovirukseen epäillään

Kansainvälistä tutkimusta seuraava Nieminen kertoo, että Britanniassa tehdyssä selvityksessä, adenoviruksen ja tulehduksen yhteyttä tutkittaessa, 72 prosentissa taustalta löytyi adenovirusta.

– Viitteitä siis siitä on, että adenovirus voisi yksin tai yhdessä jonkin muun tekijän kanssa tulehdusta aiheuttaa. Muita tekijöitä voisivat olla vaikkapa samaan aikaan sairastettu toinen infektio, geneettinen perimä tai jokin ympäristökemikaali. Kukaanhan ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa tiedä varmasti, mistä ne johtuvat.

– Kansainvälisissä arvioissa todetaan, että yhteys koronavirukseenkin on mahdollinen, vaikkakaan sitä ei pidetä kovin todennäköisenä. Toisaalta voihan koronavirus olla myös se toinen, samaan aikaan sairastettu infektio.

Ulkomaisissa tiedejulkaisuissa on nostettu esiin (siirryt toiseen palveluun)mahdollista yhteyttä koronavirukseen, mutta samaan aikaan todettu, että tulosten vahvistaminen vaatii lisätutkimusta ja vertaisarviointia.

Britanniassa, jossa tulehdustapauksia on ollut paljon, kansanterveysviranomaiset huomauttavat, etteivät myöskään koronarokotukset voi olla selittävä tekijä, (siirryt toiseen palveluun) koska yli 3/4 tapauksista on ilmennyt ikäryhmässä, jota ei olla rokotettu.

Sitäkin on lastensairaalan infektiolääkärin mukaan spekuloitu, että kun kodin ulkopuolista liikkumista on koronavuosina rajoitettu merkittävästi, ei osalle pikkulapsista ole ehkä päässyt kehittymään luontaista suojaa adenovirusta vastaan. Sen vuoksi tartunnalle alttiiden lasten joukko voi nyt olla suurempi.

Aiheesta aiemmin:

Korj. 19.5 klo 11.40 Lastenklinikalla muutettu Uudessa lastensairaalassa.

.
.