Hyppää sisältöön

Jos jokainen lajittelisi biojätteensä, Suomi olisi entistä vähemmän riippuvainen muiden tuottamasta sähköstä, lämmöstä ja polttoaineesta

Kotitalouksien biojätteestä voitaisiin tuottaa nykyistä enemmän biokaasua, sähköä ja lämpöä. Pienetkin keinot auttavat, kun venäläinen maakaasu pitää korvata.

Kun kierrätät biojätteesi, autat omavaraista energiantuotantoa – Manta sai seppeleen päähänsä kierrätyksen kunniaksi
Kun kierrätät biojätteesi, autat omavaraista energiantuotantoa – Manta sai seppeleen päähänsä kierrätyksen kunniaksi

Biojätteen kierrättäminen on tehty helpoksi useille kerrostalojen asukkaille.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vähintään viiden asunnon kiinteistöillä on biojätteen keräysastia, joka löytyy oman pihapiirin roskakatoksesta.

Siitä huolimatta moni kokee biojätteen lajittelun edelleen liian hankalaksi.

Luonnonvarakeskuksen mukaan noin neljäkymmentä prosenttia sekajätteeseen päätyvästä roskasta on bioperäistä jätettä, joka ei sinne kuulu.

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden eli HSY:n mukaan oikein lajiteltu biojäte on monikäyttöinen voimavara, jolla voidaan tukea Suomen huoltovarmuutta.

– Biojätteestä tehdään biokaasua, josta voidaan tuottaa energiaa, sähköä ja lämpöä sekä polttoainetta autoihin, eli biojätteen lajittelulla pystytään nostamaan meidän omavaraisuusastettamme, sanoo käyttöpäällikkö Tiila Korhonen.

HSY yritti perjantaina kannustaa ihmisiä biojätekierrätykseen Mullankumous-tempauksella, jossa laskettiin kukkaseppele Mantan patsaan päähän sekä jaettiin ihmisille tuhat orvokkia ja biojätteistä tuotettua multaa.

Mullankumous-tempaus keräsi runsaasti ihmisiä hakemaan orvokkeja ja multaa kevätistutuksiin. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Tehokas kierrätys voisi tuplata sähkön ja mullan määrän

Venäläisen maakaasun tulo Suomeen loppui lauantaiaamuna kello seitsemän.

Yksin biokaasulla ei ratkaista Suomea ja koko EU:ta koskevaa energiaongelmaa, mutta kaikki keinot ovat tarpeen venäläisten fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi.

Korhosen mukaan HSY voisi kaksinkertaistaa energiantuotantonsa, jos kaikki lajittelisivat biojätteensä. Tällä hetkellä HSY tuottaa noin 9 000 megawattituntia vuodessa sähköä, mikä vastaa 450 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta.

Myös lannoitteista on pulaa ja niiden hinnat ovat nousseet Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

HSY tuottaa biojätekompostista noin 20 000 tonnia multaa vuosittain. Jos kaikki lajittelisivat biojätteensä, myös mullan tuotanto voitaisiin kaksinkertaistaa.

Biojätteestä tuotettu komposti sopii myös luomuviljelyyn. Se sisältää ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Niiden lisäksi kompostimullasta palautuu maahan orgaanista humusta, joka parantaa viljelyominaisuuksia.

Orvokeissa riitti värivalikoimaa moneen makuun. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Paperipussi maatuu nopeasti

Syitä kierrätyksestä luistamiseen on monia. HSY:n vuonna 2020 tekemässä kyselyssä merkittävimmäksi syyksi nousi se, että kodissa ei ole tilaa usealle jäteastialle ja jätteiden säilytys kotona koetaan hankalaksi.

Muita listalta löytyviä perusteluja olivat muun muassa epätietoisuus siitä, miten kuuluu kierrättää, sopivien roska-astioiden tai pussien puuttuminen sekä biojätteistä aiheutuva haju ja sotkuisuus.

Omilla banaaninkuorilla ja kahvinporoilla voi kuitenkin saada jotain hyvää aikaan.

– Pienestä voi aloittaa. Jos tuntuu vaikealta, voi vaikka laittaa ensimmäiset banaaninkuoret mieluiten paperipussiin. Mikä tahansa paperipussi käy, jossa ei ole muoviosia, esimerkiksi irtokarkkipussi, sanoo HSY:n ympäristöasiantuntija Minna Partti.

HSY suosittelee paperipussia biojätepussin sijaan, koska sen maatuminen kestää pitempään jätteenkäsittelylaitoksella.

– Siitä saattaa jäädä jäämiä. Se on sekä mädätyksessä että kompostoinnissa huonompi, Partti sanoo.

Tärkeintä on kuitenkin se, että biojätteitä ei laiteta tavalliseen muovipussiin.

Lisää vinkkejä biojätteen kierrätykseen löytyy HSY:n sivulta. (siirryt toiseen palveluun)

Paperipussi maatuu hyvin jätteenkäsittelylaitoksella. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Jätelain uudistus velvoittaa myös omakotitalot biojätekeräykseen

Jätelain uudistuksen mukaan biojätteen keräys on tulossa pakolliseksi vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöille taajamissa tänä kesänä, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla noudatetaan jo nyt tätä määräystä.

Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistön alueella tapahtuvalla kompostoinnilla tai muulla vastaavalla käsittelyllä, jos kunnan jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräykset tämän sallivat, ja toiminnasta ilmoitetaan kunnan jätehuoltoviranomaiselle.

Taajamien ulkopuolella laki ei velvoita kiinteistöjen jätteiden erilliskeräykseen.

Lakiuudistuksen myötä biojätteen keräys laajenee koskemaan myös alle viiden asunnon kiinteistöjä taajamissa heinäkuuhun 2024 mennessä.

HSY valmistelee parhaillaan uusia jätehuoltomääräyksiä, joiden myötä biojätteen keräys voi laajeta pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen pientaloihin porrastetusti vuosien 2023–2024 aikana.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 22.5.2022 kello 23 saakka.

Lue myös:

.
.