Hyppää sisältöön

Matti Vanhanen Ykkösaamussa: Suomi pysyisi Ruotsin rinnalla, vaikka Turkki hidastaisi tämän Nato-jäsenyyden toteutumista: "Emme hylkää kumppania"

Suomen päätös hakea Naton jäsenyyttä syntyi tällä viikolla eduskunnassa. Venäjä on reagoinut maltillisesti, mutta Turkki jumittaa jäsenyysneuvottelujen alkua. Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen oli lauantaina TV1:n Ykkösaamun haastattelussa.

Matti Vanhanen.
Ylen Ykkösaamussa vieraillut eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) alleviivaa, ettei Suomen Nato-hakemusta tulla edistämään eri aikataulussa kuin Ruotsin, mikäli Turkin toiminta johtaisi tällaiseen tilanteeseen.

Suomi odotti nopeita Nato-jäsenyysneuvotteluja, mutta Turkki on viivästyttänyt aikataulua.

Ylen Ykkösaamussa vieraillut eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) ei ole huolissaan Suomen Nato-jäsenyyden toteutumisen suhteen, vaikka Turkista on kuulunut viime aikoina soraääniä.

Hänen mukaansa Suomen liittyminen Natoon on isona historiallisena ratkaisuna tehty ja se tulee toteutumaan.

– Kyllä se on varmaa. Varmaan tulemme näkemään erilaisia kuvioita, ei niitä voi ennakoida. Aikaisemmatkin Nato-laajenemiset ovat kestäneet ainakin neljästä kuukaudesta ainakin reippaasti yli vuoteen. Aika näyttää, mitä tässä on edessä, Vanhanen arvioi Ykkösaamussa.

Vanhasen mukaan tilanne, jossa Suomen hakemus ei menisi läpi, korottaisi kynnystä hakea jäsenyyttä uudelleen erittäin korkeaksi.

– Silloin varmaan pitäisi olla kaikkien nykyisten maiden pyyntö ja parlamenttien vakuutus siitä, että hyväksytään. Se heijastuisi erittäin kielteisesti meidän turvallisuususkottavuuteen.

Vanhasen mukaan Suomen asema ulkopoliittisena toimijana muuttuisi Nato-jäsenyyden myötä niin, että Suomi alkaisi katsoa Europpan ja Pohjois-Atlantin turvallisuutta ja sen uhkia kaikkien Nato-maiden silmin.

Lisäksi hän muistuttaa, että tästä eteenpäin Suomi on monien silmissä rajamaa.

– Me olemme Naton ja Venäjän rajalla oleva maa, emme enää sotilaallisesti liittoutumaton, vaan osa toista blokkia. Jos kielteisiä vaikutuksia on, niin ne löytyvät tästä asetelman muutoksesta. Mutta senkin kanssa selvitään, Vanhanen kertoi Ykkösaamun haastattelussa.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen Ykkösaamun vieraana.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen Ykkösaamun vieraana

Ruotsia ei jätetä

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on kertonut, ettei aio tukea Suomea ja Ruotsia Naton jäseniksi.

Turkki on esittänyt Suomelle ja Ruotsille vaatimuslistoja, joiden täyttäminen on edellytys sille, että Turkki puoltaisi jäsenyysneuvottelujen alkua. Eilen uutisoitiin, että Turkin ja Suomen välillä käydään tänään lauantaina keskusteluja. Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen kertoo, ettei tiedä, millaisista keskusteluista on kyse.

Vanhanen pitää tärkeänä, että Suomi selvittää välittömästi, mistä Turkin vaatimuksista on kyse. Vanhasen mukaan vastakkainasettelua Turkin ja Suomen välillä olisi vältettävä.

– Asetelma ei varmaan Turkin puolelta muutu ennen kuin näitä keskusteluja käydään. Siinä sitten nähdään, paljonko on kyse Turkin ja Ruotsin välisestä kysymyksestä ja kuinka paljon jostain Naton sisäisestä, Vanhanen arvioi.

Turkki on muun muassa edellyttänyt, että sen terroristeiksi arvioimia ihmisiä luovutettaisiin Suomesta Turkkiin ja aseviennin rajoituksia poistettaisiin jopa kokonaan.

– Niistä kohdista, jotka koskevat oikeusvaltioperiaatteitamme, Turkin täytyy ymmärtää, ettei meillä ole mahdollisuutta sopia niistä poliittisesti toisin. Ei syyttömiä ihmisiä luovuteta toiseen maahan, varsinkaan jos siellä on riskinä, että heidät vangitaan tai tuomitaan ilman perusteita. Käytännöllisimmistä kysymyksisistä esimerkiksi aseviennistä on katsottava, mitä Turkki on aidosti niiden osalta odottamassa.

Turkki on ollut hieman kovasanaisempi Ruotsia kuin Suomea kohtaan. Vanhanen alleviivaa, että Suomi pysyy Ruotsin rinnalla, vaikka tulisi tilanne, jossa Turkki hyväksyisi Suomen jäsenyyden edistymisen nopeammin kuin Ruotsin.

