Hyppää sisältöön

Salamökin rakentanut voi kärähtää ilmakuvista – kunnat tarkastavat nyt puuttuvia ja virheellisiä rakennustietoja vaihtelevilla keinoilla

Suomen kuntien rakennusrekistereissä on paljon virheitä. Myös kuntien ja verohallinnon tiedot eivät täsmää. Kiinteistöverouudistus tuo lisäpaineita rekisterien täydentämiseen. Selvittelyä tehdään eri tahtiin ja eri tavoin.

Rakennustarkastaja Santtu Markkula hoitaa Mänttä-Vilppulan kiinteistörekisterin tietojen oikeellisuuden tarkistusta. Tarkastuskäynnillä saatuja tietoja verrataan olemassa oleviin rekisteritietoihin ja tehdään tarvittaessa täsmennyksiä. Kuva: Outi Parikka / Yle

Santtu Markkula mittaa rullamitalla puuliiteriä Mänttä-Vilppulan Kolhossa. Hän laskee rakennuksen kerrosalaa ja kuvaa sitten tablettitietokoneella rakennuksen. Jos rakennus puuttuu rekisteristä, GPS-laite auttaa viemään sen kartalle.

Markkula on kunnan palkkaama rakennustarkastaja, joka tekee nyt pelkästään kiinteistöjen kartoitusta. Markkulan on määrä käydä fyysisesti tarkistamassa kunnan alueelta jokaisen kiinteistön rakennukset ja päivittämässä ne rekisteriin.

– Kyllä se on aika tarkkaa ja vähän tontista riippuen aikaa vievää hommaa, Markkula toteaa.

Pirkanmaalainen Mänttä-Vilppula alkoi vuonna 2019 selvittää hyvin perusteellisesti alueensa todellista rakennuskantaa. Tätä työtä riittää noin 10 000 asukkaan kaupungissa vielä ainakin viideksi vuodeksi.

– Kyllähän sillä kaupungin taloudelle on suuri merkitys, kun saadaan se rekisteri oikein ja silloin kiinteistöverotkin kohdistuu oikein. Nythän kun sieltä puuttuu rakennuksia, niin silloin ne eivät ole kiinteistöverollakaan, Markkula toteaa.

Ennen tarkastusta kiinteistönomistaja saa tarkastuksesta tiedon ja voi olla itse mukana tai sitten päästää Markkulan omin päin paikalle. Suhtautuminen tarkastuksiin on ollut pääasiassa positiivista.

Miksi juuri nyt?

Alkuperäinen syy Mänttä-Vilppulan massiiviseen selvitystyöhön oli se, että rakennusrekisterissä on paljon virheitä.

– Rakennusrekisterissä on sekä meidän tekemiä virheitä että väärin ilmoitettuja tietoja. Tietokannat ovat myös vanhoja ja lait ovat muuttuneet sen suhteen, mitä rekisteriin kirjataan, Mänttä-Vilppulan virkavapaalla oleva rakennustarkastaja Markku Takala kertoo.

Tuolloin ei vielä tiedetty kiinteistöverouudistuksesta, jonka lakiluonnos (siirryt toiseen palveluun) palasi 20. toukokuuta lausuntokierrokselta.

Kiinteistöverouudistuksen tavoitteena on saada verotus perustumaan paremmin markkina-arvoon ja nykypäivän kuntannus- ja hintatasoon. Uudistuksen myötä alle kymmenen neliön suuruiset talousrakennukset vapautettaisiin kiinteistöverosta. Siksi kuntien on hyvä saada tarkempi kuva alueensa rakennuskannasta.

Tarkastuskierroksen avulla voi löytyä myös uusia verotuskohteita. Jos tuoreessa verouudistuksessa päädytään rajaamaan kaikki yli kymmenen neliön rakennukset verotettaviksi, tulisi kaikkien yli 10-neliöisten rakennusten löytyä rekisteristä.

Myös uudistuksen perusidea edellyttää ajantasaista ja oikeaa rakennustietoa, jotta verotaakka jakautuisi oikeudenmukaisesti kaikille kinteistöjen omistajille.

Autiotalon purkukuntoisesta saunasta on tullut ilmakuvaan perustuva tietopyyntökirje. Kirjeen kuvassa näkyy punaisella rakennus, jota ei löydy rekistereistä. Jämsän alueella epäselvyyksiä on noin 14 000:sta rakennuksesta tai rakennelmasta. Kuva: Outi Parikka / Yle

Jämsä kyselee ilmakuvien perusteella tietoja

Mänttä-Vilppulan lisäksi moni myös moni muu Suomen kunta päivittää nyt rekisterejään ajan tasalle. Mänttä-Vilppulan naapuri Jämsä päätyi nopeampaan keinoon.

Se aloitti tarkastukset ilmasta käsin ja ulkoisti kartoituksen KPMG Oy -konsulttiyritykselle. Yritys lähetti keväällä noin 7 700 tietopyyntökirjettä niille, joiden kiinteistössä on ilmakuvan perusteella epäselvyyksiä.

Kirjeessä ilmakuvaan on merkitty punaisella rakennus, joista ei löydy tietoja Jämsän rakennusrekisteristä tai Verohallinnon kiinteistöverorekisteristä.

Ilmakuvista selvisi, että Jämsän alueella rekistereistä puutuu noin 14 000 rakennuksen tai rakennelman tietoja esimerkiksi käyttötarkoituksesta, rakennusvuodesta ja varustuksesta. Jämsässä on noin 20 000 asukasta.

Jämsän kaupungin lähettämään tietopyyntöön saattoi vastata joko netissä tai puhelimella. Kuva: Outi Parikka / Yle

Jämsän johtava rakennustarkastaja Teemu Kivinen arvioi, että kyselyllä tiedot saadaan riittävälle tasolle.

