Hyppää sisältöön

Apinarokosta ei tule toista koronaa – isorokkorokote tepsii ja Suomellakin on sitä varastossa

Apinarokko on lähisukua isorokolle. Samat rokotteet auttavat molempia vastaan. Isorokko hävitettiin maailmasta vuosikymmeniä sitten mutta rokotteita on monissa maissa edelleen.

Taiteilijan näkemys apinarokkoa aiheuttavista viruksista. Kuva: Dotted Zebra / AOP

Apinarokko lienee uusi sana useimpien eurooppalaisten sanavarastoon. Länsi- ja Keski-Afrikassa apinarokko on aiheuttanut epidemioita runsaan 50 vuoden ajan. Muualla sitä oli vain Afrikan-tuomisina, kunnes kotimaassa saatuja tartuntoja alkoi tässä kuussa ilmetä Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa. Kymmeniä on varmistettu, epäilyjä on enemmän.

Apinarokkovirus löytyi vuonna 1958 sattumalta, kun poliorokotekokeissa käytettyjen apinoiden joukossa puhkesi kaksi epidemiaa, joiden aiheuttajaa ei tunnettu. Syyksi osoittautui virus, joka kuului samaan orthopoxvirusten perheeseen kuin isorokkovirus.

Isorokko on ollut ihmiskunnan tappavimpia vitsauksia. Tutkijat eivät kuitenkaan huolestuneet uudesta viruksesta, sillä isorokkorokotteen todettiin tepsivän myös apinarokkoon, jos virus sattuisi pyrkimään apinoista ihmisiin. Tauti näytti myös selvästi lievemmältä kuin isorokko, ja on sellaiseksi osoittautunutkin.

Ihmisen ensimmäinen tartunta havaittiin vuonna 1970 silloisessa Belgian Kongossa eli nykyisessä Kongon demokraattisessa tasavallassa, kun pikkulapsen iholle puhjenneiden rakkuloiden aiheuttaja ei ollutkaan isorokko.

Sittemmin viruksen on todettu asettuneen kotoperäiseksi joihinkin Keski- ja Länsi-Afrikan maihin kahtena eri kantana. Tautitapauksia on ollut joitakin tuhansia vuodessa.

Suurin Afrikan ulkopuolinen epidemia oli Yhdysvalloissa pari vuosikymmentä sitten, kun virus levisi Ghanasta tuoduista jyrsijöistä preeriakoiriin ja useisiin ihmisiin.

Ihmisten välisiä tartuntoja sen sijaan oli Afrikassakin vähän, kunnes tilanne muuttui 15 vuotta sitten. Zairelaiskylissä puhjennut poikkeuksellisen suuri epidemia osoitti taudin siirtyvän ihmisestä ihmiseen. Yhden potilaan tartunta aiheutti jopa kahdeksan muun sairastumisen.

Muissa maanosissa kuin Afrikassa on havaittu tänä keväänä enemmän apinarokkoa kuin tätä ennen yhteensä. 

Apinarokkoviruksen perimä on sekvensoitu eli avattu kaikkiaan vain muutamia kertoja. Eurooppalaisten tartuntojen aiheuttajan jäljille on nyt ensimmäisenä kiirehtinyt Portugalin kansaterveyslaitos. Näyte otettiin portugalilaismiehen rokkorakkulasta tämän kuun alussa.

Tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) ensimmäisessä luonnoksessa kerrotaan, että virus on Länsi-Afrikan-kantaa. Se aiheuttaa lievempää tautia ja vähemmän kuolleisuutta kuin keskiafrikkalainen. Pahimmillaan köyhällä maaseudulla kuolleisuus on ollut prosentin verran.

Toistaiseksi ei kuitenkaan ole varmaa, ovatko eri puolilla maailmaa ilmaantuneet tartunnat yhteydessä toisiinsa ja samaa kantaa.

Apinarokkoa ja COVID-19:ää ei kannata verrata

Vaikka uuden tartuntataudin leviäminen on herättänyt huolta ja pelkoakin, asiantuntijat rauhoittelevat: apinarokko ei ole kuin COVID-19.

Se yllätti ihmiskunnan ilman vastustuskykyä, lääkkeitä ja rokotetta. Vaikka apinarokkoonkaan ei ole täsmälääkettä, isorokon nujertamisen ansiosta rokotteita on valmiina. Aikoinaan rokotetuilla voi myös olla jäljellä jonkin verran vastustuskykyä.

COVID-19:ään verrattuna tartuntoja hillinnee se, että apinarokkovirus on DNA-virus. Se on isompi ja painavampi eikä leviä aerosolitartuntana, kuten RNA-viruksiin kuuluva koronavirus SARS-CoV-2.

Lisäksi DNA-virukset korjaavat kopioitumisessaan syntyneitä virheitä tehokkaammin kuin RNA-virukset, joten mutaatiovauhti on hitaampi. Virheet ovat viruksille enimmäkseen haitaksi mutta saattavat myös tuottaa aiempaa tehokkaampia variantteja.

Näistä syistä australialaisen Uuden Etelä-Walesin yliopiston epidemiologi Raina MacIntyre arvelee Nature (siirryt toiseen palveluun)-lehden haastattelussa, että tartuntojen äkillisestä ilmaantumisesta huolimatta apinarokkovirus ei ole yhtäkkiä muuttunut aiempaa paljon tarttuvammaksi ihmiskontakteissa.

Maailman terveysjärjestön WHO:n Euroopan-johtaja (siirryt toiseen palveluun) Hans Kluge kuitenkin varoittaa, että lähikuukausina tapauksia voi tulla entistä enemmän, koska kesä lisää joukkojuhlia ja yhteydenpitoa ylipäätään.

Isorokkoa on enää lukkojen takana

WHO julisti isorokon nujerretuksi vuonna 1980. Se on ainoa tartuntatauti, joka on onnistuttu rokottamaan maapallolta kokonaan pois. Isorokkoviruksia on maailmassa enää kahdessa laboratoriossa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä.

Suomen viimeinen isorokkoepidemia oli 1930-luvulla. Rokotuspakko loppui 1950-luvun alussa ja vapaaehtoiset rokotukset 1970-luvulla. Niinpä Suomessakaan ei ole enää alle viisikymppisiä, joilla olisi lainkaan isorokkorokotuksen antamaa suojaa apinarokkoa vastaan.

Isorokkoa vastaan on kuitenkin varmuuden vuoksi rokotteita varastossa monissa maissa, myös Suomessa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (siirryt toiseen palveluun).

Yhdysvaltain tartuntatautilaitos CDC (siirryt toiseen palveluun) kertoo suoraan syynkin rokotteiden varastointiin: isorokko ei palaa omin päin, rokotteilla varaudutaan bioterrorismin uhkaan.

Yhdysvalloissa lisensoiduista kahdesta rokotteesta toinen on tarkoitettu paitsi isoonrokkoon niin nimenomaisesti myös apinarokkoa vastaan.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 24.5. kello 23:een saakka.

Aiheesta aiemmin:

.
.