Hyppää sisältöön

Tuhansien asuntojen rakentaminen Helsingin Hernesaareen viivästyy vuosilla – oikeus ei uskonut kaupungin vakuuttelua liikenteen sujuvuudesta

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Helsingin valituksen Hernesaaren asemakaavan kumoamisesta. Oikeus vaatii lisäselvityksiä asemakaavan liikennejärjestelyistä.

Hernesaaren alue täyttyy tulevaisuudessa asunnoista. Kuva vuodelta 2020. Iso osa rakennuksista on jo purettu. Kuva: Silja Viitala / Yle

Hernesaaren alueen rakentaminen viivästyy todennäköisesti usealla vuodella. Korkein hallinto-oikeus päätti tänään torstaina, että asemakaava tarvitsee lisäselvityksiä etenkin liikennejärjestelyjen osalta.

Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymä Hernesaaren asemakaava kumottiin Helsingin hallinto-oikeudessa viime vuoden huhtikuussa. Kaupunki valitti asiasta, mutta korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen tänään.

Kaupunkiympäristön toimialan maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen on pettynyt korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen, vaikka siihen oli varauduttu.

– Ikävä juttu, mutta tämän kanssa mennään eteenpäin, Manninen sanoo.

Suunnitelma ei huomioinut riittävästi autoliikennettä

Mannisen mukaan asemakaava ei välttämättä tarvitse muutoksia, mutta selvityksen on oltava kattavampi, jotta se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset.

– Esimerkiksi risteilijäalusten tuomia liikennevaikutuksia ja lumen kuljettamisen reittejä ei oltu oikeuden mukaan arvioitu riittävän selkeästi, Manninen kertoo.

Lähinnä raideliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn nojaavaa liikennesuunnitelmaa on kritisoitu jo aiemmin siitä, että siinä ei huomioida riittävästi Hernesaareen ohjautuvaa raskasta huoltoliikennettä ja satamaan ajavia turistibusseja.

Korkeimman hallinto-oikeuden tiedotteen mukaan (siirryt toiseen palveluun) alueen autoliikenne kulkee asemakaavassa yhden katuyhteyden ja muutamien risteyksien kautta. Oikeus oli huolissaan siitä, että autoliikenteen määrän kasvaminen johtaisi sen sujuvuuden merkittävään heikentymiseen myös Hernesaaren ulkopuolella.

Hernesaareen pelätään kehittyvän liikennesumppu.

Tampereen yliopiston uudistuvan liikenteen professori Heikki Liimatainen kritisoi korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä Twitterissä. Hänen mielestään se haiskahtaa autoilun suosimiselta.

Aloitus voi siirtyä usealla vuodella

Jos asemakaava olisi hyväksytty, tarkemmat työt esimerkiksi katusuunnittelun osalta olisi aloitettu jo alkusyksystä. Tonttien rakentaminen olisi voinut alkaa vuonna 2024.

Nyt töiden aloitus siirtyy vuodesta yli kolmeen vuotta.

– Nyt käymme läpi hallinto-oikeuden päätöksen ja päätämme, miten selvitystä pitää parantaa. Edistämme asiaa niin pian kuin mahdollista, Manninen sanoo.

Alueen osayleiskaava on jo hyväksytty, joten maantäyttöä ja rakennusten purkamista on jo tehty ja voidaan edistää kaavan hylkäämisestä huolimatta.

Hernesaaresta merellinen jatke kantakaupungille

Jätkäsaaren ja Eiran välissä sijaitseva Hernesaari on Helsingin viimeinen merellinen kantakaupungin alue, jota ei ole vielä otettu laajaan asumiskäyttöön. Alueelle toivotaan noin 7 600 asukasta ja 3 000 työpaikkaa.

Alueelle on suunniteltu asuntojen lisäksi muun muassa venesatamaa, risteilysatamaa, vesiurheilukeskusta sekä lähiliikuntapaikkoja.

Kaivopuistosta saunarakennus Löylylle asti ylettyvää rantabulevardia on tarkoitus jatkaa Hernesaaren eteläkärkeen asti.

Myös kaksi raitiolinjaa ylettyy tulevaisuudessa Hernesaaren eteläkärkeen.

– Alueelle nousee varmasti luksuskohteita ja Helsingin kalleimpia asuntoja, mutta samalla rakennetaan tavallisia, kohtuuhintaisia asuntoja. Eli ei tehdä mitään kultahammasrannikkoa, kertoo kaupunginkanslian projektinjohtaja Tuomo Sipilä.

Kaavoitukseen on suunniteltu tilaa myös kivijalkaliikkeille, kuten kahviloille ja muille palveluille. Alueen muutama vanhempi rakennus on jätetty purkamatta, ja niihin etsitään toimijoita esimerkiksi kulttuurin puolelta.

– Merellisyys ja hieno rantabulevardi luovat Hernesaaresta varmasti upean alueen myös ulkoilijoille ja muuten vain kiinnostuneille. Hernesaari on pitkään vajaakäytöllä toiminut hiomaton timantti, Sipilä sanoo.

Lue myös:

.
.