Hyppää sisältöön

Pekka Haavisto arvioi Suomen ja Turkin Nato-keskustelujen kestävän vielä viikkoja

Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan Suomi voisi antaa Turkille vakuudet siitä, että PKK:n terrorismikytkentöjä seurataan entistä tarkemmin.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) osallistui sunnuntaina vihreiden puoluekokoukseen Joensuussa. Kuva: Jani Saikko / Yle

Suomen ja Turkin presidentit Sauli Niinistö ja Recep Tayyip Erdoğan keskustelivat lauantaina puhelimessa Suomen Nato-jäsenyydestä sekä Turkin loppumetreillä Suomelle ja Ruotsille asettamista ehdoista.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ennakoi, että maiden väliset ongelmat saadaan ratkaistua ja "maaliin päästään", mutta pikaista etenemistä hän ei neuvotteluille lupaa.

– Joitakin päiviä sitten sanoin, että tämä on ainakin päivien kysymys. Nyt voi varovaisuusmielessä sanoa, että voi olla viikkojenkin kysymys, Haavisto sanoi Ylelle vihreiden puoluekokouksessa Joensuussa.

Turkin kanssa keskustelua Nato-jäsenyydestä käydään rinta rinnan Ruotsin kanssa ja ne jatkuvat virkamiestasolla.

Haavisto huomauttaa, että yksi takaraja on Naton huippukokous Madridissa kesäkuun lopussa. Siihen mennessä Naton organisaatiossakin todennäköisesti toivotaan asioiden selkiytyneen.

– Olen optimistinen, että ongelmat saadaan ratkaistua mutta aikaa voi jonkin verran mennä.

Turkin vaatimuslistalla ovat olleet muun muassa Turkin terroristeiksi luokittelemien ihmisten luovuttaminen Turkkiin sekä asevientikieltojen höllentäminen.

Suomi on painottanut aikaisemminkin, että niin EU:ssa kuin Suomessa kurdijärjestö PKK on listattu terroristijärjestöksi. Eilen puhelimessa presidentit kävivät Haaviston mukaan läpi esimerkiksi Suomen tekemää terrorisminvastaista työtä.

Haaviston mukaan Suomi voisi esimerkiksi antaa Turkille vakuuksia siitä, että Suomi seuraa terrorismikytkentöjä myös PKK:n suuntaan entistä tarkemmin.

– Varmasti tällaisia vakuuksia voidaan Turkille antaa. On tärkeää, että kun PKK on terroristilistattu organisaatio Euroopassa, mekin teemme osamme ettei Suomen maaperältä käsin valmistella mitään terroritoimintaa.

Suomi ei kuitenkaan voi luovuttaa PKK-laisia tai järjestöön väitetysti kytköksissä olevia ihmisiä Turkkiin ilman oikeusvaltioperusteita.

– On hyvä tehdä selväksi oikeusvaltiorakenne. Poliittisin päätöksin ei voi oikeusjärjestelmän toimintaan vaikuttaa. Tämä on meillä kiveen hakattu periaate.

Asevientikiellot Suomi taas käy läpi tapauskohtaisesti. Suomella ei ole mitään yleistä aseistavientikieltoa Turkkiin vaan kieltoperusteissa arvioidaan kunkin päätöksen yhteydessä muun muassa aseiden riskiä päätyä konfliktialueille.

– Tärkeää on, että suomalaiset aseet eivät joudu osaksi sodankäyntiä meidän tietämättä, Haavisto sanoo.

Eroavatko Suomen ja Ruotsin Nato-tiet?

Turkin on arvioitu kovistelleen Ruotsia kurdeista enemmän kuin Suomea. Voisivatko Suomen ja Ruotsin tiet Nato-jäsenyysprosessissa erota toisistaan Turkin takia?

Haaviston mukaan Nato on aikatauluttanut Ruotsin ja Suomen Nato-prosessit niin, että maat etenevät samaan tahtiin. Koko Pohjolan puolustuksen kannalta on iso intressi, että Suomi ja Ruotsi ovat osa samaa puolustusliittoa.

– En halua spekuloida. Meillä on ajattelu että Ruotsin asia on meidän, Sveriges sak är vår eli mennään yhtä matkaa. Myös Nato on asettanut meille samanlaisia aikarajoja, Haavisto sanoi.

Haaviston mukaan Ruotsin tilanteen tekee Turkin näkökulmasta erityiseksi se, että Ruotsin parlamentissa on kurditaustaisia kansanedustajia.

– Mutta se että on kurdi ei tarkoita, että kannattaa PKK:ta tai tekee töitä PKK:n eteen.

.
.