Hyppää sisältöön

Mitä tapahtuu, kun yksinäinen kohtaa toisen ihmisen? – Jyväskylän ja Tampereen yliopiston yhteistutkimus selvittää yksinäisyyden fysiologisia vaikutuksia

Tutkimuksessa esimerkiksi selvitetään, millaisia muutoksia sydämen sykkeessä tai aivosähkökäyrässä tapahtuu vuorovaikutustilanteissa.

Tutkimuksessa selvitetään kehon reaktioita arkisessa vuorovaikutuksessa. Koehenkilöiksi haetaan sekä yksinäisiä että ei-yksinäisiä. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Jyväskylän yliopistossa on alkamassa Tampereen yliopiston kanssa yhteistyönä tehtävä laaja tutkimus yksinäisyyden vaikutuksista. Tutkimuksella on tarkoitus selvittää, millaisia kehollisia vaikutuksia toisen ihmisen kohtaamisella on.

Tutkimuksen vastuullinen johtaja Elisa Vuoriainen Tampereen yliopistosta kertoo, että yksinäisyyttä on aikaisemmin tutkittu pääasiassa kysymällä kokemuksia yksinäisyydestä tai mittaamalla kehon reaktioita sosiaalisia tilanteita esittäviin kuviin tai videoihin. Uudessa tutkimuksessa tunnereaktioita tutkitaan aidon vuorovaikutustilanteen aikana selvittämällä sekä omia kokemuksia, että kehollisia muutoksia iholle kiinnitettävillä sensoreilla.

– Hyödynnämme esimerkiksi kehon hermoston mittareita eli mittaamme esimerkiksi sydämen sykettä tai aivosähkökäyrää. Esimerkiksi sykevälivaihtelun avulla voidaan tutkia kehon virittymistä eli sitä, miten jännittynyt tai rauhallinen ihminen on vuorovaikutustilanteessa, sanoo Vuoriainen.

Vuoriainen kertoo, että yksinäisyyden pitkittyessä ihminen voi haluta korjata tilannetta hakeutumalla toisten seuraan, mutta samaan aikaan pelko torjunnasta voi kasvaa. Tällaisten tilanteiden keholliset ja psykologiset vaikutukset kiinnostavat tutkijoita erityisesti.

Psykologian laitoksen tutkimukseen haetaan osallistujiksi 18–50-vuotiaita yksinäisiä ja ei-yksinäisiä. Koehenkilöiden mittauksia tehdään jo touko-kesäkuussa. Tutkimukset eivät aiheuta kipua.

Vuoriainen kertoo, että koehenkilöiden reaktioita seurataan arkisissa tilanteissa, joissa ollaan tekemisissä toisen ihmisen kanssa.

– Tilanteet ovat hyvin yksinkertaisia: niissä esimerkiksi ollaan hetken aikaa kasvokkain toisen ihmisen kanssa tai keskustellaan hetken aikaa.

Tutkimukseen soveltuvat yksinäiset, jotka kokevat usein yksinäisyyden tuntemuksia ja joilla ei ole tällä hetkellä psykiatria sairauksia.

Ei-yksinäisten osalta tutkimukseen soveltuvat ihmiset, jotka eivät koe usein yksinäisyyden tuntemuksia ja joilla ei ole tai ole ollut psykiatrista sairautta.

Tutkimuksen rahoittaa Suomen Akatemia. Jos kiinnostuit tutkimukseen osallistumisesta, laita sähköpostia osoitteeseen: katsetutkimus@jyu.fi (siirryt toiseen palveluun)

.
.