Hyppää sisältöön

Turkki väittää Suomen ja Ruotsin tukevan PKK:ta – Turkissa kurdisissien kanssa on sodittu, neuvoteltu ja jälleen sodittu

Kurdistanin työväenpuolue PKK on noussut isoksi eurooppalaiseksi keskustelunaiheeksi liittyen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen. Millaisesta järjestöstä on kyse?

Pohjois-Syyrian kurdialueella näkee paljon Turkissa vangitun PKK-johtajan Abdullah Öcalanin kuvia. Kuva: Tom Kankkonen / Yle

Turkki on vaatinut Suomea ja Ruotsia keskeyttämään kaiken tuen PKK:lle. Mitä tämä tarkalleen ottaen tarkoittaa on hiukan epäselvää.

PKK:n ja Turkin välinen selkkaus on kestänyt vuosikymmeniä. Nyt käynnissä oleva yhteenotto alkoi elokuun puolivälissä vuonna 1984, kun PKK:n sissit iskivät poliisiasemalle syrjäisessä Eruhissa Kaakkois-Turkissa.

Samana päivänä Şemdinlissä lähellä Irakin ja Iranin vastaisia rajoja ammuttiin upseerikerho ja pieni kasarmi säpäleiksi.

Iskuja hädin tuskin noteerattiin Länsi-Turkissa, ja silloinen pääministeri Turgut Özal arvioi, että pieni rosvojoukko teki hyökkäykset. Kurdialueella oli kuitenkin nousemassa myrsky, joka ravistelisi Turkkia perin pohjin.

Turkin radikaaleissa vasemmistopiireissä syntynyt PKK aloitteli toimintaansa jo vuonna 1978, mutta vuoden 1980 sotilasvallankaappaus ja tiukat vastatoimet kaikkia aseellisia ryhmiä vastaan pakottivat myös PKK:n keskeyttämään toimintansa.

Vuoristoturkkilaisista kurdeiksi

Vuonna 1980 vallan kaapannut sotilasjuntta herätti henkiin vanhan turkkilaiskansallismielisen ajatuksen, että kurdeja ei ole olemassa, he ovat vain juuriltaan eksyneitä vuoristoturkkilaisia.

PKK ei vain hakenut kurdien olemassaolon tunnustamista, vaan tavoitteena oli pitkään perustaa itsenäinen kurdivaltio.

Turkissa arvioidaan olevan vajaat 20 miljoonaa kurdia, eli runsas viidesosa väestöstä. Tarkkoja lukuja ei kuitenkaan ole. Myös Irakissa, Iranissa ja Syyriassa on merkittäviä kurdivähemmistöjä.

Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Turkissa 1984 alkaneet pienet iskut syrjäisiin kohteisiin kasvoivat sodaksi, jossa on kuollut arviolta noin 40 000 ihmistä – sotilaita, sissejä ja siviilejä. Iskuja kohdistettiin sotilaskohteisiin, mutta 1990-luvulla myös esimerkiksi opettajiin (siirryt toiseen palveluun)ja joihinkin muihin valtion virkamiehiin.

Turkin hallitus perusti turvallisuusjoukkojen tueksi kylävahtijärjestelmän ja aseisti kyläläisiä PKK:ta vastaan.

Turvallisuusjoukot polttivat tavallisesti kylän, jos kyläläiset eivät suostuneet yhteistyöhön. Valtion aseita ottaneet joutuivat puolestaan PKK:n maalitauluiksi ja välillä iskuissa surmattiin kylävahtien lisäksi myös kylän muut asukkaat.

Isä-Assad hylkäsi PKK:n ja Öcalan päätyi vankilaan

Taistelu alkoi hiipua 1990-luvulla lopulla ja Turkki onnistui sieppaamaan pakomatkalla olleen PKK:n johtajan Abdullah Öcalanin vuonna 1999.

Kaakkois-Turkissa kuolleen turkkilaissotilaan hautajaiset Ankarassa lokakuussa 2018. Kuva: EPA-EFE/All Over Press

Öcalan oli ollut Syyrian diktaattorin Hafez al-Assadin suojeluksessa, mutta Turkki pakotti al-Assadin luopumaan suojatistaan uhkaamalla sodalla. Syyria yritti käyttää PKK:ta hyväksi painostaakseen Turkkia maiden välisessä kiistassa Turkista Syyriaan virtaavan Eufrat-joen säännöstelystä.

Öcalan tuomittiin elinkautiseen vankeuteen ja passitettiin vankilasaarelle lähellä Istanbulia, missä hän edelleen on.

PKK heikentynyt Turkissa

PKK ei romahtanut johtajansa vangitsemiseen, mutta järjestö on heikentynyt. Sissit ovat vetäytyneet suurimmaksi osaksi Turkin rajojen ulkopuolelle erityisesti Pohjois-Irakin vuoristoon, jonne Turkki tekee jatkuvasti hyökkäyksiä.

Myös Syyrian kurdihallinnolla on läheiset suhteet PKK:hon. Turkin mielestä PKK ja Pohjois-Syyrian kurdihallinto ovat yhtä ja samaa terrorijärjestöä.

Cizren kaupungissa asukkaat tutkivat tuhoja turvallisuusjoukkojen ja PKK:n välisten yhteenottojen jälkeen keväällä 2016. Kuva: Cem Turkel / EPA

PKK:n tavoitteet ovat muuttuneet vuosien aikana. Nyt PKK sanoo tavoittelevansa kurdien itsehallintoa ja ruohonjuuritason demokratiaa.

Monille kurdeille kielelliset oikeudet, kuten oikeus koulutukseen äidinkielellä ovat tärkeitä. Tässä asiassa Turkissa on välillä otettu askelia eteenpäin, välillä taaksepäin. Kurdia voi opiskella (siirryt toiseen palveluun)valinnaisena aineena joissakin kouluissa muutaman tunnin viikossa.

Erdoğanin hallinto myös neuvotellut PKK:n kanssa

Vaikka Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan puhuu kovaan ääneen terrorismista, hänen oma hallintonsa on käynyt salamyhkäisiä neuvotteluja vankilasaarelle eristetyn PKK-johtajan kanssa.

PKK:n toimiva johto oleskelee Pohjois-Irakissa, mutta Öcalan viestitteli yhdessä vaiheessa Turkin hallituksen kanssa ilmeisesti maan tiedustelupalvelun välityksellä.

Neuvottelut romahtivat kuitenkin ja 2015 käytiin katkeraa sotaa Kaakkois-Turkin kurdialueen kaupungeissa.

PKK on nyt pitkälle selätetty Turkin rajojen sisäpuolella. Turkille olisi tärkeä murskata myös kaikki PKK:n tukirakenteiksi tulkittavat organisaatiot Euroopassa.

Myös Euroopan unioni ja Yhdysvallat määrittelevät PKK:n terrorijärjestöksi, mutta Syyrian kurdijärjestöt eivät näiltä listoilta löydy.

Lähteet:

A Modern History of the Kurds, David McDowall

Blood and Belief, Aliza Marcus

Turkki – Eurooppaa ja Aasiaa, Tom Kankkonen

.
.