Hyppää sisältöön

Ruotsissa heräsi huoli poliisiksi valmistuvien taidoista – vaatimuksia on laskettu ja kouluttaja pelkää osan olevan jopa vaaraksi muille

Ruotsin hallitus on asettanut tavoitteeksi tuhansien uusien poliisien kouluttamisen, mutta riittävän osaavista hakijoista on pula.

Poliisit partioivat 21. huhtikuuta Linköpingin Skäggetorpissa, jossa puhkesi pääsiäisenä mellakka. Kuva: Jeppe Gustafsson / AOP

Ruotsin hallitus on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen poliisin työntekijämäärän lisäämiseksi. Vuoteen 2025 mennessä poliisin palveluksessa pitäisi olla 10 000 ihmistä enemmän kuin verrokkivuonna 2016. Näistä uusia poliiseja olisi kaksi kolmasosaa.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi poliisikoulutukseen otettavien määrää on kolminkertaistettu, mutta ongelmaksi on muodostunut oppilaspaikkojen täyttäminen. Kun riittävää määrää ehdot täyttäviä hakijoita ei muuten saada, on vaatimuksia laskettu.

Aiemmin poliisikouluun pääsystä haaveilevan piti saada soveltuvuuskokeesta vähintään nelonen yhdeksänportaisella arvosteluasteikolla. Vuonna 2016 rima pudotettiin kolmoseen.

Nyt Ruotsin radio SR (siirryt toiseen palveluun) on paljastanut, että rimaa on laskettu edelleen, sillä kolmosen saamiseksi vaaditaan aiempaa vähemmän. Tämä on saavutettu käyttämällä poliisiksi haluavien verrokkiryhmänä aiemmin käytössä ollutta verrokkiryhmää huonommin pärjänneitä.

SR:n mukaan ennen muutosta kolmosta ei saavuttanut 26,5 prosenttia hakijoista, mutta sen jälkeen vain 16 prosenttia hakijoista jäi sen alle.

Poliisiksi valmistuvissa poliisikouluttajaa huolestuttavia tapauksia

Osa sisään päässeistä huonosti pärjäävistä opiskelijoista karsiutuu opiskelun aikana, mutta silti osa onnistuu luovimaan koulutuksen läpi ja valmistumaan puutteista huolimatta. Tulevia poliiseja Södertörnin korkeakoulussa opettava poliisitarkastaja Johan Siverland sanoo olevansa huolissaan siitä, millaisia henkilöitä Ruotsissa valmistuu poliiseiksi.

Poliisien ammattilehdessä Polistidningenissä julkaistussa kirjoituksessa (siirryt toiseen palveluun) Siverland sanoo seurauksena olevan poliiseja, joiden taitotaso on niin alhainen, ettei heidän annettaisi edes suorittaa asepalvelusta.

Tällaiset poliisit voivat opettajan mukaan olla vaaraksi sekä itselleen että muille. Hän arvioi osan valmistuvista olevan myös valmiita esimerkiksi väärentämään todisteita.

– Opiskelijoiden selvä enemmistö on tänä päivänä kunnollisia nuoria miehiä ja naisia, joiden kanssa jakaisin mielelläni partioauton. Mutta on myös opiskelijoita, jotka ovat jääneet kiinni huijaamisesta ja jotka joutuvat käyttämään psyykenlääkkeitä selviytyäkseen arjesta, Siverland kirjoittaa.

– On opiskelijoita, jotka näyttävät omaa ajokorttiaan ja kysyvät, mitkä numerot ovat henkilötunnus. On opiskelijoita, jotka koulutuksen puolivälin harjoituksessa "ampuvat" humalaista esittävän miehen, joka ei halua luopua viinapullostaan, hän jatkaa.

Myös "superhuonojen" on valmistuttava tilastojen täyttämiseksi

Siverlandin kirjoitus on herättänyt laajaa huomiota. Aftonbladet-lehden (siirryt toiseen palveluun) mukaan osa asiantuntijoista ei tunnista Siverlandin kirjaamia huolenaiheita, mutta moni jakaa tämän näkemykset.

Yksi näistä on poliisi Stefan Holgersson, joka toimii tutkijana Linköpingin yliopistossa. Hän nostaa jo vuonna 2018 julkaistussa tutkimusraportissaan esille samanlaisia asioita.

– Haastattelin silloin poliisien opettajia ja poliiseja, jotka sanoivat valmistuvien joukossa olevan erittäin hyviä poliiseja, mutta myös superhuonoja. Poliisiviranomainen haluaa sellaisten valmistuvan vain saadakseen täyteen tietyn lukumäärän. Ongelma on kasvanut, Holgersson sanoo Aftonbladetissa.

Pelkona on, että nämä poliisit aiheuttavat toiminnallaan ongelmia myös muille poliiseille ja pahimmillaan seurauksena voi olla se, että ihmisiä ammutaan kuoliaaksi poliisioperaatioiden aikana.

Myös poliisien ammattiliitossa on huomattu poliisikoulutukseen pääsemisen helpottuminen ja peräänkuulutetaan vaatimustason nostamista.

Poliisikouluttaja Johan Siverlandin mielestä poliisijohdon ja poliitikkojen on nyt valittava kahdesta vaihtoehdosta. Halutaanko poliiseiksi taitavia, rehellisiä ja terveitä ihmisiä, vaikka poliisien määrä silloin lisääntyisi toivottua hitaammin.

Toinen vaihtoehto on, että uusia poliiseja tuotetaan mahdollisimman paljon ja nopeasti, vaikka seurauksena luottamus poliisiin heikkenee.

– Minulle valinta on selvä, Siverland kirjoittaa Polistidningenissä.

Lue myös:

.
.