Hyppää sisältöön

Kiinteistöjen verot voivat muuttua voimakkaasti, mutta kukaan ei tiedä kenellä ja kuinka paljon – tätä kiinteistöverouudistus tarkoittaisi

Maksettavien verojen on tarkoitus säilyä kuntien tasolla ennallaan. Lausuntokierroksella uudistus saa haukkuja siitä, että yksittäisten kotitalouksien verojen muutos jää pitkälti pimentoon.

Kiinteistövero sidotaan jatkossa aiempaa tarkemmin tonttien ja rakennusten markkina-arvoon. Nykyisin rakennusten verotusarvo määritellään 1970-lukuisilla kriteereillä. Arkistokuva Helsingin Töölöstä. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Hallitus on muuttamassa kiinteistöverotusta, jota on yritetty uudistaa menestyksettä jo viidellä hallituskaudella.

Juuri päättyneen lausuntokierroksen (siirryt toiseen palveluun) laaja kritiikki ennakoi uudistukselle vaikeuksia tällekin kerralle.

Kiinteistövero määräytyy kunnan asettaman veroprosentin ja kiinteistön arvon perusteella. Nykyisin kiinteistöjen arvonmääritys perustuu pahasti vanhentuneisiin kriteereihin. Seuraus on se, että verotuksessa kiinteistöjen arvot ovat kaukana kiinteistöjen todellisista markkinahinnoista.

Veronmaksajille tilanne ei ole tasapuolinen. Markkinahinnaltaan samanarvoisista kiinteistöstä maksetaan nykyään paikoin hyvin erisuuruisia veroja.

Uudistuksen tavoitteena on, että jatkossa vero vastaa paremmin alueellisia eroja sekä nykypäivän kustannus- ja hintatasoa.

Kuka voittaa, kuka häviää?

Uudistuksen tavoitteena ei ole nostaa tai laskea kiinteistöveroa.

Vaikka kiinteistön verotusarvo kohoaa, maksettavan veron määrää lopulta veroprosentti. Valtiovarainministeriö odottaa, että kunnat asettavat veroprosentin tasolle, joka pitää kunnan verotulot ennallaan.

Yksittäisten veronmaksajien kannalta tilanne on toinen. Joidenkin kiinteistöjen vero voi nousta runsaasti, toisilla taas laskea.

Lausuntokierroksella usein toistuva kritiikki on, että hallituksen esitysluonnoksesta uudistuksen voittajia ja häviäjiä ei kunnolla pysty arvioimaan.

– Vaikutuksia yksittäisen kiinteistön verotukseen ei luonnoksen perusteella ole mahdollista ennakoida, Veronmaksajain keskusliitto toteaa lausunnossaan.

Saman kritiikin esittää lausunnossaan esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Veronmaksajat ja EK ehdottavat uudistukselle aikalisää ja vaativat, ettei sitä jatketa ilman perusteellista arviota yksittäisten kiinteistöjen verotuksen muuttumisesta.

Veronmaksajat katsoo, että uudistuksen vaikutukset on ylipäätään arvioitu niin puutteellisesti, että uudistus olisi hallitusohjelman vastainen.

– Hallitusohjelman mukaan "uudistus ei saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa ja sitä arvioidaan tästä näkökulmasta ennen kuin se annetaan". Kumpikaan ehto ei luonnoksessa toteudu.

Lakimuutoksen valmisteluaineistossa veromuutoksia on arvioitu postinumeroalueittain. Voimakkain nousu tapahtuisi Seinäjoen Eskoossa, jossa maapohjan verotusarvo nousisi 23-kertaiseksi.

EK:n arvion mukaan maapohjan vero nousisi alueella lopulta yli kahdeksankertaiseksi, vaikka Seinäjoki alentaisi kiinteistöveroa niin, että sen tuotto säilyisi koko kunnan alueella entisellään.

Vastustajat: Ei syitä, miksi kunnat eivät nostaisi veroja

Useat tahot epäilevät ministeriön oletusta siitä, että kunnat eivät korottaisi verotustaan uudistuksessa.

Veronmaksajien mukaan on "perusteetonta ja epärealistista" olettaa, että kunnat asettavat veroprosentit sellaisiksi, että kiinteistöverotus säilyy kunnan sisällä entisellä tasollaan.

