Hyppää sisältöön

Kirjeenvaihtajan analyysi: Suomen Nato-tavoitteita edistetään ja ne saavat tukea, Turkin vastustuksesta huolimatta

Turkin julkinen jarrutus varjostaa Suomen Nato-prosessia. Jotkut maat kuitenkin käynnistelevät jo osaltaan hyväksymisprosessia, Ylen Brysselin kirjeenvaihtaja Rikhard Husu kirjoittaa.

Kuva: Halil Sagirkaya / AOP

BRYSSEL Naton neuvosto ei ole vielä antanut vihreää valoa jäsenyyskeskustelujen aloittamiseksi, Turkin vastustuksesta johtuen. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan toisti viimeksi tänään, että Turkin vastaus Suomen ja Ruotsin hakemuksiin on ei.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arvioi Ylelle, että Turkin vastustuksesta voi seurata useiden päivien tai jopa viikkojen viivytys. Haaviston mukaan on jopa mahdollista, että neuvonpitoa Turkin kanssa joudutaan jatkamaan kesäkuun lopussa pidettävään Naton huippukokoukseen asti.

Kyseessä olisi merkittävä viivästys suhteessa optimistisimpiin arvioihin, joiden mukaan Suomi ja Ruotsi voisivat päästä Naton tarkkailijajäseniksi jopa parissa viikossa. Tämän arvion Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on tehnyt Ylen haastattelussa.

Prosessin venyminen pidentää myös väistämättä jäsenyyshakemuksen ja jäseneksi hyväksymisen välistä “harmaata aikaa”, johon on arvioitu sisältyvän ulkoisia turvallisuusriskejä. Tämän tietää varmasti myös Turkin johto, joka toivoo Suomelta ja Ruotsilta myönnytyksiä Naton turvatakuiden vastineeksi.

Toisaalta Suomen ja Ruotsin on tiukasta aikataulusta huolimatta mahdotonta tehdä Turkille myönnytyksiä, jotka ovat demokratian, oikeusvaltionperiaatteen ja kansainvälisten sopimusten vastaisia.

Jututtamani turvallisuuspolitiikka seuravaat lähteet eivät usko Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten kaatuvan Turkin vastustukseen. Sopu Erdoğanin kanssa löytyy, ennemmin tai myöhemmin.

On myös syytä muistaa, että Suomen jäsenyystavoitteita edistetään monessa Nato-maassa Turkista riippumatta. Isoista Nato-maista Saksan hallitus ilmoitti ensimmäisten joukossa (siirryt toiseen palveluun) kannattavansa Suomen liittymisasiakirjojen hyväksymistä.

Saksan hallitus puoltaa siis Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjojen hyväksymistä, vaikka liittymiskeskusteluja ei ole muodollisesti aloitettu Pohjois-Atlantin neuvostossa.

Vielä tärkeämpää oli presidentti Joe Bidenin ilmaisema vahva tuki Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle. Biden lupasi edistää jäsenyyshakemuksen nopeaa käsittelyä Yhdysvaltain senaatissa. Suomen matka kohti Natoa jatkuu siis Turkin jarrutuksesta huolimatta.

Lue myös:

.
.