– Rekisteri saadaan huomattavasti parempaan kuntoon, mutta toki joitain virheitä rekisteriin jää tämänkin jälkeen.

Keppiä vastaamatta jättävälle

Jämsä käytti pienoista pelottelua saadakseen kiinteistöjen omistajat ilmoittamaan määräaikaan mennessä epäselvien rakennusten tiedot. Se kertoi kirjeessä, että mikäli tietoja ei saada määräaikaan mennessä, Jämsä merkitsee rakennuksen valmistuneeksi vuonna 2021.

Kirjeessä uhattiin tyypitellä epäselväksi jäävä rakennus 1-kerroksiseksi lämmitetyksi talousrakennukseksi. Luokitus tietäisi verovelvolliselle korkeaa veroluokkaa, vaikka kyseessä olisi purkukuntoinen hökkeli.

Jämsässä raippa ei silti heilu välittömästi.

– Tiedot käydään yksitellen läpi ja pyrimme selvittämään puuttuvat tiedot vielä muilla tavoin. Konsultin sopimukseen kuuluu maastokäynnit epäselväksi jäävissä kohteissa, Teemu Kivinen kertoo.

Tietopyyntökirje toteaa, että kiinteistötietoja voi myöhemmin korjata myös Verohallinnon palvelunumerossa tai OmaVerossa kunhan tiedot aikanaan ilmestyvät sinne. Tämä voi kuitenkin kestää melko kauan, kirje kertoo.

Puhelimella asioidessa saattaa joutua jonottamaan ja nettilomalleen käyttö vaati nettitaitoja. Jämsä sai hankaluuksista jonkin verran palautetta, mutta sitä tuli elinkeinojohtajan Anna-Liisa Juurisen mukaan ennakoitua vähemmän.

Suomen Omakotiliitosta kerrotaan, että ainakaan toistaiseksi heille ei ole tullut valituksia kuntien kiinteistöselvitysten toteutustavoista.

Tieto kulkee vanhanaikaisesti Verohallinnosta kuntiin

Rakennustietojen perusparannusta tehdään nyt eri tahtiin ja eri tavoin Suomen kunnissa. Työ liittyy moneen muuhunkin asiaan kuin vain kiinteistöverouudistukseen.

Rakennusrekisterissä olevien tietojen oikeellisuutta selvittävä rakennustarkastaja Santtu Markkula ottaa joka kohteesta myös valokuvat. Kuva: Outi Parikka / Yle

Se nivoutuu muun muassa 2020 voimaan tulleeseen lakiin Julkisen hallinnon tiedonhallinnasta. Lain tarkoitus on mahdollistaa tietojen monipuolinen ja sujuva hyödyntäminen eri palveluissa ja prosesseissa. Myös ympäristöministeriön RYHTI (siirryt toiseen palveluun)-hankkeen tavoitteena aikaisempaa laadukkaammat rakennustiedot.

Rakennustietojen vajavaisuus juontaa paljolti siitä, että valtakunnallinen tiedonhallinta ei ole järkevästi toteutettu. Eesimerkiksi julkishallinnon organisaatioilla on päällekkäisiä rekistereitä ja kuntien on vaikea saada Verohallinnolta kiinteistöverovelvollisten antamaa tietoa.

Kuntaliiton erityisasiantuntijan Päivi Tiihosen mukaan Verohallinnon tietovirrat kuntien järjestelmiin eivät ole nykyaikaisella ja järkevällä tasolla.

– Tiedot tulevat Verohallinnolta kuntiin excel-tiedoistoina vielä tänäkin päivänä. Se tietää kunnilla ylimääräistä työtä, rakennetun ympäristön digitalisaation erityisasiantuntija Tiihonen kuvailee.

Päivitystyötä hankaloittaa myös rahapula.

– Monissa kunnissa ei ole pystytty päivittämään rekisterejä resurssipulan vuoksi.

Aivan pienissä kunnissa ei välttämättä ole edes kokoaikaista rakennustarkastajaa, jolloin rakennustietoja ajantasalle saaminen on täysin mahdotonta.

– Siihen tarvittaisiin ihan oma valtion rahoittama hanke, Päivi Tiihonen toteaa.

Verouudistuksen seuraukset kiinteistön omistajille arveluttavat

Vaikka kunnat parantavat varautumistaan kiinteistöverouudistuksen vaikutuksiin, on vielä paljon epävarmuutta ilmassa. Kiinteistöliiton mukaan uudistuksen kokonaisvaikutukset ovat niin kunnille kuin kiinteistöjen omistajille hämärän peitossa.

Mänttä-Vilppulassa kiinteistökartoitus alkoi Pohjoislahden kylästä. Päivitys jatkuu Kolhon taajaman kautta Mäntän alueelle ja viimeisenä on vuorossa Vilppula. Kuva: Outi Parikka / Yle

Kiinteistöliiton talous-ja veroasiantuntija Juho Järvinen näkee lakiluonnoksen puutteena sen, että kiinteistön omistaja ei pysty ennakkoon kunnolla arvioimaan veron määrää. Luonnoksen perusteella kiinteistön omistaja saisi tiedon vasta siinä vaiheessa, kun verotuspäätös valmistuu vuonna 2024.

– On erittäin iso ongelma, että siitä puuttuu kiinteistökohtaiset kokonaisarvioinnit ja veronmaksajan tiedonsaanti on heikolla tasolla, Järvinen sanoo.

Kiinteistöliitto epäilee myös sitä, toteutuuko uudistuksen lupaus siitä, että kiinteistöveron kokonaiskertymä ei nouse.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida torstaihin kello 23:een.

.
.