Hyppää sisältöön

Kallis kuvantamislaite näyttää ensi kertaa, miten koko keho reagoi eri sairauksissa: esimerkiksi sydänpotilaan kaikki elimet voidaan tutkia heti

Turun yliopistollisen keskussairaalan PET-keskukseen hankittu 7,5 miljoonan euron kuvantamislaite on huippukallis, mutta sen hyödyt ovat kiistattomat.

TYKSin PET-keskuksessa valmistellaan potilasta sydänkuvauksiin.
Turun yliopistollisen sairaalan PET-keskuksen uusi kamera kykenee kehon kaikkien tapahtumien samanaikaiseen kuvantamiseen.

Toukokuinen perjantaiaamu TYKSin PET-keskuksessa oli tavanomaista kiireisempi. Ensimmäinen sydäntutkimus uudella laitteella oli alkamassa ja kohta nähtäisiin, kuinka tasokkaita kuvia sillä saadaan.

Laitetoimittajan kouluttaja valvoi vielä käyttöönoton kulkua. Henkilökunta kertasi uudelleen toimenpidettä, vaikka toisaalta moni asia oli sama kuin nyt käytössä olevilla PET-kameroilla.

Potilas saa radioaktiivisen merkkiaineannoksensa ja kohta hän liukuu PET-laitteen sisään. PET-keskuksen johtaja, professori Juhani Knuuti kysyy potilaalta merkkiaineen vaikutuksesta. Kaikki kunnossa ja kuvantaminen alkaa.

Uuden laitteen ensimmäinen sydäntutkimus koko maailmassa sujuu ongelmitta. Pian kuvia voidaan jo arvioida monitorin näytöltä.

Kuvattavan ihmisen kehosta pystytään seuraamaan nyt eri elimiä yhtäaikaa, kun uusi PET-laitteisto ottaa aiempaa laajempia kuvia. Kuva: Markku Sandell / Yle

Professori Juhani Knuutin mukaan toukokuussa keskukseen saatu uusi koko kehon PET-kamera mullistaa keinot, joilla eri sairauksien voidaan tutkia ja hoitaa.

– Kliinisessä työssä se tarkoittaa sitä, että saamme todella nopeasti tehtyä kuvauksen, koska tähän mennessä olemme joutuneet kuvaamaan pätkissä vartalon. Esimerkiksi syöpäpotilaalla saadaan koko keho kuvattua kerralla ja kuvausaika lyhenee muutamaan minuuttiin aikaisemmasta vajaasta puolesta tunnista.

Uusi valtakunnallisen keskuksen PET-kamera kykenee kehon kaikkien tapahtumien samanaikaiseen kuvantamiseen. Tämä antaa Juhani Knuutin mukaan aivan uusia mahdollisuuksia.

– Suurin ero nykyisiin tietokonetomografia-PET -yhdistelmiin on se, että meillä on tässä PET-kamerassa kuvakenttä neljä kertaa suurempi eli peräti 106 senttimetriä. Se tarkoittaa, että saamme PET-kuvan tehtyä koko vartalosta eli päälaelta reisien puoliväliin saakka, Knuuti selventää.

Laitteella voidaan Suomessa nähdä ensimmäistä kertaa yhtä aikaa ja samassa kuvassa, miten esimerkiksi juuri tapahtunut sydäninfarkti näkyy aivoissa.

Uusi laite on kaksikymmentä kertaa herkempi kuin entiset, joten potilaan tarvitsema merkkiaineannos pienenee huomattavasti ja toisaalta samaa merkkiainetta riittää useampaan tutkimukseen.

Turun PET-keskuksessa käytetään noin sataa eri merkkiainetta, jotka reagoivat aina tiettyyn välittäjäaineeseen tai solun reseptoriin. Säteilevät merkkiaineet valmistetaan erillisessä radiokemian yksikössä keskuksen kellarikerroksessa.

Aiempaa lyhyempi kuvausaika mahdollistaa tehokkaamman käytön

Professori Juhani Knuutin mukaan PET-keskuksessa tutkitaan eniten syöpäpotilaita. Muita diagnostisoitavia pääryhmiä ovat sydänpotilaat sekä aivo- ja tulehdussairauksia potevat.

Professori Juhani Knuutin mukaan uusi laitteisto hyödyttää diagnostiikkaa ja tutkimusta. Kuva: Markku Sandell / Yle

Kliinisen tutkimuksen ohella PET-keskuksen uusi laitteisto avaa mielenkiintoisia tutkimusmahdollisuuksia.

