Hyppää sisältöön

Nato-jäsenyys voi olla Itä-Suomelle jättimäinen onnenpotku – tuulivoimalla yllättävä rooli työpaikoille ja suurinvestoinneille

Tuulivoimaloiden ja puolustusvoimien tutkien toimimiseen lähekkäin on tekniset ratkaisut, joissa Nato-jäsenyys voi tulla avuksi, sanoo LUT-yliopiston tutkimusjohtaja.

Tuulivoimaloiden lavat rajoittavat ilmavalvontatutkan toimintaa niin, että esimerkiksi voimalan katveessa liikkuvaa hävittäjää ei voida havaita tutkalla. Kuva: Joni Malkamäki / Ilmavoimat

Itä-Suomessa on katsottu kateellisina, kun länsirannikolla kunnat kahmivat tuulivoimaloita ja niiden verotuloja. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla Halsua aikoo muuttua Suomen kovimmasta verottajasta jopa Suomen halvimmaksi kuntaverottajaksi tuulivoiman tuomien verotulojen avulla.

Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopisto LUT:n tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen on laskenut, kuinka paljon Pohjois- ja Etelä-Karjala sekä Kaakkois-Suomi menettävät siksi, että niiden alueelle voidaan rakentaa tuulivoimaa vain erittäin rajoitetusti.

Tuulivoimainvestoinnit ovat jääneet suurelta osin saamatta, koska puolustusvoimien tutkat rajoittavat voimaloiden rakentamista, Laaksonen päättelee.

Etelä-Karjalan maakuntakaavaa tehtäessä arvioitiin, että alueelle voisi rakentaa 230 voimalaa. Laaksosen mukaan aluksi puolustusvoimat arvioi, että alueelle ei voi rakentaa yhtään voimalaa. Lopulta Luumäelle sallittiin yhdeksän voimalaa.

Puolustusvoimat käyttää pääasiassa liikkuvia tutkia. Kuvassa lähivalvontatutka, jonka mittausetäisyys on noin sata kilometriä. Kuva: Puolustusvoimat

LUT:n laskelman mukaan saamatta jääneiden investointien arvo on 3,4 - 6,8 miljardia euroa. Lisäksi vuosittaisia kiinteistöveroja ja maanvuokratuloja jää molempia saamatta 40 - 80 miljoonaa euroa vuodessa.

– Tämä kaikki on poissa tämän alueen taloudesta, Laaksonen harmittelee.

LUT:n laskelmat esitellään tarkemmin kesäkuussa.

Laaksonen korostaa, että Suomen on korvattava Venäjältä tuotua energiaa lisäämällä omaa uusiutuvan energian tuotantoaan. Hän näkee myös suuria mahdollisuuksia siinä, että Suomesta voisi tulla tuulivoiman avulla jopa energianviejä.

– Nämä investoinnit toisivat Suomeen kymmeniä tuhansia työpaikkoja, Laaksonen laskee pitkän ajan vaikutuksia.

Tuulivoimalan lavat kätkevät vaikka hävittäjän

Tuulivoimaloiden pyörivät lavat estävät tutkan täydellisen toiminnan. Voimalan aiheuttamalla häiriöalueella esimerkiksi vihollisen hävittäjäkone voisi liikkua niin, että sitä ei voi havaita tutkalla. Häiriöalue on sitä suurempi, mitä korkeampi voimala on ja mitä lähempänä tutkaa se sijaitsee.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tuulivoimalan rakentamisluvassa on aina ehtona puolustusvoimilta saatu myönteinen lausunto. Käytännössä lausuntoja antaa pääesikunnan insinööri Jussi Karhila. Lausuntojen perustana on VTT:n tekemä selvitys, jonka jokaisen tuulivoimahankkeen suunnittelijan on erikseen hankittava.

Tuulivoimaa rakennetaan ja suunnitellaan Suomeen nyt vauhdilla, mutta Tuulivoimayhdistyksen kartta osoittaa, että Itä- ja Kaakkois-Suomessa on autioita, ainakin länsirannikkoon verrattuna.

Karhila ei näe asiassa suurta ongelmaa. Hänen mukaansa myönteisiä lausuntoja on annettu niin paljon, että tuulivoiman kovaan lisärakentamiseen ei pitäisi olla ainakaan puolustusvoimien asettamaa estettä.

LUT:n laskelmat miljardimenetyksistä ei saa Karhilaa hätkähtämään.

– Nämä on vastapuolen laskelmallisia ajatuksia. Kuitenkin yli 16 000 voimalaa on saanut myönteisen lausunnon. En näe tässä ongelmaa, Karhila sanoo.

Suomessa on rakennettu noin 980 tuulivoimalaa, joten Karhila korostaa, että puolustusvoimien antamia myönteisiä lausuntoja on vielä paljon pöytälaatikoissa. Myönteisiä lausuntoja on annettu erityisesti läntiseen Suomeen, mutta myös itään.

– Kun mennään itärajaa pitkin kaakon kulmalta Lapin rajalle saakka, niin noin 3 000 tuulivoimalaa on saanut myönteisen lausunnon.

Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen muistuttaa, että tuulivoimahanke kestää helposti lähes kymmenen vuotta kaavoitus-, lupa- ja valitusprosesseineen. Puolustusvoimien lausunto pyydetään yleensä aivan ensimmäisenä, koska ilman myönteistä lausuntoa hanke pysähtyy saman tien.

Osa hankkeista kaatuu matkan varrella ja osa myönteisen lausunnon saaneista hankkeista on suunniteltu samalle alueelle, jolloin nopein voittaa. Lupia ei siis turhaan haudota, Mikkonen sanoo.

