Hyppää sisältöön

Venäjä kuljetti satoja ukrainalaissotilaita vankileireille, eikä heidän oloistaan ole mitään tietoa – Oikeusasiantuntijan mukaan Venäjä ei vaikuta noudattavan sodan sääntöjä

Yli 1 700 Azovstalin terästehtaan taistelijaa on antautunut Venäjän joukoille, eikä heidän olinpaikastaan ole varmaa tietoa. Martti Koskenniemen mukaan Venäjä näyttäisi irti­sanoutuneen kansainvälisistä sopimuksista.

Satoja Azovstalissa antautuneita ukrainalaissotilaita on kuljetettu tällä viikolla Venäjän hallitsemille alueille. Kuva on peräisin Venäjän puolustusministeriöltä, ja sen todenperäisyyteen tulee suhtautua varauksella. Kuva: STELLA Pictures / Abaca press

Mariupolin Azovstalin piiritetyn tehtaan taistelijoiden kohtalo on jäänyt auki. Ukrainan asevoimat vahvisti tällä viikolla, että terästehtaan viimeiset puolustajat oli määrätty antautumaan Venäjän johtamille joukoille. Torstaina Kreml kertoi, että kaikkiaan 1 730 ukrainalaissotilasta on antautunut Azovstalin tehtaalta.

Venäläiset ovat vieneet satoja taistelijoita vankileirille (siirryt toiseen palveluun) Venäjän hallitsemille alueille. Ukrainan puolustusministeriön mukaan 264 sotilasta, mukaan lukien 53 haavoittunutta, pidetään nyt vankileireillä Novoazovskissa ja Olenivkassa, Venäjän hallitseman Donetskin kansantasavallan alueella.

Venäjän tukemien separatistien johtaja puolestaan kertoo, että osa taistelijoista on edelleen vangittuina tehtaan maanalaisissa bunkkereissa.

Azovstalin terästehtaan alue Ukrainan Mariupolissa toimi viikkokausia ukrainalaisten viimeisenä linnakkeena kaupungissa. Kuva on otettu 14.5.2022. Kuva: EyePress News / Shutterstock / All Over Press

Kun Azovstalin puolustajat antautuivat, Kansainvälinen Punainen R (siirryt toiseen palveluun)isti (siirryt toiseen palveluun) alkoi kerätä heidän henkilötietojaan. Nimi, syntymäaika, lähin sukulainen rekisteröitiin, ja sotilaat kirjattiin sotavangeiksi. Näin Punainen Risti yrittää varmistaa, että vangit saavat inhimillisen kohtelun.

Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi ei kuitenkaan usko, että ukrainalaiset sotavangit saavat Geneven sopimuksen mukaista kohtelua.

– Venäjähän ei ole nyt millään erityisellä tavalla ilmoittanut, kuinka paljon se on ottanut sotavankeja ja minne heidät on sijoitettu. Määrä ja paikka pitäisi olla tiedossa Geneven sopimuksen mukaisesti, Koskenniemi toteaa.

Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi. Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle

– En usko, että näillä sotavangeilla on sopimuksen mukaisia oikeuksia. Eikä ole mitään tietoa, onko Punainen Risti päässyt vankileirille asiaa tarkastamaan.

Sotavangin asema on suojattu kansainvälisin sopimuksin

Geneven yleissopimus määrittelee sotavangin asevoimien tai poliisijoukkojen jäseneksi, "joka on joutunut vihollisen valtaan". Sopimuksessa on kaiken kaikkiaan 140 artiklaa, joita pitäisi noudattaa.

Sotavangin asema on kansainvälisesti suojattu. Heidät pitää rekisteröidä, heidän pitää pystyä pitämään yhteyttä omaisiinsa ja vangille pitää antaa terveydenhuoltoa. Lisäksi vangin pitää antaa harjoittaa omaa uskontoaan eikä vanki saa joutua minkäänlaisen kidutuksen tai pahoinpitelyn kohteeksi.

– Kun sopimusta lukee, niin kyllä siitä käy selkeästi ilmi, millaista sotavankien kohtelun tulee olla. Kaikkea tarpeetonta alistamista pitää välttää ja heidän oikeuksistaan tulee pitää huolta, Koskenniemi kiteyttää.

– Nyt on sellainen tuntuma, että venäläiset eivät tällä tavoin toimi.

Venäjän puolustusministeriön välittämä kuva antautuneista ukrainalaissotilaista torstailta 19.5.2022 Kuva: STELLA Pictures / Abaca press

Punainen Risti voi toimia piilossa julkisuudelta

Punaisen Ristin eilinen lausunto (siirryt toiseen palveluun) Azovstalin antautuneista taistelijoista oli ensimmäinen kerta Venäjän hyökkäyksen jälkeen, kun se kertoi mitään virallisesti sotavangeista. Vieläkään ei tiedetä, onko Punainen Risti päässyt käymään vankileireillä ja kuinka paljon sotavankeja molemmin puolin on.

– Nyt on vähemmän julkista tietoa, eikä viestinvaihdosta vankien ja omaisten välillä ole raportoitu, Koskenniemi sanoo.

Koskenniemen mielestä tässä sodassa on poikkeuksellisen paljon ongelmia, koska yleensä Punaisen Ristin työntekijät on päästetty Geneven sopimuksen mukaisesti katsomaan vankien olosuhteita. Käynneistä on kerrottu myös julkisuuteen.

– Nyt tuntuu, että jos sinne menee Geneven sopimuskirja kädessä niin varmasti käy ilmi, että monenlaista ongelmaa on kohteluun liittyen.

Koskenniemen mukaan Punainen Risti voi toimia myös julkisuudelta piilossa, mutta yleensä paikan päällä käynti kerrotaan julkisesti.

Ukrainan viranomaiset puolestaan sanovat, että he eivät voi kommentoida julkisesti taistelijoiden kohtaloa, koska kulissien takana käydään neuvotteluja heidän pelastamisestaan.

Videot todistavat sotarikoksista

Ukrainan sota on “ensimmäinen somesota" ja se on tuonut sotavankien kohtelun kaikkien nähtäville. Toisaalta videot ovat arvokasta todistusmateriaalia, toisaalta sotavangeista ei saa julkaista halventavaa video- tai kuvamateriaalia.

Donetskin kansantasavallan miliisi vahtii Azovstalin tehtaalta antautuneille sotilaille varattuja busseja 17.5.2022. Kuva: EPA-EFE / All Over Press

Muun muassa Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (siirryt toiseen palveluun)on kehottanut Ukrainaa lopettamaan venäläisten sotavankien esittelyn propagandakuvissa ja -videoissa.

Koskenniemen mukaan videoilla on tässä sodassa kuitenkin suuri arvo sotarikosten todisteena.

– Jos videot on todistettu oikeiksi, niiden avulla saadaan tietoa sotarikoksesta. Mutta meillä on myös muutama oikeustapaus, jossa mediaa on syytetty sotarikokseen ja ihmisoikeusrikokseen yllyttämisestä. Näin tapahtui toisessa maailmansodassa ja sekä Ruandan sotarikostuomioistuimessa, sanoo Koskenniemi.

Entä miksi luokitellaan Venäjän median tapa käsitellä ukrainalaisia, kun se käyttää epäinhimillistäviä vertauskuvia heistä.

– Onko siinä kyseessä yllyttäminen ihmisyyttä vastaan – siitä voidaan keskustella, Koskenniemi toteaa.

Lisää aiheesta:

.
.