Hyppää sisältöön

Eurooppa-kirje: Turkki varasti show'n, kun Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemukset – vaikean liittolaisen kanssa on nyt opittava elämään

Suomen Nato-optio ei ollut sanahelinää. Eurooppa-kirje kertoo olennaiset EU-aiheet joka perjantai. Tilaa koko kirje sähköpostiisi.

Ylen EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu. Kuva: Rikhard Husu / Yle

Historiallista!

Näin on viikon päätteeksi huudahdettava, vaikka adjektiivi on jo pahasti ehtinyt kulua ahkerassa uutiskäytössä. Kuka olisi vielä puoli vuotta sitten arvannut, että Suomi jättää jäsenyyshakemuksen Natolle toukokuun puolivälissä?

Nopeus näytti, että Suomen paljon puhuttu Nato-optio oli muutakin kuin sanahelinää. Kun kansalaisten ja poliittisten päättäjien suhtautuminen puolustusliittoon muuttui, pystyttiin reagoimaan tarvittavalla nopeudella.

Ilmeistä oli, että Suomen yhdessä yössä muuttuneella Nato-kannalla oli vaikutusta myös Ruotsissa käytävään keskusteluun. Ruotsissa monet toivoivat Nato-keskustelulle enemmän aikaa.

– Miksi tässä on mielestänne edettävä näin nopeasti? EU-parlamentin vasemmistoryhmän ruotsalaismeppi Malin Björk tiedusteli ulkoministeri Pekka Haavistolta (vihr.) viime viikolla.

ENSIMMÄINEN välietappi saavutettiin kuitenkin samantahtisesti, kun Suomi ja Ruotsi jättivät jäsenyyshakemuksensa pääsihteeri Jens Stoltenbergille Naton päämajassa. Kuvat, joissa Suomen ja Ruotsin lähettiläät kävelevät päämajaan yhtä jalkaa, ovat paljonpuhuvia.

Mistään juhlapäivästä ei kuitenkaan ole kysymys, Ruotsin Nato-lähettiläs Axel Wernhoff totesi, kun haastattelin häntä hakemuksen jättämisen jälkeen. Kyseessä on merkittävä ja vakava hetki, Wernhoff totesi.

Muutama hallitus on ehtinyt jo pikatahtia näyttää vihreää valoa Suomen hakemukselle.

Yllä twiittaa Tšekin pääministeri Petr Fiala, jonka johtama hallitus oli ensimmäisten joukossa, kuten Viro ja Saksakin. Toki jäsenyys tulee vielä erikseen ratifioitavaksi Tšekissäkin.

PROSESSIA varjostaa kuitenkin Turkin uhkaus Suomen ja Ruotsin hakemusten torppaamisesta. Tätä kirjoittaessani Turkki ei ole antanut vihreää valoa jäsenyyskeskustelujen aloittamiselle Suomen ja Ruotsin kanssa. Diplomaattista ratkaisua etsitään kuumeisesti.

Prosessin venyminen ei näyttäisi hyvältä puolustusliiton näkökulmasta. Pääsihteeri Jens Stoltenberg on useaan otteeseen korostanut, että Suomi ja Ruotsi täyttävät Naton kriteerit ja että maat otettaisiin avosylin vastaan Naton jäseniksi.

Turkin vaatimukset vievät myös huomiota Naton Madridissa pidettävän huippukokouksen valmisteluilta. Madridissa Nato-maiden on tarkoitus päättää tulevien vuosien haasteisiin vastaavasta strategiaohjelmasta. Ei ole ensimmäinen kerta, kun Turkki kovistelee Nato-kumppaneitaan.

Oikukkaan mutta strategisesti tärkeän maan merkitys tunnustetaan yleisesti liittolaisten keskuudessa.

Jos – ja kun – Suomi ja Ruotsi pääsevät Naton jäseniksi, on myös Turkin kanssa opittava elämään ja tekemään yhteistyötä.

Rikhard

Kirjeen loppuosan on koonnut Ylen EU-erikoistoimittaja Janne Toivonen.

Tulossa: Ilmastopaketin kuuma vaihe

Kiireinen loppukevät jatkuu. Komissio hakee edelleen ratkaisua Venäjän vastaisten pakotteiden pattitilanteeseen, ja energiakriisi ja sota Ukrainassa vaativat viikoittaisia toimia.

Parlamentti ja neuvosto huhkivat ilmastopaketin parissa. Edessä on kiireviikkoja, kun kumpikin pyrkii naulaamaan omat kantansa peräti 12 lakiesityksen pakettiin kesäkuun loppuun mennessä, jotta lopulliset neuvottelut voidaan käydä syksyllä. Meppien piiristä kuuluu huhuja että kokoustilatkin ovat olleet kortilla, kun ilmastokantoja on kiireellä soviteltu yhteen.

Maanantaina kokoustaa euroryhmä ja tiistaina valtiovarainministerit. Aiheena on muun muassa komission kevään talousennuste, joka povaa talouskasvun hidastumista. Työllisyys näyttää kuitenkin parhaalta vuosikausiin.

Tanskassa valmistaudutaan jo kovaa vauhtia kesäkuun 1. päivän kansanäänestykseen, jossa päätetään liittyykö maa mukaan EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Voit keskustella kirjeen sisällöstä alla olevasta linkistä. Keskustelu on avoinna lauantaihin 21.5. kello 23:een saakka.

.
.