Tuuli talteen koko maasta

Suomen tuulivoima on painottunut voimakkaasti Länsi-Suomeen. Se ei ole ollut ongelma tähän saakka, mutta koko maan hyödyntämisessä olisi etunsa.

– Jos voimaloita rakennetaan liian keskitetysti, tuotannosta suuri osa on poissa, jos juuri sillä alueella ei tuule. Ilmatieteen laitos on laskenut, että Kaakkois-Suomen voimalat tasapainottaisivat tilannetta hyvin, Mikkonen perustelee.

Jotkut kunnat Pohjois-Pohjanmaalla sanovat jo Mikkosen mukaan, että suunniteltuja ja valmiita voimaloita alkaa olla niin paljon, että enempää ei haluta.

Keskivalvontatutkilla täydennetään kaukovalvontatutkien valvontakykyä alemmilla korkeuksilla ja katvealueilla. Kuva: Puolustusvoimat

Karhila sanoo painokkaasti, että puolustusvoimat ei halua rajoittaa tuulivoiman rakentamista, päinvastoin. Oma energiantuotanto on tärkeää jo huoltovarmuudenkin takia.

Mutta perustehtävä menee kaiken edelle.

– Meidän on hoidettava oma tehtäväkenttämme ja nähtävä joka puolelle valtakunnan rajoille ja rajojen ulkopuolelle. Meille ei voi jäädä katvealueita, joilta ei saataisi maalitietoa.

Tuulivoimayhdistyksen Mikkonen korostaa tuulivoiman tärkeyttä juuri nyt, kun venäläisestä fossiilienergiasta irrottaudutaan.

– En halua asettaa aluevalvontaa ja tuulivoimaa vastakkain. Molemmat ovat kauhean tärkeitä asioita. Mutta toivoisin, että todella aktiivisesti etsittäisiin teknisiä ratkaisuja niin, että yhteensovittaminen olisi mahdollista.

Nato-jäsenyyden tuoma muutos selvityksessä

LUT:n Laaksonen uskoo, että tuulivoiman ja tutkien toimintaan rinnakkain on löydettävissä tekniset ratkaisut. Suomen Nato-jäsenyys voisi muuttaa tilannetta, kun Yhdysvaltojen ja Ruotsin ilmavalvonta voisi olla Suomen tukena, ainakin kriisiaikaan.

– Tekniset ratkaisut löytyvät jo. Me teemme jo tiedustelussa yhteistyötä Naton kanssa. Siihen vielä AWACS-koneet ja ruotsalaisten Global Eye, niin varmaan pystyttäisiin ratkomaan näitä ongelmia. Kyse on siitä onko tahto tehdä näin.

Nato-jäsenyyden vaikutuksia Suomen aluevalvontaan Karhilan mukaan selvitetäänkin parhaillaan.

– Tällä hetkellä selvitetään, onko Natolla tähän liittyviä ohjeistuksia, mutta oma käsitykseni on se, että jokainen maa hoitaa rauhan aikana oman valvontansa ja puolustuksensa niin hyvin kuin pystyy.

Karhila ei halua ottaa kantaa siihen, miten Nato-maat tukisivat Suomen aluevalvontaa kriisitilanteessa.

Katse Viroon

Nato-maa Viro on hankkimassa kahta uutta tutkaa (siirryt toiseen palveluun), jotka voivat toimia vain 15 kilometrin päässä tuulivoimaloista. Se kasvattaa tuntuvasti mahdollisuuksia tuulivoiman lisäämiseen Virossa.

Karhila pitää 15 kilometrin turvaetäisyyttä "aika uskomattomana". Suomessa vaadittava etäisyys on yli kaksinkertainen, 40 kilometriä.

Puolustusvoimat ei tunne tarkasti Viron hanketta, mutta kiinnostusta se Karhilan mukaan herättää. Viroon hankittavista tutkista on tiedossa vain hinta. Kahden tutkan hinnaksi on kerrottu 70 miljoonaa euroa, mikä Karhilan mukaan ei kuulosta kalliilta.

Ensimmäinen tutka on määrä saada käyttöön kahden vuoden kuluessa Itä-Virun maakuntaan.

Jos Suomessakin päästäisiin viidentoista kilometrin suojaetäisyyteen tuulivoimaloihin, se parantaisi Karhilan mukaan "jonkin verran" mahdollisuuksia rakentaa tuulivoimaa Itä-Suomeen, mutta ei sittenkään ratkaisevasti.

Kaukovalvontatutkien valvontaetäisyys on lähes 500 kilometriä ja yltää yli 30 kilometrin korkeudelle. Kuva: Puolustusvoimat

– Se ei muuta sitä tosiasiaa, että nurkan taakse ei voi nähdä, hän konkretisoi tuulivoimalan aiheuttamaa ongelmaa tutkan toiminnalle.

Voisivatko toinen ratkaisu olla niin sanotut täytetutkat, jotka sijoitetaan tutkan näköesteen etupuolelle? Puolustusvoimat ei pidä tätä kuitenkaan toimivana ratkaisuna.

– Täytetutkilla ei yleensä ole häiriösietokykyä, ne eivät ole sotakestäviä, vaan tarkoitettu lähinnä siviili-ilmailun käyttöön.

Mikä sitten olisi ratkaisu tutkan ja tuulivoiman rinnakkaineloon?

– Jaa-a, se ongelma olisi jo korjattu, jos se osattaisiin hyvin tehdä, Jussi Karhila pohtii.

Voit keskustella aiheesta 28.5. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

.
.