– Suomen ja Ruotsin side on vahva. Emme varmasti sitä riko, emme hylkää kumppania.

Venäläisen maakaasun tulon loppumisessa suurta symboliikkaa

Maakaasun tulo Venältä Suomeen loppui lauantaiaamuna. Asian vahvisti kaasuverkkoyhtiö Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä. Hänen mukaansa kaasua Suomeen virtaa nyt Baltiasta ja vaihdos on sujunut ongelmitta.

Vanhanen muistuttaa, että välitön vaikutus on ennen kaikkea symbolinen.

– Välitön vaikutus on se, että tälle paitsi energiasisällöltään myös symboliikaltaan valtavan tärkeälle jaksolle Suomen ja Neuvostoliiton sekä Venäjän välissä tuli päätepiste. Ei se putki varmasti enää tule avautumaan, mutta onneksi tässä on kesä ja lämpimät ajat tulossa. Välittömiä seurauksia ymmärtääkseni ei ole, eduskunnan puhemies Matti Vanhanen totesi Ykkösaamun lähetyksessä.

Vanhanen uskoo, että sähkönsaannin suhteen Suomessa tullaan kyllä pärjäämään, mutta sähkön hinta tulee todennäköisesti nousemaan.

– Useimmat kansalaiset ovat jo tänä talvena kokeneet tämän ja varmasti osaavat ennakoida sitä, että kuluttajahinnat ja teollisuuden hinnat nousevat. Jos hyvää puolta haetaan, niin tämä kiihdyttää ja nopeuttaa siirtymistä uusiutuvaan energiaan. Se on kotimaista ja parantaa kotimaista työllisyyttä, maksamme ikään kuin itse itsellemme, Vanhanen näkee.

Vanhanen: Venäjä ymmärtää, että tämä oli tässä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kestänyt hieman vajaat kolme kuukautta. Sinä aikana Venäjä on pommittanut Ukrainalaisia kaupunkeja liki maan tasalle, tuhansia sotilaita ja siviilejä on kuollut.

Ukrainan sodan poliittisten seurausten kouriintuntuvin esimerkki Suomessa on Suomen ja Ruotsin päätös hakea Naton jäsenyyttä. Ennen Suomen Nato-päätöstä Venäjän puheiden sävy oli Suomea kohtaan uhkaava, mutta toistaiseksi Venäjä on reagoinut maltillisesti.

Matti Vanhanen ei esimerkiksi näe, että maakaasun tulon lopettaminen olisi Venäjältä varsinaisesti kiusantekoa.

– Ne ovat liittyneet sotaan ja siitä seuranneeseen pakotepolitiikkaan sekä siihen, että emme ole suostuneet maksamaan ruplilla. Venäjä teki säilyttääkseen oman uskottavuutensa Suomen kohdalla saman minkä se on tehnyt joidenkin muiden maiden kanssa aiemmin, Vanhanen kokee.

Hän uskoo, että Venäjällä on ymmärretty Suomen hakeutumisen Naton jäseneksi liittyvän epävarmuuteen, jonka Venäjä itse sodallaan Ukrainassa aloitti. Jos mahdollisen kiusanteon motiivina olisi vaikuttaa Suomen Nato-päätöksentekoon, ei se olisi enää mahdollista.

– Suomen osalta se on harkittu ja peruuttamaton ratkaisu, johon ei enää tällaisilla mielipiteisiin vaikuttamalla ei voi vaikuttaa. Se on nyt tässä ja tapahtunut. On parempi katsoa eteenpäin, millä tavalla tämän uuden asetelman kanssa eletään.

Nato-maista esimerkiksi Turkissa ja Unkarissa on ollut näkyvissä kehitystä autoritaarisemman yhteiskunnan suuntaan. Vanhasen mukaan pienenä maana Suomen pitkän tähtäimen intressinä tulee olla olemassaolevien sopimusten ja periaatteiden vahvuuden tukeminen.

Eduskunnan puhemies uskoo tämän toimivan esimerkkinä yhtenäisyyden ja keskinäisen luottamuksen ylläpitämisessä.

– Paras vastaus eri Nato-maiden sisäiseen kehitykseen on, että ne ovat sitoutuneet pysyviin sopimuksiin riippumatta siitä, mitä maiden sisällä tapahtuu, Vanhanen muotoilee.

Ei enää presidenttiehdokkaaksi

Matti Vanhanen kertoi Ykkösaamussa myös, ettei aio enää lähteä presidenttiehdokkaaksi.

Vanhanen toteaa haluavansa päästä terveenä eläkkeelle, kun käynnissä oleva eduskuntakausi päättyy.

– Olen ollut kaksi kertaa ehdokkaana, se on ollut tärkeä osa kansanvaltaa. Menestys tippui kuin lehmän häntä. Missään tapauksessa en ole enää ehdokkaana. Siihen pitää olla omaa intoa, työntöä kansalaisten puolelta ja velvollisuudentunnetta. Varsinkin into ja kansalaisten työntö on puuttunut täysin, hän perustelee.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 22.5. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

.
.