Hyppää sisältöön

Liisa Jaakonsaari puhui Naton puolesta parikymmentä vuotta, vaikka muut harasivat vastaan – salarakkaasta tuli vihdoin julkinen

Parikymmentä vuotta Naton puolesta puhunut demaripoliitikko pitää Suomen Nato-päätöksen syntyä prosessina, jossa eduskunta ja presidentti toimivat hyvin yhdessä.

Liisa Jaakonsaari joutui välillä kovankin ryöpytyksen kohteeksi, kun hän asettui Naton tukijaksi, kun muut halusivat jarrutella keskustelua liittymisestä puolustusliittoon. Nyt hän on tyytyväinen Suomen päätökseen. Kuva: Risto Degerman / Yle
Risto Degermanin haastattelussa entinen kansanedustaja Liisa Jaakonsaari kertoo tunnelmistaan Suomen Nato päätöksen jälkeen.

Kokenut oululaispoliitikko ja pitkän linjan parlamentaarikko, entinen kansanedustaja Liisa Jaakonsaari (sd.) on tyytyväinen Suomen päätökseen hakea Naton jäseneksi. Itse hän ehti puhua Natosta ja sen tärkeydestä Suomelle jo parinkymmenen vuoden ajan.

– Olen yrittänyt kertoa, että Yhdysvallat ja Nato eivät ole sellainen mörkö, mitä Suomessa on annettu ymmärtää suomettumisen aikana, Jaakonsaari kertoo.

Kolmen vuosikymmenen mittaisen eduskuntauransa aikana Liisa Jaakonsaari toimi myös kaksi kautta eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajana. Hän piti Natoa Suomen salarakkaana, jonka kanssa kyllä oltiin yhdessä, vaikka sitä ei julkisesti uskallettu myöntää.

– Välillä oli kova paikka, varsinkin, kun kohti tuli leimakirveitä. Se vähän masensikin, mutta itse kuitenkin uskoin tähän asiaan. Suomen paikka on siellä, missä tehdään päätöksiä.

Suhtautuminen Natoon oli vaikea kysymys Jaakonsaaren omassa puolueessa SDP:ssä. Häntä syytettiin veneen keikuttamisesta, koska arvostelijoiden mielestä hän puhui Natosta liian myönteiseen sävyyn.

– Suomi on liittynyt Yhdistyneisiin kansakuntiin ja Euroopan unioniin. Miksi ei myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta tärkeään puolustusliittoon? Kyllä tämä oli looginen ajatus ainakin minulle.

Nyt kun Nato-päätös on tehty, Jaakonsaari on tyytyväinen, vaikka pitääkin surullisena sitä, että varsinainen prosessin käynnistäjä oli raaka Ukrainan sota.

Liisa Jaakonsaaren mielestä päätöksessä oli erityisen hyvää se, että keskustelua käytiin laajasti ja eduskunta oli siinä vahvasti mukana. Päätöksenteko osoitti myös sen, että Suomen poliittinen järjestelmä pystyy tarvittaessa toimimaan hyvin ketterästi.

– Presidentti on pitänyt ohjakset tiukasti käsissään, mutta parlamentti on sanonut kansan sille antamilla valtuuksilla oman mielipiteensä. Tämä on ollut hieno prosessi, Jaakonsaari sanoo.

.
.