Hyppää sisältöön

Turkin kanssa pelataan nyt peliä ja tehdään siirtoja, arvioi Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltola

Turkki on valjastanut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden oman roolinsa kirkastamiseen, uskoo Aaltola.

UPIn johtaja Mika Aaltola A-Talkissa.
Turkin esiintyminen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden vastustajana liittyy maan omaan peliin, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola A-Talkissa torstaina.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoo, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä vastustavan Turkin kanssa ei olla mahdottomassa tilanteessa eikä palattu lähtöruutuun, vaan mennään eteenpäin.

– Peliä pelataan ja tehdään siirtoja. Suomen kannattaa olla aktiivisesti vaikuttamassa siihen, miten asiat etenevät, Aaltola sanoo.

A-Talkissa torstaina vieraillut Aaltola korostaa, että Turkki hakee nyt omaa linjaansa. Maasta löytyy imperialistista nostalgiaa ja Turkki kokee sijaitsevansa "liian pienellä maatilkulla".

– Taustalla vaikuttavat isommat ajatukset Turkin roolista. Maa ei liehittele Venäjää, vaan pelaa omaa peliään. Turkilla on myös vakaita ajatuksia siitä, kuka on terroristinen toimija.

Aaltolan mukaan Turkki haluaa selvittää, kuinka Suomi ja Ruotsi suhtautuvat sen turvallisuushuoliin.

– Siitähän Natossa on kysymys eli se on kollektiivisen puolutustuksen organisaatio. Suomen on todistettava, että me annamme myös Turkille jotain. Se haluaa käsityksen siitä, mikä on Suomen ja Ruotsin panos Turkin turvallisuuden suhteen.

Aaltola muistuttaa, että Turkilla on Suomesta positiivisia historiakuvia.

– Suomi on ollut aktiivinen Turkin EU-jäsenyyden suhteen aikoinaan. Suomi on ollut mukana myös Turkin ajamissa monenvälisissä yhteistyöhankkeissa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Turkki tuli tämän viikon Nato-kokoukseen mukanaan pitkä vaatimuslista ehtona Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle. Ylen ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen avaa Uutispodcastissa Turkin vaatimusten taustoja.

Tuppurainen: Yhdysvaltain tuki noteerataan Ankarassa

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) näkee, että keskustelu Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksen ympärillä ei liity Suomen ja Turkin väliseen suhteeseen. Tuppuraisen mukaan maiden suhteet ovat hyvät jo pitkältä ajalta.

– Kyse on meidän Nato-jäsenyydestä ja keskustelusta, joka sen yhteydessä pitää käydä.

Tuppuraisen mukaan presidentti Sauli Niinistön vierailu Valkoisessa talossa on Turkille vahva viesti siitä, että voimakkain Nato-maa Yhdysvallat toivottaa Suomen ja Ruotsin tervetulleeksi.

– Tämä viesti pistetään varmasti Ankarassa merkille, vaikka presidentti Biden ei ottanut Turkkiin kantaa, Tuppurainen sanoo.

Presidentti Joe Biden sanoo Yhdysvaltojen antavan vahvan tuen Suomen ja Ruotsin Nato-pyrkimyksille. Biden lupasi myös hakemusten mahdollisimman nopeaa käsittelyä Yhdysvalloissa.

Presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson tapasivat presidentti Bidenin Valkoisessa talossa torstaina.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden käsittely pysähtyi heti hakemusten luovutuksen jälkeen keskiviikkona, kun Naton neuvosto ei esittänyt kutsua jäsenyyskeskusteluihin.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti yllättäen vastustavansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Presidentti Niinistön ja Ruotsin pääministeri Anderssonin Yhdysvaltain vierailua arvioivat A-Talkissa myös europarlamentaarikot Heidi Hautala (vihr.) ja Sirpa Pietikäinen (kok.).

Katso koko A-Talkin lähetys Yle Areenasta.

Niinistön ja Anderssonin Yhdysvaltain vierailua arvioivat A-Talkissa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.), europarlamentaarikot Heidi Hautala (vihr.) ja Sirpa Pietikäinen (kok.) sekä Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

Lue lisää:

.
.