Hyppää sisältöön

2000-luvun alun naisvihamielinen sana otettiin Tiktokissa haltuun – nyt Inka Valima ja Taika Mannila levittävät bimbouden ilosanomaa

Bimbosta on tullut feministinen hahmo, joka vastustaa epätasa-arvoa tekeytymällä tyhmäksi. Sitä pidetään vastareaktiona 2010-luvulla ilmiöksi nousseelle girlboss-feminismille.

Bimbot palasivat populaarikulttuuriin
Bimbot palasivat populaarikulttuuriin

Bimbot ovat palanneet populaarikulttuuriin, mutta eri valossa kuin 2000-luvun alussa.

Tuolloin bimbotermiä käytettiin vähättelemään nuoria naisia ja leimaamaan heidät tyhmiksi.

Termi liitettiin isoihin silikonirintoihin, näyttävään blondattuun tukkaan, kireisiin vaatteisiin ja voimakkaaseen meikkiin. Samalla vihjattiin, että tällaiset ulkoiset piirteet olisivat jollain tavalla halveksittavia.

Nykyään bimbo ei välttämättä ole enää haukkumasana.

Viime vuosina moni z-sukupolven edustaja on ottanut alunperin misogyniaa eli naisvihaa henkivän termin itse haltuun ja tehnyt siitä ihailtavan ja tavoiteltavan identiteetin.

Bimbot ovat trendanneet viime vuosina somessa, erityisesti Tiktokissa. Brittiläinen i-D-aikakauslehti julisti (siirryt toiseen palveluun)viime vuoden "bimbon vuodeksi".

"Ollaan poliittisesti tiedostavia ja syleillään millenium-estetiikkaa"

Suomessa bimboilun ilosanomaa ovat levittäneet taiteilija, kuvittaja ja dj Taika Mannila sekä koomikko Inka Valima.

Heidän viime vuoden joulukuussa aloittamansa Bimbofikaatio-podcastin tarkoitus on muistella 2000-luvun alkua ja juhlistaa bimboutta.

– Samaan aikaan ollaan poliittisesti tiedostavia ja syleillään millennium-estetiikkaa. Ollaan myös hönöjä ja juhlistetaan ultrafeminiinisyyttä, mutta samalla bimbous pääsee irti sellaisesta feminiinisyyden pakosta, Valima kuvailee 2020-luvun bimboajattelua.

Taika Mannila (vas.) ja Inka Valima miettivät, voisiko pissis-sana tulla Suomessa takaisin positiivisessa merkityksessä. – Jos joku kutsuisi mua pissikseksi, mulle tulisi kyllä ensin mieleen, että mitä hittoa. Koska se on ollu niin voimakas haukkumasana meille nuorena, Valima sanoo. – Ja siideripissis! The lowest of them all, Mannila vastaa. Kuva: Antti Haanpää / Yle

2020-luvulla bimbous ei ole sidoksissa enää sukupuoleen. Termin ovat ottaneet omakseen myös eri seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset.

– Uuden z-sukupolven bimbouden mukaan kuka tahansa voi olla bimbo, sanoo Mannila.

Bimbokulttuuri antoi luvan tutkia asioita, jotka kiinnostavat

Mannila ja Valima kasvoivat teineiksi 2000-luvun alussa, jolloin populaarikulttuurissa merkittäviä hahmoja olivat bimboikonit kuten Britney Spears, Paris Hilton ja Anna Nicole Smith.

Fiktiivisistä bimbohahmoista parhaiten tunnetaan Blondin kosto -elokuvan Elle Woods ja Mean Girls -elokuvan hahmot. Reese Witherspoonin esittämästä juristiopiskelija Woodsista tuli ajan myötä feministinen ikoni (siirryt toiseen palveluun).

Näiden julkkisten ja elokuvien fanittamisessa tuntui kuitenkin pitkään olevan jotain noloa.

Mannila kertoo, että on ollut aina kiinnostunut tyttöyteen liittyvistä kepeistä, vaaleanpunaisista asioista, minkä vuoksi häntä ei ole otettu aina vakavasti.

– On ollut elokuvia, musiikkia tai vaatteita tai poptähtiä, joita on itse arvostanut. Sitä on kuitenkin pidetty sellaisena nolona tyttöysvaiheena, josta sun oletetaan kasvavan jotenkin ulos, ja sitten sut otetaan vakavasti, hän sanoo.

