Hyppää sisältöön

Pekka Haavisto Ylelle: Turkista johtuva viive Naton liittymiskeskusteluissa voi olla jopa viikkoja – lentoliput Brysseliin oli jo varattu

Turkin presidentin vaatimukset tulivat yllätyksenä, eivätkä ne liity suoraan Suomen ja Ruotsin Nato-kelpoisuuteen.

Suomen Nato-lähettiläs Klaus Korhonen (vas.) ja Ruotsin Nato-lähetystön päällikkö Axel Wernhoff (oik.) luovuttivat Suomen ja Ruotsin hakemukset Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergille yhtä aikaa keskiviikkona. Kuva: EPA-EFE/JOHANNA GERON /All Over Press

Suomen piti aloittaa liittymisneuvottelut sotilasliitto Naton kanssa tänään torstaina. Lentoliput oli jo varattu Suomen neuvottelukunnan jäsenille Brysseliin.

Lentolipuille ei tullut käyttöä, koska Turkki jarruttaa Naton neuvostossa Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemuksen käsittelyä.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoo Ylen haastattelussa, että liittymisneuvottelujen viiveen pituus on arvoitus.

– Kysymys voi olla useiden päivien tai muutaman viikonkin viiveestä.

Natossa huoli, että Turkki jarruttaa kesäkuun lopun huippukokoukseen asti

Haaviston mukaan Naton huoli on, että Turkin jarrutus saattaa kestää jopa Naton huippukokoukseen asti. Valtiojohtajien kokous järjestetään juhannuksen jälkeen Madridissa.

– Madridin huippukokouksesta toivotaan eteenpäin katsovaa ja yhteiseen hiileen puhaltavaa kokousta. Jos sitten siellä jää auki se, että suhtaudutaanko suopeasti Naton laajenemiseen, niin se on takaisku. Luulen, että Natossa on aika suuria voimia vaikuttamassa siihen suuntaan, että Madridin kokoukseen mennessä asia ratkeaisi.

Suomen ja Ruotsin liittymiskeskustelujen käynnistyminen riippuu nyt Turkista. Naton uuden jäsenmaan hyväksyminen vaati kaikkien nykyisten jäsenmaiden suostumuksen.

– Madridin huippukokous luo painetta Naton sisällä. Siinä mielessä nopea ratkaisu on mahdollinen – mutta pessimisti ei koskaan pety.

– Viivytysten takia turva-avun tarjoukset Suomelle tähän niin sanottuun harmaaseen aikaan ovat erittäin tärkeitä. Ne jättävät sen ajatuksen pois, että joku käyttäisi väärin tätä välitilaa.

Haaviston arvelee, että Turkin jarrutus ratkaistaan niin, että Turkki saa vastauksia kysymyksiinsä. Suomi on jo esimerkiksi todennut, että kurdien työväenpuolue PKK on Suomessa listattu terroristilistalle.

Eri lähteistä arvioidaan Ylelle, että oletus on, että ainakaan tällä viikolla ei tapahdu mitään. Ylelle kuvaillaan, että Turkin painostaminen julkisuuden kautta ei toimi.

Suomesta on oltu yhteydessä Turkkiin tilanteen ratkaisemiseksi

Pekka Haaviston mukaan Suomesta hallinnon eri tasot, esimerkiksi ulkoministeriö, ovat olleet yhteydessä Turkkiin ja Turkin edustustoon Natossa. Myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on ollut jarrutuksen purkamisessa aktiivinen.

– Monet Naton jäsenmaat seuraavat tätä tiiviisti, Haavisto kuvailee.

Ylen tietojen mukaan aiemmin Turkin kanssa käydyissä keskusteluissa ei tullut ilmi epäselvyyksiä Turkin tuesta Suomen jäsenyydelle Natossa.

Ilmeisesti Turkin muuttunut kanta tuli Suomen valtiojohdonkin tietoon Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin tiedotustilaisuudesta viikko sitten, kun Erdoğan vastasi toimittajien kysymyksiin.

Haavisto kertoo, että se oli yllätys, että Turkki alkoi jarruttaa jäsenyyttä jo ensimmäisessä mahdollisessa vaiheessa, liittymiskeskustelujen käynnistämisessä.

– Siitä ei ollut Turkilta aikaisemmin indikaatiota [ilmaisua].

Sen sijaan terrorismin vastaiset kysymykset eivät tulleet Suomelle yllätyksenä. Turkki painottaa niitä aina kansainvälisissä yhteyksissä.

Ylen lähteet kuvailevat, että julkisuudessa esillä olleet Turkin vaatimukset eivät liity Suomen tai Ruotsin kelpoisuuteen Naton jäseniksi. Turkin aloittamaa julkisuuspeliä kuvaillaan teatteriksi, jossa on vaikea tietää, mitä maa todella haluaa.

Suomi ei aio käydä kauppaa aiempien poliittisten linjausten, esimerkiksi Turkkia koskevien asevientirajoitusten muutoksesta liittymisneuvottelujen käynnistämiseksi.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Turkki tuli tämän viikon Nato-kokoukseen mukanaan pitkä vaatimuslista ehtona Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle. Ylen ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen avaa Uutispodcastissa Turkin vaatimusten taustoja.

Liittymisneuvottelut ovat kaksiosaiset

Naton liittymisneuvottelut käydään kahdessa osassa. Ensin on tarkoitus käydä lyhyet, päivän tai kahden mittaiset keskustelut.

Sen jälkeen tulee protokollaosuus, jolloin käydään läpi jäsenyyteen tarvittavia asiapapereita. Tämä kestää viikosta kahteen. Sitten jokaisen jäsenmaan on ratifioitava eli hyväksyttävä uudet jäsenet.

Suomi ja Ruotsi ovat jättäneet hakemuksensa Naton pääsihteerille, mutta hakemusten matka on toistaiseksi tyssännyt siihen.

Useiden maiden hallitukset ovat toivottaneet Suomen tervetulleeksi Natoon. Nämä ilmoitukset eivät kuitenkaan ole Suomen jäsenyyden ratifiointeja, vahvistuksia.

Ulkoministeri kuvaa ilmoituksia tuen osoituksiksi. Niiden maiden, jotka Natossa julkisesti tukevat Suomea ja Ruotsia Naton jäseniksi, määrä on kasvussa.

Puola ilmoitti tänään, että maa tukee Suomea ja Ruotsia, jos maat joutuvat hyökkäyksen kohteeksi ennen Nato-jäsenyyden alkamista.

Juttua on täydennetty vaiheittain ulkoministeri Pekka Haaviston haastattelun tiedoilla torstaina 19.5.2022 kello 17.35 alkaen.

Voit keskustella Suomen Nato-jäsenyydestä perjantaihin 20.5.2022 kello 23 asti. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Katso lisää:

.
.