Hyppää sisältöön

Uupumus olisi katkaissut Satu Syrin, 19, opinnot, ellei hän olisi venyttänyt opintoja – kolme vuotta ei usein enää riitä lukiolaisille

Korona-ajan etäopiskelusta syntynyttä oppimisvajetta paikataan nyt lisävuodella lukioissa. Myös korkeakoulujen valintakoeuudistus on lisännyt lukiolaisten painetta saada yhä parempia arvosanoja ylioppilastodistukseen.

Vaasalainen Satu Syri päätti hajauttaa lukio-opinnot neljälle vuodelle.
Opetushallituksen mukaan lukioista ympäri Suomea viestitään opintojen pidentymisestä

Yhä useampi lukiolainen pidentää lukiossa opiskelua neljään vuoteen.

Yksi heistä on vaasalainen Satu Syri, 19. Hän aloitti Vaasan lyseon lukiossa kolme vuotta sitten.

– Opintoni olisivat varmaan keskeytyneet, jos en olisi saanut jatkaa niitä, koska opinnot keskeytyivät niin pahasti uupumuksen takia.

Syrin haaveena on päästä opiskelemaan lääketieteelliseen. Uupumiseen vaikuttivat kovat vaatimukset ja itselle asetetut tavoitteet.

– Halusin sinne lääkikseen niin kovaa, että vaadin itseltäni entistä enemmän.

Vaasassa neljännen vuoden opiskelijoita on jo kahden vuoden ajan ollut ennätysmäärä. Sama ilmiö on havaittu Opetushallituksen mukaan muissakin lukioissa ympäri Suomea.

– Tutkittua tietoa asiasta ei ole, mutta samanlaista viestiä on tullut, että yli kolme vuotta opiskelevien määrä on lisääntynyt, kertoo lukiokoulutuksen yksikön päällikkö Petri Lehikoinen Opetushallituksesta.

Ilmiön syyksi arvellaan korona-aikaa etäopetuksineen sekä korkeakoulujen pääsykoeuudistusta, jossa ylioppilastutkinnolla on entistä suurempi merkitys jatko-opintoihin pääsyssä.

– Kun on todistusvalinta, opiskelijat haluavat lähteä mahdollisimman hyvillä ylioppilastutkintopapereilla ja pyrkivät tekemään vielä vähän enemmän töitä, että saavat hyvät paperit, Lehikoinen arvioi.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kauppaoppilaitos Mercurian rehtori Tiina Immosen mukaan kolmasosa opiskelijoista joutuu tänä keväänä viivyttämään opintojaan, sillä koronapandemia on tehnyt esimerkiksi työharjoitteluista todella hankalaa.

Lukiolle taloudelliset vaikutukset eivät ole merkittäviä

Vaasan lyseon lukion rehtori Jaakko Perttu kertoo, että heillä on neljännen vuoden opiskelijoita yli kaksinkertainen määrä kahden vuoden takaiseen verrattuna.

Tällä hetkellä heitä on noin 50. Kaikkiaan lyseossa opiskelee 850 nuorta.

Perttu arvioi, että opintovuosien pidentyminen tarkoittaa lukiolle sekä lisää rahoitusta että kustannuksia.

– Lukion näkökulmasta taloudelliset vaikutukset eivät ole merkittäviä, koska neljännen vuoden opiskelijat tuovat saman rahan kuin kaikki muutkin. Kansantalouden näkökulmasta jollakin voi olla toinen mielipide. Kyllähän kustannukset toisen asteen koulutuksessa kasvavat, jos opinnot pitenevät.

Vaasan lyseon rehtori Jaakko Perttu kertoo, että heillä on jo toista vuotta ennätysmäärä neljännen vuoden opiskelijoita. Kuva: Jaana Mattila / Yle

Opetushallituksen Petri Lehikoisen mukaan opintojen pidentämistä ei ole nähty lukioissa kuitenkaan huonona asiana.

– Jos siellä on tullut oppimis-, hyvinvointi- ja turvallisuusvajetta, niitä on hyvä paikata omassa, tutussa lukioympäristössä. Tällaisissa poikkeusoloissa se on järkevää joidenkin yksilöiden kannalta niin, että lukio tulee suoritettua mahdollisimman hyvin.

Mikäli halukkuutta lukio-opintojen pidentämiseen jatkuu vielä korona-ajan jälkeenkin, tilannetta on hänen mukaansa syytä tarkastella.

– Nyt on vaikea sanoa, onko tämä tällainen korona-ajan ilmiö, vai millaiseksi tilanne muotoutuu. Myös korkeakoulujen valintakoeuudistuksesta aletaan saada vähän enemmän selkoa.

Lehikoinen kertoo, että korkeakoulujen pääsykokeiden pisteytyksiä ollaan paraikaa päivittämässä uudistuksesta saadun palautteen perusteella.

Suurin osa valmistuu kolmessa vuodessa

Tällä hetkellä lukion oppimäärä on mitoitettu kolmelle vuodelle, mutta opinnot on mahdollista suorittaa myös kahdessa tai neljässä vuodessa.

Suurin osa lukiolaisista valmistuu edelleen kolmessa vuodessa. Monet jakavat kuitenkin ylioppilaskokeiden tekemistä syksylle ja keväälle.

Satu Syri päätti kirjoittaa kuusi ainetta kolmella eri kerralla.

Tänä keväänä hän kirjoitti kaksi ainetta, ruotsin ja fysiikan. Loput hän kirjoittaa syksyllä ja ensi keväänä.

Kevään ylioppilaskokeet menivät hänellä paremmin kuin hyvin.

– Molemmista tuli ällät, hän hymyilee.

Lue seuraavaksi:

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun keskiviikkoon 25.5. kello 23:een saakka.

.
.