Hyppää sisältöön

Jos Turkki ei hyväksy Suomen Nato-jäsenyyttä, se voi itse hävitä paljon – lue, mitä seuraavaksi tapahtuu

Turkin vastustus ei ratkea ilman neuvotteluja. Niiden pitkittyminen olisi ongelma kaikille osapuolille.

Recep Tayyip Erdoğan on toiminut Turkin presidenttinä vuodesta 2014 alkaen. Kuva: EPA

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on kertonut toistuvasti vastustavansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Viime sunnuntaina Turkki esitteli vaatimuslistan, jonka mukaan Suomen ja Ruotsin olisi lopetettava tukensa terroristijärjestöille, annettava turvatakuut ja poistettava maahan kohdistuvat vientikiellot.

Asiantuntijoiden mukaan Suomi on kuitenkin vain Turkin pelinappula, ja tosiasiassa Turkki haluaa lähinnä vaikuttaa Yhdysvaltoihin.

Tässä jutussa käymme läpi, mitä Turkki haluaa, ja miten sen tavoitteisiin voidaan vastata.

Turkki vaatii Suomea palauttamaan terroristeina pitämiään kurdeja

Suomi ei voi palauttaa ihmisiä maahan, jossa heillä on uhka tulla vangituksi ja kidutetuksi.

Turkki on vaatinut Suomea ja Ruotsia luovuttamaan 33 henkilöä, joilla se katsoo olevan yhteyksiä terrorismiin. Turkin käsitys terrorismista on lavea, ja se on leimannut terroristeiksi myös väkivallattomia kurdien itsenäisyyttä ajavia henkilöitä tai presidentti Recep Tayyip Erdoğania vastustavia tahoja. Suomi ja Ruotsi eivät voi palauttaa ketään Turkkiin ilman oikeusprosessia.

Turkki vaatii Suomea ja muita Nato-maita viemään maahan aseita

Aseiden vientilupa on poliittinen päätös, jonka maat voivat tehdä niin halutessaan.

Suomi keskeytti esimerkiksi patruunoiden viennin Turkkiin vuonna 2019 osoittaakseen, että se ei hyväksy hyökkäystä Syyrian kurdialueille. Turkin vaatimus aseviennin uudelleen aloittamisesta on periaatteellinen, eikä sillä ole paljoa käytännön merkitystä, koska Suomen vienti oli ennen sen päättymistäkin vähäistä.

Turkki voi periaatteessa estää Suomen Nato-jäsenyyden, mutta se on tuskin sille järkevää

Kaikkien nykyisten Nato-maiden on hyväksyttävä uudet jäsenet, ja Turkki voi siis estää Suomen ja Ruotsin jäsenyyden. Teko voisi kuitenkin pilata Turkin länsisuhteet.

Johtava Nato-maa Yhdysvallat suhtautuu Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen myönteisesti. Turkin vastustus voi entisestään huonontaa sen tulehtuneita välejä Yhdysvaltoihin ja vaarantaa suhteet muihin länsimaihin. Käytännössä Yhdysvallat ja muut Nato-maat voivat painostaa Turkkia ja ajaa sen jo valmiiksi heikon talouden ahtaalle.

Turkkia ei voida erottaa Natosta, vaikka sen pää ei kääntyisi

Natosta ei ole koskaan erotettu jäsenmaata eikä se ole edes mahdollista.

Natossa ei ole sellaista mekanismia, jolla jäsenmaa voitaisiin erottaa. Turkin asema voidaan kuitenkin tehdä Natossa hankalaksi eristämällä se yhteisestä toiminnasta. Turkki voisi halutessaan myös itse erota Natosta.

Turkin vastustus ei mene ohi odottamalla

Tilanteen ratkaisu edellyttää neuvotteluja ja kompromisseja. Sen pitkittyminen voi olla hankalaa kaikille osapuolille.

Ukrainan sodan ja Venäjän arvaamattomuuden vuoksi Suomella ja Ruotsilla on paine päästä nopeasti Naton jäseneksi. Tilanteen pitkittyminen ei kuitenkaan ole myöskään Turkin tai sen presidentin Erdoğanin etu. Taloudelliset sanktiot satuttaisivat tavallisia turkkilaisia ja hankaloittaisivat presidentin uudelleenvalintaa tulevissa vaaleissa.

Turkki vastustaa Naton laajenemista painostaakseen Yhdysvaltoja

Turkki näkee Nato-jäsenyysneuvotteluissa mahdollisuuden vaatia Yhdysvaltoja lopettamaan Syyrian kurdien itsehallintoalueen armeijan aseistamisen.

Yhdysvallat aseistaa kurdien Syyrian itsehallintoalueen armeijaa YPG:tä, joka on ollut maan liittolainen taistelussa jihadistijärjestö Isisiä vastaan. Turkki pitää YPG:tä terroristijärjestönä ja kokee sen turvallisuusuhkana. Turkki on vaatinut, että Yhdysvallat lopettaisi YPG:n aseistamisen.

Suomen ja Ruotsin vaikutusmahdollisuudet Yhdysvaltain ja Turkin väliseen konfliktiin ovat olemattomat.

Turkin ja Yhdysvaltain suhteita hiertää myös niiden keskinäinen asekauppa, joka jumiutui Turkin ostettua venäläisiä ohjusjärjestelmiä. Turkki ei ole yrityksistään huolimatta saanut ostettua Yhdysvalloilta haluamiaan hävittäjiä.

Juttua varten on haastateltu Suomen Lähi-idän instituutin säätiön asiamiestä Anu Leinosta ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempaa tutkijaa Toni Alarantaa. Taustatietoja juttuun toimitti Ylen ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen.

Voit keskustella aiheesta 21.5. klo 23 asti.

Kuuntele myös:

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Turkki tuli tämän viikon Nato-kokoukseen mukanaan pitkä vaatimuslista ehtona Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle. Ylen ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen avaa Uutispodcastissa Turkin vaatimusten taustoja.
.
.