Mannilan mukaan bimbokulttuuriin liittyvä tyhmyyden esittäminen voi toimia suojakeinona joissakin tilanteissa. – Jos sun ympärillä on ärsyttäviä miesselittäjiä, sä voit heittäytyä extrabimboksi ja sanoa, että mä en tajua tästä mitään, moikka! Kuva: Antti Haanpää / Yle

Bimbokulttuurin tutkiminen on antanut Mannilalle luvan fiilistellä niitä asioita, joista hän pitää, vaikka ne eivät olisikaan arvostettuja esimerkiksi miesten silmissä.

– Ihanaa viimein antaa itselleen lupa olla kiinnostunut siitä, mistä on aina ollut kiinnostunut!

Some asettaa rajat bimboilulle

Populaarifeminismiä ja somealustoja tutkinut väitöskirjatutkija Ida Roivainen Tampereen yliopistosta näkee bimbouden haltuunottamisen jatkumona sille valta-asemien vastustamiselle, johon naiset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat pyrkineet jo pitkään.

Samalla hän näkee, että sosiaalinen media, jossa nykyinen bimbokulttuuri on pitkälti muotoutunut, asettaa feministisille liikehdinnöille tietyt rajat.

– Bimbokulttuuri kritisoi patriarkaattia ja kapitalismia, mutta samaan aikaan sen on mukauduttava valtarakenteisiin ja voitontavoitteluun perustuvien alustojen logiikkaan, jos se haluaa tulla viraaliksi sosiaalisessa mediassa, Roivainen sanoo.

Monen someilmiön kohtalo on myös se, että aluksi ne nousevat suosioon sosiaalisen median alustoilla, mutta kun ne kasvavat tarpeeksi suuriksi, niiden suosio lopahtaa.

– Sitten kun ne otetaan valtavirtaan, ne kaupallistuvat, eivätkä ne enää olekaan sitä mitä haluttiin. Sitten keksitään jotain uutta.

Roivainen pohtii, käykö bimboilulle jossain vaiheessa samoin.

Bimbokulttuuri asettuu girlbosseilua vastaan

Esimerkki tällaisesta kaupallistuneesta feminismismin suuntauksesta on girlboss-ilmiö (siirryt toiseen palveluun), joka oli pinnalla 2010-luvulla.

Ilmiötä tutkineen Roivaisen mukaan siinä oli kyse pyrkimyksestä saada valtaa työelämän paikoissa, joissa nainen ei ole sitä perinteisesti saanut.

– Ajatus oli, että saat olla hyvännäköinen ja naisellinen nainen ja tehdä samalla rahaa, hän kuvailee.

Bimbouden ihailua on pidetty vastareaktiona nimenomaan girlboss-feminismille, tai "pomotyttöilylle" kuten termin voi suomentaa. Esimerkiksi Vice-lehti kirjoitti (siirryt toiseen palveluun)helmikuussa että bimboilu on saanut nuoret ihmiset kääntämään selkänsä girlbosseilulle.

Girlboss-ilmiöön liittyy Mannilan ja Valiman mukaan ajatuksia esimerkiksi suorittamisesta ja yksilökeskeisyydestä, jolle bimbofikaatio ilmiönä asettuu vastavoimaksi.

– Itselle nauramiselle ja hölmöydelle ei ole mun mielestä hirveästi tilaa sellaisessa kylmässä yritysmaailmassa, Valima sanoo.

– Kyllähän tämä on saanut myös kritiikkiä siitä, että onko tämä nyt niin voimauttavaa. Mutta mitä hittoa, ei asiat ole niin vakavia! Valima sanoo. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Samalla Roivainen näkee, että bimboilulla ja girlbosseilulla on myös yhteistä.

– Myös girlboss-feminismissä ollaan pinkkejä ja silti mahtavia, siinä se risteytyy bimboajattelun kanssa.

Hän huomauttaa kuitenkin, että girlboss-feminismissä esillä ovat lähinnä hyvin valkoiset, keskiluokkaiset ja etuoikeutetut ihmiset. Somen bimbokulttuurissa painottuu sen sijaan pyrkimys erilaiset taustat ja syrjinnäin muodot huomioonottavaan ajatteluun.

– Metoo- ja Black lives matter -liikkeiden jälkeen on tullut ilmi, miten girlboss-ilmiön alle on piiloteltu mätiä struktuureja, jotka eivät ole todellakaan olleet feministisiä, Mannila sanoo.

Hän viittaa siihen, miten monet girlbosseiksi kutsutut tituleeratut tunnetut vaikutusvaltaiset johtajahahmot ovat paljastuneet myöhemmin epäreiluiksi ja epäfeministisiksi toimijoiksi (siirryt toiseen palveluun).

