Hyppää sisältöön

Ukrainan sota on lisännyt vesikauhun leviämisen vaaraa – avi suosittelee tiukempia toimia Suomeen tuotaville rescuekoirille

Avi suosittelee, että EU:n alueelta tuotavat rescuekoirat odottaisivat lähtömaassa entistä pidempään ennen Suomeen tuontia.

Koiraa leikitetään ukrainalaisessa eläinsuojassa. Kulkukoirien rabiesriski huolettaa viranomaisia. Kuva: Mykola Tys / EPA

Ukrainan sota on lisännyt rabieksen eli vesikauhun riskiä Euroopassa. Siksi aluehallintovirasto esittää nyt tiukempia vaatimuksia EU:n alueelta Suomeen tuotaville rescuekoirille. Avi suosittelee, että ne odottaisivat lähtömaassaan aiempaa pidempään.

Ukrainalaisia kodittomia koiria on kulkenut rajan yli EU:n alueelle eri reittejä, minkä vuoksi kaikkien tulijoiden alkuperää ei välttämättä voida luotettavasti varmistaa. Esimerkiksi Ukrainasta naapurimaahan viety koira on voitu tunnistusmerkitä kyseisen maan mikrosirulla.

– Ukrainasta on voitu tuoda kulkukoiria esimerkiksi Puolaan, Romaniaan tai Liettuaan, missä ne on sirutettu. Siksi koirien alkuperämaata ei välttämättä voida varmistaa, sanoo läänieläinlääkäri Sari Haikka.

– Koska tilanne on ollut niin kaoottinen, Ukrainasta rajan yli tuotuja kulkukoiria on päästetty myös vapaaksi, Haikka lisää.

Tarttuu syljen välityksellä

Rabies tarttuu syljen välityksellä, yleensä sairastuneen eläimen pureman kautta. Se voi tarttua myös rikkinäisen ihon tai limakalvojen kautta.

– Pelkästään se riittää, että vaikkapa Romanian puolella rescuekoirien tarhalla on yksi rabiaattinen ukrainasta tuotu kulkukoira, se voi riittää levittämään rabiesta ja itämisaika voi olla puoli vuotta, Haikka painottaa.

Haikka toivoo, että ihmiset ymmärtäisivät tilanteen vakavuuden.

– Moni Suomessakin haluaisi nyt auttaa ja pelastaa kodittoman koiran Ukrainasta, mutta maassa rabiesriski on suuri ja tilanne on oikeasti vakava, Haikka toteaa.

Vastuullisuus koirien maahantuonnissa on tärkeää

Jo nyt rescuekoirat on pitänyt rokottaa rabieksen varalta ennen Suomeen-tuontia, ja eläinten on odotettava lähtömaassa keskimäärin 21 vuorokautta, eli aika, mikä on rokotevalmistajan suositus vasta-aineiden nousemiseen suojaavalle tasolle.

Nyt avi suosittelee, että kuukauden odotusajan jälkeen koiran vasta-aineet mitataan ja koira eristetään lähtömaassa vielä kolmeksi kuukaudeksi. Vasta neljän kuukauden ja riittävien vasta-ainearvojen jälkeen eläin voisi tulla Suomeen.

Suomi on rabiesvapaa maa, mitä aluehallintovirasto pyrkii tiukemmilla suosituksillaan suojelemaan. Koirien vastuullinen maahantuonti on avin mukaan nyt erityisen tärkeää.

Ukrainalaispakolaiset saavat tuoda lemmikkinsä

Viranomaiset ovat jo aiemmin esittäneet huolensa tuontikoirien tautiriskeistä. Ruokaviraston vuonna 2018 tekemän tutkimuksen mukaan noin kolmasosalta Suomeen tuoduilta koirilta puuttui rabiessuoja, vaikka rokotustodistuksessa sen väitettiin olleen kunnossa.

Haikka arvioi, että Suomeen tuodaan järjestöjen ohi rescuekoiria vuosittain noin 50–100. Järjestöjen kautta rescuekoiria tuodaan vuosittain Haikan mukaan satoja, yksi yksittäinen järjestö tuo esimerkiksi noin 400 koiraa vuodessa. Sitä, kuinka paljon Ukrainan sota on vaikuttanut kodittomien koirien tuontiin, on Haikan mukaan vaikeaa arvioida.

Tällä hetkellä Ukrainasta Suomeen omistajiensa kanssa saapuvat lemmikkieläimet voivat sodan aiheuttamalla poikkeusluvalla tulla maahan. Eläinpakolaisten on käytävä eläinlääkärillä kolmen päivän kuluessa maahantulosta. Tämä poikkeus ei koske löytöeläimiä vaan ihmisten mukanaan tuomia lemmikkejä, muistuttaa aluehallintovirasto.

.
.