– Tällaisen laitteen tutkimukselliset ja tieteelliset mahdollisuudet ovat huikeat. Kun kuvaamme vaikka aivoja, niin näemme koko vartalon ja voimme tutkia esimerkiksi sitä, mikä on aivojen ja muiden elinten vuorovaikutus. Voimme ensi kertaa kuvantaa samanaikaisesti eri elinten toimintaa, Knuuti kertoo.

Tämän lisäksi aivotutkimukset muuttuvat kokonaan verettömäksi, koska mallintamiseen tarvittava verinäyte saadaan suoraan kuvista, eikä erillistä verinäytettä tarvitse ottaa.

Sydänpotilaiden kohdalla päästään ensi kertaa kunnolla tutkimaan, millä tavalla esimerkiksi sepelvaltimotauti heijastuu muiden elinten toimintaan.

– Tästähän on tavallaan historiallista tietoa, mutta meillä ei ole ollut mahdollisuutta tutkia sitä ennen. Nyt voimme samalla, kun teemme sydäntutkimuksen, analysoida myös muut elimet: munuaiset, aivot, maksan. Tämä ei millään tavalla kuormita potilasta kuvauksen aikana enempää kuin normaali sydänkuvaus, avaa professori uusia tutkimushaasteita.

Juhani Knuuti ja röntgenhoitaja Johanna Pasanen valmistelevat rintakipupotilasta kuvausta varten. Kuva: Markku Sandell / Yle

Laitteistosta uskotaan olevan hyötyä myös Turun yliopistossa tehtävien lääketutkimuksissa. Suunnitelmissa on myös aloittaa pitkäkestoisen Covid-19 -taudin tutkimus syksyllä.

– Tällä koko kehon kameralla voisimme esimerkiksi tulehdusmerkkiaineita hyödyntäen katsoa, minkälaisia tulehdustapahtumia long covidiin voisi liittyä. Perinteisellä PET-kameralla niitä on havaittu keuhkoissa ja aivoissa. Nyt voisimme helposti katsoa long covidiin liittyvää tulehdusprosessia kaikissa elimissä, Juhani Knuuti pohtii.

Turun PET-keskus on osa Turun yliopiston ja Åbo Akademin InFLAMES-lippulaivaa, osaamiskeskittymää, jonka tavoitteena on kehittää uusia, ihmisen puolustusjärjestelmää hyödyntäviä lääkkeitä.

Juhani Knuuti uskoo, että koko kehon kuvantaminen vauhdittaa lääkekehitystä.

– Voimme kuvantaa, missä kohdissa elimistöä lääke vaikuttaa, miten se pääsee vaikutuskohtaansa sekä miten se vaikuttaa ja kauanko sen vaikutus kestää, Knuuti kertoo.

Hankinnan mahdollisti säätiöltä saatu iso tuki

Kameran hinta oli 7,5 miljoonaa euroa, josta viisi miljoonaa euroa saatiin Jane ja Aatos Erkon säätiöltä. Loput rahoituksesta tuli Turun yliopistolta ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä.

PET-keskuksen johtaja, professori Juhani Knuuti myöntää, että hankinta oli huikean kallis. Se kuitenkin lyhentää koko ajan sairaaloiden kasvavaa laitevelkaa, kun uusia hankintoja tehdään harvakseltaan.

– Jane ja Aatos Erkon säätiön myöntämä viiden miljoonan euron tuki mahdollisti tämän hankinnan eli tämä ei nyt ole veronmaksajien rahoilla hankittu, vaan nimenomaan yhteenliittymän voimin. Tavoitteena on kehittää tulevaisuuden diagnostiikkaa sekä tehdä tietysti korkeatasoista tiedettä.

Knuutin mukaan kyse on PET-laitteiden uudesta sukupolvesta. Hän vertaa teknologista kehitystä matkapuhelimien eri vaiheisiin.

– Jos ajatellaan hinta-asiaa, niin ehkä on hyvä muistaa se, että haluaisitko itse käyttää kännykkää, joka on mobiran cityman-tyyppinen. Kyllähän lääketieteessä ja teknologiassa oleva mullistus on todella merkittävästi vaikuttanut 30 viime vuoden aikana siihen, miten sairauksia diagnostisoidaan.

Lue myös:

.
.