Hyppää sisältöön

Valkoposkihanhia karkotetaan viljelyksiltä nyt robottidrooneilla – "Tämä on viimeinen keino", huokaa Mika Pirinen

Tohmajärvellä testataan automaattisia karkotusdrooneja valkoposkihanhien hätistelyssä. Tämän kevään hanhituhoista on tulossa ainakin yhtä suuret kuin vuonna 2020. Pohjois-Karjalassa on noin puoli miljoonaa lintua tankkaamassa muuttomatkallaan koilliseen.

"Killerbee" eli hanhenkarkotusdrooni telakassaan. Kuva: Tanja Perkkiö / Yle

Valkoposkihanhiparvessa kuhisee. Drooni lähestyy parvea ja hanhet nousevat lentoon. Pelottimena toimiva laite viimeistelee työn lentämällä hetken hanhien perässä. Valkoposkiparvi laskeutuu maahan seuraavalle peltolohkolle ja jatkaa vihreän syömistä. Ja siellä omalla pellollaan hanhet myös pysyvät, osoittaa viikon ajan tehty robottidroonikarkotus.

Automaattisesti toimivilla drooneilla hätistäminen on viimeisin keino, jota kokeillaan valkoposkihanhien karkottamiseksi kevätpelloilta. Hanhien toivotaan luulevan drooneja petolinnuiksi, joista merikotkat saavat valkoposket tehokkaasti liikkeelle.

– Tämä on viimeinen keino, huokaa lajivahinkokoordinaattori Mika Pirinen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta.

Lajivahinkoordinaattori Mika Pirinen uskoo robottidroonien olevan Pohjois-Karjalassa monella alueella käypä apu valkoposkihanhien aiheuttamien tuhojen torjunnassa. Kuva: Tanja Perkkiö / Yle

Valkoposkihanhet ja lajin aiheuttaminen satovahinkojen vähentämistä muutaman vuoden työstäneet asiantuntijat ovat kokoontuneet jälleen Tohmajärvelle Valkeasuon pelloille.

Vuosi sitten esiteltiin erilaisia keinoja

Vuosi sitten keväällä samassa paikassa esiteltiin laaja arsenaali erilaisia keinoja, joilla hanhia voitaisiin karkottaa viljelmiltä. Oli lasertykki, käsilaserase, sireeni ja hanhipaimenia. Jo silloin oli kokeilussa drooneja, joita ihmiset ohjasivat.

Hanhivuosi oli laimea ja karkotuskeinot samoin. Ainoastaan kallis ihmistyövoimalla tehty hanhipaimenkarkotus todettiin toimivaksi.

Uusi robottidrooni on ohjelmoitu lentämään partiolentonsa ilman ihmisen apua. Tohmajärven Valkeasuon pelloista 120 hehtaaria on varattu kolmen droonin vartioimaksi ja hanhilta kielletyiksi.

Killerbee eli herhiläiseksi nimetty drooni on kolmen kilon painoinen järeä kone, jonka suoraviivainen lento noin 60 metrin korkeudessa on pitänyt alun jälkeen hanhet jo ennaltaehkäisevästi poissa. Seuraava askel on kehittää liike- tai lämpötunnistin, jonka ilmaistessa hanhien olevan pellolla, nostaa droonin telakalta ilmaan ja karkottamaan ne pois.

"Killerbee" ampaisee telkasta liikkeelle ja tekee 9 kilometrin partiokierroksen. Peltolohkoilla on nimet Charlie, Bravo ja Alfa. Järjestelmä on kehittänyt imatralainen Rumble Tools Oy. Kuva: Tanja Perkkiö / Yle

Halpaa tämä ei ole, droonit kehittäneet yrityksen mukaan kolmen herhiläisen partio maksaa useita kymmeniä tuhansia euroja.

Toisaalta, yksittäiselle viljelijälle voi tulla valkoposkihanhien ladutamisesta jopa 100 000 euron tappiot.

Tähän saakka hanhet ovat tottuneet melkein kaikkiin menetelmiin, joilla niitä on häädetty pelloilta pois.. Droonin voi ohjelmoida tekemään syöksyjä, soittamaan ääniä ja näin estämään hanhien tottumista siihen.

Näemme Valkeasuolla merikotkan tositoimessaan. Pelkkä ladonoven kokoisen silhuetin kaartelu taivaalla riittää valkoposkille. Ne lähtevät kauas. Luonto osaa hoitaa homman tehokkaasti.

Hanhia kaikkialla

Tänä keväänä hanhia on Kiteellä ja Tohmajärvellä kaikkialla, monilla pelloilla, joilla niitä yleensä ei ole nähty. Mika Pirinen tietää hanhiparvien liikkeet, sillä valkoposkihanhilla on 70 satelliittiseurantalaitetta eri parvissa.

– Pohjois-Karjalassa on noin puoli miljoonaa hanhea nyt, puoli miljoonaa on jo mennyt pesimäseutuja kohti ja pari sataa tuhatta on vielä tulossa.

Ruokaa on hanhille vähän, koska kevät on myöhässä. Sitäkin arvokkaampaa varsinkin ensinurmi olisi myös laitumelle tuotavalle karjalle.

– Mikään hanhenkarkotusmenetelmä ei toimi, jos ei ole osoittaa hanhille sellaisia paikkoja, joissa ne saavat syödä rauhassa. Jo nyt on nähty, että ne vaian menevät pienemmille ja pienemmille peltolohkoille, jos ne ajetaan joka paikasta pois, kertoo Mika Pirinen.

Pohjois-Karjalan yli valkoposkihanhet muuttavat matkallaan Pohjanmereltä Vienanmerelle.

Luonnonvarakeskus Luken tutkimusprofessori Jukka Forsman tutkii valkoposkihanhien karkotusmenetelmien vaikutusta myös muuhun linnustoon.

– Kuovit ja töyhtöhyypät pesivät samoilla pelloilla ja haluamme tietää mikä on hanhien ja toisaalta karkotusten vaikutus niihin.

Tuulen suunta ratkaisee valkoposkien muuttoreitin ja vaikuttaa myös niiden poistumispäivään. Toukokuun loppuun on vielä pari viikkoa ja Vienanmeren rannoilla koleaa.

Mitä jos näistä robottidrooneistakaan ei ole apua satovahinkojen torjunnassa?

– Ihminen keksii toivottavasti sitten taas jotain uutta, sanoo Mika Pirinen.

Lue myös:

.
.