Hyppää sisältöön

Turkin suurlähettiläs Aftonbladetille: Turkin ja Ruotsin keskustelut ovat käynnissä – "Kukaan ei ole puhunut presidentille"

Turkin suurlähettiläs Emre Yunt vakuuttaa, ettei muiden Nato-maiden suotuisa kanta Suomen ja Ruotsin jäsenyyteen vaikuta Turkin vaatimuksiin.

Kuva: Aftonbladet

Turkki on asettunut jarruttamaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, vaikka hakemusten ennakoitiin etenevän nopeasti. Keskiviikkona Naton neuvostossa ei päästy sopimaan liittymiskeskusteluista, joka on seuraava vaihe jäsenyyden hakemisessa.

Ruotsalainen Aftonbladet (siirryt toiseen palveluun) julkaisi tänään perjantaina suurlähettiläs Emre Yuntin haastattelun, jonka perusteella Turkin hyväksynnälle on kolme olennaista estettä: tuki Kurdien kansan puolustusyksikkö YPG:lle Pohjois-Syyriassa, asevientikielto Turkkiin ja kieltäytyminen yhteensä 33 henkilön luovuttamisesta Turkkiin. Henkilöitä on sekä Suomessa että Ruotsissa.

Yuntin mukaan Turkin ja Ruotsin väliset epäviralliset keskustelut eri kanavia pitkin ovat käynnissä. Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi torstaina, että keskusteluja käydään myös Suomen ja Turkin välillä.

– Kukaan Ruotsista ei ole puhunut Turkin presidentille. Ulkoministerimme varoitti Ruotsia, että varauksia (jäsenyydelle) voi olla, Yunt sanoo.

Turkille tärkeintä katkaista tuki kurdeille

Yuntin mukaan Ruotsi aseistaa Pohjois-Syyrian Kurdien kansan puolustusyksikköä eli YPG:tä. Lukuisat länsimaat tukivat Pohjois-Syyrian kurdeja taistelussa ISISiä vastaan.

Turkki katsoo, että YPG on käytännössä Kurdistanin työväenpuolueen eli PKK:n haara ja pitää kumpaakin terroristijärjestöinä. Euroopan unioni listaa vain PKK:n terroristijärjestöksi.

Presidentti Recep Tayyip Erdoğan on puhunut Suomesta ja Ruotsista maina, jotka aseistavat ja piilottelevat terroristeja. Turkin mediassa on esitetty väitettyjä todisteita, joiden mukaan Ruotsi aseistaa PKK:ta.

Yuntin mukaan tuen lopettaminen kurdeille on Turkin tärkein vaatimus ja suurin este Nato-jäsenyyden kannattamiselle.

– Ruotsi tukee YPG:tä rahallisesti ja asein. Tämä joukko hyökkää päivittäin Turkin armeijan kimppuun Pohjois-Syyriassa. Olemme vahvistaneet, että heillä on ruotsalaisia aseita, Yunt sanoo.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Turkki tuli tämän viikon Nato-kokoukseen mukanaan pitkä vaatimuslista ehtona Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle. Ylen ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen avaa Uutispodcastissa Turkin vaatimusten taustoja.

"Haluamme ratkaista ongelmat"

Aftonbladetin toimittaja Wolfgang Hansson kysyy, eikö Turkki toimillaan aja Putinin ja Venäjän asiaa. Yuntin vastaus on yksioikoinen.

– Emme ylipäätään aja kenenkään muun asiaa. Huolehdimme Turkin edusta.

Yuntin mukaan Turkki ei aio taipua, vaikka muut jäsenmaat tukisivat Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä. Sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistö että Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson vierailivat eilen torstaina Valkoisessa talossa ja saivat vahvan tuen presidentti Joe Bidenilta. Biden ei suoraan maininnut Turkkia lehdistötilaisuuden puheessaan.

– Haluamme ratkaista ongelmat, mutta jos Ruotsi vain pysyy kannoissaan, emme ole yhtään lähempänä ratkaisua, Yunt toteaa.

Lue lisää:

.
.