Hyppää sisältöön

Itärajan järeä aitaaminen saa kovaa kritiikkiä tutkijalta – Jussi P. Laine: "Aita ei ole vain aita"

Rajaseutua seuranneet tutkijat pelkäävät, että arkinen kanssakäyminen vaikeutuu itärajalla vuosiksi eteenpäin.

Tällä hetkellä itärajalla on paikoin piikkilanka-aitaa, joka on tarkoitettu estämään esimerkiksi kotieläinten karkaaminen Venäjälle. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Ukrainan sota on muuttanut Suomen itärajan luonnetta, kun jännitteet rajalla ovat lisääntyneet.

Muutos näkyy etenkin siinä, miten itärajasta puhutaan ja mikä sen rooliksi nähdään. Kun aiemmin itärajasta puhuttaessa korostettiin mutkattomia suhteita ja arkista naapuruutta, nyt sanavalinnoissa on sotilaallista kaikua.

Rajoja tutkinut apulaisprofessori Jussi P. Laine Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitokselta on pannut merkille, että itärajalle annetaan nyt samankaltaisia merkityksiä kuin Neuvostoliiton aikana. Raja nähdään eräänlaisena puolustuslinjana ja suojamuurina.

Esimerkkinä tästä käy itärajalle tänä keväänä suunniteltu järeä aita.

Tutkija: "Aidat aiheuttavat uusia ongelmia"

Rajavartiolain muutosesityksessä rajalle rakennettavat esteet ovat keino varautua erilaisiin rajaturvallisuutta vaarantaviin uhkiin. Käytännössä taustalla on ajatus, että rajaa pitää vahvistaa siltä varalta, että Venäjä käyttää hallitsematonta muuttoliikettä poliittisen painostuksen keinona.

Suunnitelma saa Jussi P. Laineelta kovaa kritiikkiä.

Laine myöntää, että harmonisen yhteiselon jatkaminen on itärajalla tässä tilanteessa mahdotonta. Raja-aitojen rakentamista hän pitää kuitenkin hyödyttömänä.

– On lukemattomia ja lukemattomia tutkimuksia, jotka ovat todistaneet, että aidat eivät toimi. Eivät ole ikinä missään toimineet, Laine painottaa.

Hänen mukaansa aitojen suurin ongelma on, ettei niillä pystytä vaikuttamaan muuttoliikkeiden syihin. Samalla raja-aidat aiheuttavat uusia ongelmia.

Jussi P. Laine on monitieteisen rajatutkimuksen apulaisprofessori. Hän on tutkinut muun muassa Eurooppaan kohdistunutta muuttoliikettä sekä rajoille annettuja rooleja. Kuva: Itä-Suomen yliopisto / Riikka Malin

Aidat eivät ole hidastaneet muuttoliikettä

Euroopassa raja-aitoja on rakennettu 2000-luvulla kiihtyvällä tahdilla. Maanosaan suuntautuvaa muuttoliikettä aidat eivät ole hillinneet. Sen sijaan rajojen ylittämisestä on tullut entistä vaarallisempaa, kun ihmiset pakotetaan ottamaan entistä suurempia riskejä.

– Aina löytyy ihmisiä, jotka ovat valmiita ylittämään aidan. Näin on ollut kaikkien aitojen kohdalla, Jussi P. Laine huomauttaa.

Samalla kun Euroopassa on panostettu rajaturvallisuuteen, EU:n ulkorajoilla kuolee entistä enemmän ihmisiä. Laine korostaa, ettei rajavalvonnan ja kuolemien välillä välttämättä ole suoraa syy-seuraussuhdetta. Mutta se vaara on olemassa, että tiukka rajapolitiikka aiheuttaa lopulta ihmisuhreja.

– Ja sitten rajaturvallisuudesta tulee eettinen ja moraalinen kysymys, Laine summaa.

Raja-aidat kielivät epäluulosta

Suomen ja Venäjän välisestä rajasta tuskin tulee toista Välimerta. Sen sijaan itärajan aitaaminen lisäisi tutkijoiden mukaan epäluuloa rajan molemmin puolin.