– Ei ole mitään syytä olettaa näin tapahtuvan. Yhtä hyvin kunnat voivat pitää kiinteistöveroprosenttinsa ennallaan, jolloin verotus kiristyisi voimakkaasti.

Ministeriö taas ei näe syitä, miksi kunnat nostaisivat veroja juuri uudistuksen yhteydessä. Kunnilla kun olisi mahdollisuus verojen nostamiseen milloin hyvänsä.

EK epäilee, että kunnilla on painetta verojen kiristämiseen erityisesti uudistuksen ajoituksen vuoksi.

Verouudistuksen on määrä astua voimaan 2024, jolloin kuntien tehtävät ja rahoitus muuttuvat sote-uudistuksen vuoksi. Kunnilla on EK:n mukaan houkutus kiristää veroja, koska ne eivät kykene ennakoimaan rahoitustaan sote-uudistuksen jälkeisessä tilanteessa.

– Ajatus siitä, että kunnat kompensoisivat maapohjan arvostuksen nousua veroprosentteja alentamalla, on perusteeton. Tähän on kuntien nykyisessä taloudellisessa tilanteessa äärimmäisen vaikea uskoa, EK:n lausunnossa todetaan.

Uudistukseen esitetään kolmen vuoden siirtymäkautta, jonka aikana veroa voidaan yksittäiselle kiinteistölle kiristää enintään 30 prosenttia tai 200 euroa.

Lausuntokierroksella moni pitää rajoitusta riittämättömänä. Esimerkiksi Veronmaksajat katsoo, että osalla kotitalouksia vero kohoasi kohtuuttomasti.

– Rajoituksen jälkeen kiristyksiä ei enää rajoitettaisi lainkaan. Kiinteistövero voisi siis moninkertaistua muutamassa vuodessa, Veronmaksajat toteaa.

Kannustimet investointeihin paranevat

Kunnat ja niiden edunvalvoja Kuntaliitto kannattavat uudistusta.

Ne katsovat, että uudistus täyttää ydintehtävänsä: kiinteistövero vastaisi jatkossa kiinteistöjen markkina-arvoa huomattavasti aiempaa paremmin.

Uudistus saa kiitosta verotuksen selkeyttämisestä ja lisääntyvästä läpinäkyvyydestä. Esimerkiksi Verohallinto toteaa lausunnossaan, että uudistettu kiinteistöverotus täyttäisi paremmin hyvän verotuksen periaatteita.

– Uudet arvostamisperusteet sekä jatkuvasti päivittyvät verotusarvot selkeyttäisivät ja yksinkertaistaisivat arvostamisjärjestelmää, mikä puolestaan pääosin lisäisi verotuksen oikeudenmukaisuutta, ymmärrettävyyttä ja läpinäkyvyyttä.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Vatt toteaa, että uudistus poistaisi haitallisia kannustimia.

– Mikäli kunnat muuttavat kiinteistöverotuksen rakennetta voimakkaammin maan arvoon kohdistuvaksi, rakennusinvestointien elinkaaren verorasitus vähenee ja kannusteet investointeihin kasvavat.

Kunnille tulisi Vattin mukaan lisäkannustimia tehdä esimerkiksi liikenneinvestointeja ja muita kunnan houkuttelevuutta parantavia investointeja. Kunnat voisivat kattaa investointien kuluja paremmin, kun verotusarvot seuraisivat markkinahintoja nykyistä tarkemmin.

Kiitosta lausuntokierroksella saa sekin, että peruskorjaukset eivät jatkossa nostaisi kiinteistön verotusarvoa.

– On kannatettavaa, että rakennusten käyttöikää parantava peruskorjaaminen ei enää johda kiinteistöveron kasvamiseen. Tämä muutos kannustaa kiinteistönomistajia pitämään rakennuksensa asianmukaisessa kunnossa, lausuu esimerkiksi Helsingin kaupunki.

Verottaja kannattaa uudistusta myös siksi, että se tehostaisi verotukseen liittyvää hallintoa. Maapohjan ja rakennusten verotusarvo määriteltäisiin jatkossa pitkälti automatisoidusti maanmittauslaitoksen ja Tilastokeskuksen järjestelmistä.

Voit keskustella aiheesta 24.5. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

.
.