Hyppää sisältöön

Kansainvälinen tutkimus: Suurin osa suomalaisista taistelisi maansa puolesta, jos Suomi joutuisi sotaan

Kyselytutkimus osoittaa myös, että suomalaisten luottamus median uutisointiin ja viranomaisten viestimiseen Venäjän hyökkäyssodasta on ylivoimaisesti korkeimmalla tasolla kansainvälisesti.

Suomalaisten maanpuolustustahto on kyselyyn osallistuneiden maiden kansalaisista neljänneksi korkeimmalla tasolla. Kuvituskuva. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Jos Suomi joutuisi sotaan, 62 prosenttia suomalaisista olisi valmis taistelemaan maansa puolesta.

Tämä selviää kansainvälisen markkinatutkimus- ja mielipidemittausyritysten verkoston, Worldwide Independent Networkin (WIN), tuoreesta kyselytutkimuksesta. Suomessa verkostoon kuuluu Taloustutkimus.

Kyselyyn vastanneista suomalaisista 12 prosenttia ei olisi valmis taistelemaan maansa puolesta.

Suomalaisten maanpuolustustahto on kyselyyn osallistuneiden maiden kansalaisista neljänneksi korkeimmalla tasolla. Suomalaisten kanssa tasaluvuissa ovat kolumbialaiset ja palestiinalaiset.

Edelle menevät Peru, Turkki sekä Pakistan, jossa peräti 96 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoittaa olevansa valmis taistelemaan maansa puolesta. Lisäksi peräti 90 prosenttia pakistanilaisista kertoo pitävänsä maastaan, ja ilmoittaa sen olevan paras paikka asua. Pakistan lyö tässä tilastossa myös Suomen, josta pitää kyselyn perusteella 87 prosenttia suomalaisista.

Kaikkein matalinta maanpuolustustahto näyttää olevan Alankomaissa, jossa ainoastaan 16 prosenttia vastaajista kertoo haluavansa puolustaa maataan sotatilanteessa. Luvut ovat alhaisella tasolla myös Japanissa (19 %), Saksassa ( 22 %) ja Italiassa (22 %).

Suurelta osin verkkokyselynä toteutettuun tutkimukseen osallistui yli 19 000 vastaajaa 24 maasta ympäri maailmaa. Suomessa siihen osallistui 500 vastaajaa. Suomen osalta virhemarginaali on 3,5–4 prosenttiyksikköä.

Kysely toteutettiin tänä vuonna aikavälillä 1. huhtikuuta - 5. toukokuuta.

Suomalaisten luottamus sotauutisointiin on vahvaa

Kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset luottavat hyvin vahvasti median kertomiin tietoihin Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa.

Jopa 90 prosenttia kertoo olevansa luottavaisia sotaan liittyvän informaation laatuun Suomen mediassa. Lukema on ylivoimaisesti tutkimuksen korkein.

Toiseksi eniten median tietoihin luotetaan Kanadassa, jossa 64 prosenttia vastaajista pitää informaatiota luotettavana. Esimerkiksi Italiassa tätä mieltä on ainoastaan 36 prosenttia vastaajista.

Suomi on tilastossa ylhäisessä yksinäisyydessään myös kysyttäessä arviota viranomaisten kertoman informaation luotettavuudesta Venäjän hyökkäyssotaan liittyen.

Suomessa viranomaisiin luottaa tässä asiassa 92 prosenttia kyselyyn vastanneista. Suurimmassa osassa kyselyyn osallistuneissa maissa tätä mieltä ei ole edes puolet vastaajista.

Serbialaisten mukaan Kiina on enemmän vastuussa sodasta kuin Venäjä

Tutkimuksessa tiedusteltiin myös, minkä tahon tai tahojen vastaajat kokevat olevan vastuussa Ukrainan sodasta. Kysymykseen oli mahdollista vastata useampi kuin yksi vaihtoehdoista.

Lähes kaikki kyselyyn osallistuneet suomalaiset (98 %) näkivät Venäjän olevan vastuussa sodasta. Koko Euroopan tasolla näin ajattelee 75 prosenttia vastaajista.

Toisaalta esimerkiksi Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueen valtioissa Yhdysvaltojen (26 %) nähdään olevan vastuussa sodasta lähes yhtä paljon kuin Venäjän (30 %).

Tuloksissa on merkittäviä eroja myös Euroopan sisällä. Esimerkiksi Serbiassa ainoastaan 19 prosenttia henkilöistä kokee Venäjän olevan vastuussa Ukrainan sodasta. Sen sijaan serbialaisten syyttävä sormi osoittaa enemmän Kiinaan, jota pitää vastuullisena sotaan jopa 46 prosenttia vastaajista.

Tutkimuksessa kysyttiin myös, miten turvallisena kunkin maan asukkaat näkevät tulevaisuutensa. Suomalaisista 59 prosenttia kokee tulevaisuutensa turvalliseksi. Turvattomasti tulevaisuudesta ajattelee 41 prosenttia suomalaisvastaajista.

Huomattavasti eri tavalla tulevaisuus nähdään Libanonissa (78 %), Italiassa (68 %) ja Ranskassa (67 %), joissa suurin osa kyselyyn vastanneista ilmoittaa tuntevansa olonsa enemmän turvattomaksi kuin turvalliseksi.

Lue myös:

.
.