Hyppää sisältöön

Thaimaan tiukkenevat ehdot pakottavat marjabisneksen muutoksiin – yrittäjä: "Ehkä kannattaisi kysyä poimijoilta, mitä he haluavat"

Thaimaa on vahvistanut tälle kesälle 4 000 poimijan saapumisen Suomeen, muttei ehtoja joilla poimijat voisivat tulla. Maa on vaatinut aiemmin poimijoille työsuhteisuutta. Marjayrittäjät eivät ole ajatukselle lämmenneet.

Vernu Vasunta odottaa tämän vuoden marjasesonkiin noin tuhatta thaipoimijaa. Kuva: Jarmo Nuotio / Yle

Marjayrittäjillä on jo kolmas kesä edessä, jolloin ei ole varmaa tietoa thaimaalaisten marjanpoimijoiden saapumisesta Suomeen.

Kahtena aikaisempana kesänä tuloa on jarruttanut koronapandemia. Nyt thaimaalaisten poimijoiden varaan rakennettu metsämarjojen kaupallinen poiminta ja jalostus on mullistumassa.

Järjestelmää on rakennettu koko 2000-luvun ajan thaimaalaisten poimijoiden varaan niin, että poimijat eivät ole työsuhteessa marjayrittäjään. Se voi nyt muuttua.

Thaimaa on vaatinut työsuhteisuutta jo viime vuonna.

– Näin poimijoille voitaisiin taata reilut ja tasavertaiset oikeudet muun muassa hyvinvointiin ja terveyteen, samanlaiset kuin suomalaisilla työntekijöillä on, Thaimaan Suomen suurlähettiläs Chavanart Thangsumphant kommentoi Ylelle viime elokuussa.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Soraisen mukaan Thaimaa on vahvistanut tälle kesälle 4 000 poimijan saapumisen Suomeen, muttei ehtoja joilla poimijat voisivat tulla.

Marjayrittäjät eivät ole Thaimaan vaatimaan työsuhteisuuteen lämmenneet, mutta muutos saattaa olla edessä tämän kesän jälkeen, sanoo tuhatta poimijaa syksylle odottava toimitusjohtaja Vernu Vasunta Kiantama Oy:stä Suomussalmelta.

– Tämä vuosi on pakko mennä vanhalla mallilla. Meiltä puuttuu sopimus, jota käytännössä noudatettaisiin. Myös viranomaiset ovat asian myöntäneet.

Vasunta harmittelee, että päätökset thaimaalaisten poimijoiden tulemisesta venyy pitkälle kevääseen. Tänä vuonna positiivista hänen mukaansa on kuitenkin se, että päätökset saadaan toukokuun loppuun mennessä ja syksyä voidaan jo suunnitella. Pari vuotta sitten päätökset tulivat vasta heinäkuussa.

Vallitseva tilanne aiheuttaa epävarmuutta lopulliseen poimijoiden määrän saapumiseen maahan. Se on suoraan verrannollinen yritysten saamaan marjamäärään.

Hallitusneuvos Sorainen kertoo tämän hetken ongelmana olevan myös korkeimman oikeuden tuomion, jossa todettiin ennakkopäätöksessä, että hankasalmelainen marjayrittäjä oli syyllistynyt 26 ihmiskaupparikokseen, jotka kohdistuivat thaimaalaisiin marjanpoimijoihin.

Sorainen arvioi, että yhden yrittäjän tuomio heijastuu tällä hetkellä kaikkiin yrittäjiin

Voisiko poimijoita tulla muista maista?

Maahan tulevista thaipoimijoista kainuulaisyrityksiin tulee noin puolet. Kiantama Oy työllistää noin 1 000 ja Arctic International Oy noin 600–1000 poimijaa.

Lopullista päätöstä odottaessa satokauteen valmistaudutaan täysillä, jotta heinäkuun jälkeen yritykset voivat ottaa uutta marjaa sisään. Valmisteluja ei voi aloittaa sitten, kun lopullinen päätös tulee, sillä se olisi liian myöhäistä.

Jotta jatkossa vastaavan kaltaisista tilanteista selvitään, on paras vaihtoehto hajauttaa marjanpoimijoiden tulomaita. Viranomaiset ja yrittäjät ovat jo parin vuoden ajan käyneet keskusteluja, mistä muista maista poimijoita voisi Suomeen tuoda. Tällä hetkellä suomalaisten rooli kotimaisen marjan poiminnasta jää noin kymmenen prosentin osuuteen.

– Etsintä on ollut seisahduksissa, mutta olisi hyvä, kun olisi muita maita, Vernu Vasunta sanoo.

Asia ei kuitenkaan ratkea vuodessa. Noin viiden vuoden päästä tilanne voi olla kestävällä pohjalla.

Tunnusteluja esimerkiksi Kaakkois-Aasian muihin maihin on tehty, mutta osassa on tiellä humanitääriset kysymykset.

Mitä poimijat haluavat?

Marjalakia on tarkoitus käydä läpi vuoden lopussa yhdessä marjayritysten ja viranomaisten kesken. Marjanpoiminta tehdään jatkossa työsuhteissa, jos marjalaki jää sivuun.

Arctic International Oy:n toimitusjohtaja Janne Naapangin mielestä tilanne on suurin este raaka-aineen saannille ja yrityksen kasvulle.

– Tämä on ihan kestämätön tilanne, kun me emme tiedä, tuleeko poimijoita tai kuinka paljon heitä tulee ja mitkä ovat ehdot.

Naapanki katsoo, että työsuhdemalli nostaa kustannuksia ja tuo sekavuutta.

– Työsuhteisiin liittyvä työ vaatii meiltä paljon tunteja ja resurssia.

Kiantama Oy:n toimitusjohtaja Vernu Vasunnan mukaan työsuhteiden ehtojen pitää olla sellaisia, että niitä pystyy noudattamaan.

Hän nostaa esille muun muassa työajan seurannan. Se on yksi iso kysymys ratkaistavaksi. Vasunnan mukaan työajan rajaaminen kahdeksaan tuntiin päivässä rajoittaa poimijoiden ansaintamahdollisuuksia.

– Joskus he haluavat poimia pitkiä päiviä, joskus lyhyempiä päiviä. Ehkä kannattaisi kysyä poimijoilta itseltäänkin, mitä he haluavat, sen sijaan, että olettaisimme aina, että tietäisimme sen paremmin.

Lue lisää:

.
.