Hyppää sisältöön

Venäjä päättää 48 vuoden pituisen aikakauden – katso, kuinka presidentti Kekkonen vihki kaasuhanan käyttöön "hyvien naapurisuhteiden kunniaksi"

Venäläisen maakaasun tulo Suomeen loppuu lauantaiaamuna. Energiatekniikan professori uskoo, että muutos antaa sysäyksen uusien vihreiden polttoaineiden yhä kannattavammalle toiminnalle.

Kouvolan valkealassa nämä maakaasuputket eivät enää lauantaiaamuna ole täynnä venäläistä maakaasua. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Suomen ja Venäjän välinen lähes 50-vuotinen yhteistyö loppuu lauantaina, kun venäläisen maakaasun tulo Suomeen loppuu.

– Teemme paraikaa varautumisen mukaisia valmisteluja. Huomisaamuna tulemme ohjaamaan kaasuvirrat Baltiasta Balticconnector -siirtoputken kautta Suomeen, kertoo Gasgrid Finlandin johtaja Janne Grönlund.

Balticconnector on Suomenlahden pohjassa kulkeva kaasuputki, joka yhdistää Suomen ja Baltian kaasumarkkinat.

Grönlundin mukaan Suomella ei varsinaisesti tule olemaan hätää venäläisen kaasun loppumisesta huolimatta.

– Balticconnectorin kapasiteetti tulee olemaan riittävä lähikuukausina ennakoituun kysyntään nähden. Oleellisin kysymys on se, miten markkinatoimijat ovat onnistuneet hankkimaan kaasua vaihtoehtoisista lähteistä. Siitä meillä ei ole tarkkaa tietoa, Grönlund sanoo.

Kaasuntuonti Venäjältä loppuu, koska Suomi ei suostu Venäjän vaatimukseen maksaa kaasusta ruplissa.

Näin ystävyyden liekki syttyi

9.1.1974 Nykyisen Kouvolan alueella sijaitsevaan Valkealaan oli kokoontunut arvovaltainen joukko Suomen ja Venäjän johtohenkilöitä.

Neuvostoliitosta Suomeen rakennetun maakaaputken oli saapunut vihkimään käyttöön tasavallan presidentti Urho Kekkonen, jokaolivoimakkaasti ajanut idänkaupan kehittämistä.

Avajaisissa hän avasi näytösluontoisesti valtavan, kymmenmetrisen kaasuliekin.

Urho Kekkonen painaa nappulaa.
Presidentti Urho Kekkonen vihki Neuvostoliitosta vedetyn maakaasuputken käyttöön Kouvolan Valkealassa tammikuussa 1974. Video on Ylen arkistokuvaa 9.1.1974.

Suomi tarvitsi 1970-luvulla paljon energiaa, jotta pystyisi kehittymään. Maakaasu tuli ensijaisesti teollisuuden ja energiatuotannon tarpeisiin.

Vuonna 1974 Suomessa oli energiapula. Neuvostoliiton fossiilienergia tarjosi osaltaan siihen ratkaisun, kertoo Lappeenrannasta LUT-yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen.

– Kotimaiset varat eivät enää riittäneet, ja esimerkiksi maakaasun tuonti aloitettiin Suomeen. Ajatus oli, että koko energiajärjestelmä pitää muuttaa. Tilanne on nyt sama, Vakkilainen sanoo.

LUT-yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen kuvattuna Lappeenrannan kampuksella. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Hyödyttää uutta murrosta

Energiantekniikan professori Esa Vakkilainen uskoo, että Suomi selviää siitä, että maakaasua ei Suomeen Venäjältä enää virtaa.

– Tämä on merkittävä muutos, eikä pidä vähätellä sitä panostusta, joka tarvitaan tästä ylipääsemiseen. Maakaasu ei ole kuitenkaan enää iso osa Suomen kokonaisenergiasta, Vakkilainen sanoo.

Vain vähän yli viisi prosenttia Suomessa käytetystä energiasta on maakaasua. Venäläisen maakaasun loppumisen ennakoidaan vaikuttavan muun muassa elintarviketeollisuuteen ja esimerkiksi leipomoihin.

Vakkilainen uskoo, että muutos antaa potkun uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääntymiselle.

– Tämä tulee hyödyttämään kaikkia, jotka ovat tekemässä biokaasulaitoksia tai varsinkin uusiutuvia sähköisiä polttoaineita käyttäviä laitoksia. Niiden kannattavuuteen ja mahdollisuuksiin tehdä bisnestä tämä muutos antaa ison sysäyksen, Vakkilainen sanoo.

Vihreää vetyä ja uusiutuvaa kaasua tuottavien laitoksien rakentamista suunnitellaan parhaillaan muun muassa Kotkaan, Lahteen, Mikkeliin ja Tampereelle.

Lue lisää:

.
.