Venäjä- ja rajatutkimuksen professori Olga Davydova-Minguet Itä-Suomen yliopistosta on tutkinut arkista kanssakäymistä itärajan molemmin puolin. Myös hän pitää rajan aitaamista "kielteisenä kehityskulkuna".

– Kaikki rajat synnyttävät epäluottamusta. Jos rajalle rakennetaan vielä konkreettinen aita, niin totta kai se lisää epäluottamusta, Davydova-Minguet sanoo.

Hänen mukaansa kaikenlainen epäluulo alkoi lisääntyä itärajalla Venäjän miehitettyä Krimin vuonna 2014.

Jussi P. Laineen mukaan aitasuunnitelmien taustalla on pelkoa.

– Aita ei ole vain aita. Se kertoo syvältä kumpuavasta turvattomuuden tunteesta, jota aidalla yritetään lievittää, Laine muotoilee.

Hänen mukaansa turvattomuus saattaa todellisuudessa lisääntyä, sillä aita saa naapurin näyttämään helposti entistä uhkaavammalta.

Venäjä- ja rajatutkimuksen professori Olga Davydova-Minguet kertoo, että arkinen kanssakäyminen loppui lähes kokonaan itärajalla, kun koronapandemia alkoi. Ukrainan sodan myötä tilanteeseen ei ole luvassa muutosta lähitulevaisuudessa. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaa, mutta miten?

Myös Suomen Nato-jäsenyyden on ennakoitu lisäävän jännitteitä itärajalla. Tutkijat ovat kuitenkin epävarmoja siitä, miten iso vaikutus jäsenyydellä lopulta on.

Jussi P. Laine huomauttaa, ettei Nato-jäsenyys automaattisesti muuta itärajalla yhtään mitään.

– Rajan rooli muodostuu niistä tekijöistä, jotka siihen liitämme. Jos haluamme nähdä Naton osana itärajan roolia, niin silloin itäraja näyttäytyy puolustuslinjana, eturintamana ja suojamuurina.

Itärajan rooli riippuu siis siitä, mistä rajaa katsoo ja kuka sitä katsoo. Nato-silmin itäraja on puolustuslinja, mutta rajaseudun asukkaat tuskin haluavat ajatella kotiseutuaan eturintamana.

Olga Davydova-Minguet muistuttaa, että itärajan tuntumassa asuville venäläisille on ehtinyt muodostua jo pitkä kokemus Suomesta. Suomessa on käyty ostoksilla ja lomailtu. Nato-jäsenyys ei välttämättä romuta tätä suhdetta.

– Toisaalta Venäjällä on peloteltu ihmisiä Natolla jo pitkään. Saa nähdä, Davydova-Minguet pohtii.

Suomi pyrkii vahvistamaan itärajaa nyt monin tavoin, esimerkiksi rajavartijoiden määrää on tarkoitus lisätä. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Entiseen ei ole paluuta ellei Venäjä muutu

Itärajasta käyty keskustelu on nyt täysin päinvastaista kuin mihin viime vuosina on totuttu. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Suomessa ehdittiin tehdä 30 vuotta töitä sen eteen, että itäraja olisi mahdollisimman neutraali.

– Puhuttiin eurooppalaisesta rajasta, jonka yli yhteistyö soljuu ja vuorovaikutus on helppoa, Jussi P. Laine toteaa.

Etenkin rajamaakunnissa asenteet ehtivät muuttua. Itä- ja Kaakkois-Suomessa Venäjän läheisyys on koettu pikemminkin hyödyksi kuin haitaksi.

Olga Davydova-Minguet pelkää, ettei entisenlaiseen mutkattomaan kanssakäymiseen ole paluuta pitkiin aikoihin.

– Sitä on vaikea kuvitella ellei Venäjällä mikään muutu. Voihan olla, että sielläkin asiat muuttuvat.

Kannattaako itärajaa aidata? Aiheesta voi keskustella 21.5. kello 23 saakka.

Lue lisää:

.
.