"Bimboudessa rikotaan tyylikkyden ja hyvän maun rajoja"

Yksi keskeinen bimbokulttuuria määrittelevä asia on ulkonäköön ja muotiin panostaminen. Niiden avulla leikitellään sukupuolen ja seksuaalisuuden ilmaisuilla.

Oman ulkonäön laittamiseen käytetään aikaa ja rahaa. Ripsen- ja hiustenpidennykset, kynnet, tekorusketus sekä tietynlaiset, 2000-luvun alkua henkivät vaatteet, kuten napapaidat ja matalavyötäröiset housut, kuuluvat leimallisesti bimbokulttuuriin.

Mannilan ja Valiman mielestä ulkonäöllä leikittelyllä ja laittautumisella kyseenalaistetaan samalla sitä, mikä on hyvän maun mukaista.

– Me ollaan puhuttu meidän podcastissa siitä, miten bimboudessa rikotaan niitä rajoja, että mikä on tyylikästä ja mikä white trashia, Mannila sanoo.

Samaan aikaan ehostautuminen vaatii rahaa. Mannila nostaa esiin, että vaikka bimbokulttuurissa puhutaan paljon luokkatietoisuudesta ja yhdenvertaisuudesta, kaikilla ei ole varaa tavoitella siihen liittyvää estetiikkaa.

Kuten yhdysvaltalainen kantritähti, Mannilan ja Valiman bimboikoniksi tituleeraama Dolly Parton on todennut, "it costs a lot of money to look this cheap" eli "on kallista näyttää näin halvalta".

Mannila ja Valima pohtivat bimbokulttuurin ulkonäkökeskeisyyttä. – Bimbofikaatio on niin esteettistä ja ulkonäkökeskeistä, että moni ajattelee että onko se oikeasti sitä, että sä laittaudut itseäsi varten. Että palveletko sä kuitenkin mieskatsetta? Se on kiinnostava pointti ja sitä on tärkeää miettiä, Mannila sanoo. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Vaikka bimbon määritelmä ulkonäöllisesti on laajentunut, Valima nostaa esiin, että iso osa esimerkiksi Tiktokin bimbotähdistä ovat yhä hoikkia, valkoisia ja vammattomia. Hän toivoisi laajempaa lähestymistapaa bimbouteen.

– Nyt se on aika ultrafeminiinistä, miksi se ei voisi olla perinteisemmän maskuliinista? Tai voisiko olla enemmän ruskeita ihmisiä bimbovaikuttajina?

Olennaista on suhtautua itseensä kevyesti

Bimboiluun kuuluu olennaisesti myös tyhmän esittäminen ja hölmöys, mitä monien voi olla vaikea käsittää maailmassa, jossa naiset ovat taistelleet pitkään tullakseen otetuksi tosissaan.

Valima ja Mannila kertovat fanittaneensa nuorena näyttelijä Kristiina Salmisen Krisse-hahmoa, jonka bimbomaisesta käytöksestä he ammensivat huumoria omassa elämässään. Kaikkiin huumori ei kuitenkaan uponnut.

Vaikka bimbous on osalle juhlistettava asia, sana kantaa silti yhä 2000-luvun alun painolastia. – Välillä kun kutsuu jotakuta bimboksi, herää siihen, että saanko mä sanoa näin? Mannila sanoo. Kuva: Antti Haanpää / Yle

– Mun miespuoliset kaverit olivat että lopeta, miksi sä tyhmennät itseäsi. Vaikka se oli vaan mun tapa pitää hauskaa, Mannila sanoo.

Valima kertoo huomanneensa koomikkona, että stand up -lavoilla pidetään väsyneenä vitsinä sitä, jos naiset vitsailevat hölmöydestään ja tyhmyydestään. Hän haluaisi vitsailla aiheesta paljon enemmän.

– Musta tuntuu, ettei siitä voi sanoa ääneen ilman, että ihmiset reagoivat että et sä ole tyhmä.

– Ja sitten ihmiset ajattelevat, ettei kukaan voi ottaa sua vakavasti, jos sä kerrot ääneen olevasi tyhmä, Mannila sanoo.

– Miksi mut pitäsi aina ottaa vakavasti? Valima kyseenalaistaa.

Bimbokulttuurissa kyse onkin siitä, että osaa suhtautua itseensä kevyesti.

– Mulle bimbofikaatio on sitä, että mulla on lupa olla hölmö ja mä oon silti arvokas, Valima sanoo.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 24.5. kello 23:een asti.

Lue lisää:

.
.