Hyppää sisältöön

Raportti paljastaa suomalaisdiplomaatin ja kollegoiden häirinnän Kiinan uiguurialueella – aseistuneet poliisit saartoivat, käskettiin näyttämään puhelimet

EU-diplomaatit pyrkivät matkallaan keräämään tietoa uiguurien sorrosta Xinjiangissa. Kiinan vaatimukset diplomaattien puhelimien tutkimisesta rikkovat asiantuntijan mukaan kansainvälistä oikeutta.

Kiina valvoo Xinjiangia kattavan kameraverkoston ja kasvojentunnistuksen avulla. Kuva on Ylen juttumatkalta syksyllä 2018. Kuva: Jenny Matikainen / Yle

Siviilipukuinen poliisi seuraa julkiseen vessaan asti.

Toinen poliisi pysäyttää ja vie sotilaskasarmiin, kun aamulenkkeilijä on ottanut kuvan näkemästään rakennuksesta.

Aseistautuneet poliisit piirittävät seurueen ravintolassa ja pakottavat poistamaan kännykästä kuvia.

Nämä ovat esimerkkejä valvonnasta, jota Kiina kohdisti EU-maista kotoisin olevaan diplomaattiryhmään Xinjiangin uiguurialueella kesällä 2018. Ryhmässä oli mukana myös suomalainen diplomaatti.

Asia käy ilmi EU:n ulkosuhdehallinnon sisäisestä raportista, jonka saksalainen Der Spiegel -lehti sai haltuunsa. Yle sai raportin osana kansainvälistä tutkivien toimittajien yhteistyötä.

Samassa yhteydessä Yle sai myös kiinalaisviranomaisten salaisen ohjeen, joka koskee diplomaattiseurueen valvontaa.

Jälkimmäinen dokumentti on osa laajaa tietovuotoa, jota kutsutaan Xinjiangin poliisin tiedostoiksi (Xinjiang Police Files). Suomesta aineistoa ovat olleet tutkimassa Ylen uutisten ulkomaantoimitus ja MOT.

Kiinalaisviranomaisten ohjeessa kerrotaan, miten Xinjiangissa vierailevaa eurooppalaisseuruetta tulee valvoa. Kuvakaappaus tietovuotoaineistosta. Kuva: Xinjiang Police Files

EU halusi tietoa uiguurien ahdingosta

Viisi EU-diplomaattia matkusti Xinjiangiin kesäkuun 2018 lopussa. Tarkoitus oli hankkia omia havaintoja sen selvittämiseksi, mitä alueella oli tapahtumassa.

Xinjiangista oli jo pitkään saatu tietoja, joiden mukaan Kiina rajoitti rankasti islaminuskoisten uiguurien uskonnonvapautta ja pidätti joukoittain ihmisiä. Täsmällistä tietoa alueelta oli vaikea saada, sillä Kiina valvoi tarkasti esimerkiksi alueella liikkuvia ulkomaisia toimittajia.

Kovin paljon havaintoja EU-seurue ei pystynyt keräämään. Kiinalaiset viranomaiset valvoivat diplomaatteja lähes koko ajan ja rajoittivat heidän liikkumistaan.

Suomalaisen lisäksi seurueeseen kuuluivat diplomaatit Ranskasta, Saksasta ja Hollannista sekä EU:n Pekingin-edustustosta.

Ylellä on tiedossa suomalaisen diplomaatin henkilöllisyys, mutta hän ei halua kommentoida asiaa. Myöskään Suomen ulkoministeriö ei halua kommentoida.

EU ei halunnut tehdä matkaa Kiinan ehdoilla

Matka oli statukseltaan epävirallinen. Kiinan viranomaisilta ei pyydetty tapaamisia, eikä matkasta ilmoitettu etukäteen Kiinan viranomaisille.

Viralliselle vierailulle Xinjiangiin olisi tarvittu luvat. EU-maissa tiedettiin, että jos lupia pyydettäisiin, matkasta tulisi Kiinan propagandanäytös: Kiina antaisi diplomaattien nähdä ja kuulla vain sellaista, mikä sopii sen viralliseen linjaan.

Kuva: Mika Hokkanen ja Juha Rissanen / Yle

Kiina kiistää jyrkästi syytökset uiguurien huonosta kohtelusta. Se on puhunut uiguurien "ammattikoulutuksesta", jonka avulla on kitketty ääriajattelua ja nostettu elintasoa.

Ihmisoikeusjärjestöjen (siirryt toiseen palveluun) ja länsimaisten tutkijoiden mukaan kyse on todellisuudessa (siirryt toiseen palveluun) vankilamaisista leireistä, joille on viety ainakin miljoona uiguuria ja muuta pääosin muslimivähemmistöihin kuuluvaa ihmistä.

Seurattiin vessaan, määrättiin poistamaan kuvia kännykästä

EU:n sisäinen dokumentti paljastaa, kuinka pitkälle Kiinan viranomaiset olivat valmiita menemään, jotta diplomaattien jokainen liike tuli valvotuksi.

Raportissa kuvataan, miten siviilipukuiset poliisit seurasivat diplomaatteja kaduilla ja busseissa. Varjostajat seurasivat heitä ravintoloihin, julkisiin käymälöihin, kuntosalille ja uima-altaaseen.

Yksi seurueen jäsen pysäytettiin kesken aamulenkin sen jälkeen, kun hän oli ottanut kuvan rakennuksesta, jota raportissa kuvataan "epämääräiseksi" tai "mitäänsanomattomaksi". Hänet vietiin sotilaskasarmin tapaiseen rakennukseen ja määrättiin poistamaan valokuva.

Toisella kertaa yksi seurueen jäsenistä otti kuvan henkilöstä, joka oli kuvannut ja videoinut seuruetta ravintolalounaalla. Henkilö vaati kuvansa poistamista.

Diplomaattien raportti kertoo tapahtumista seuraavaa:

– – ravintolaan tuli suuri joukko aseistautuneita poliiseja, jotka sulkivat uloskäynnin ja käytännössä saartoivat vierailijat. Kahta vierailijoista käskettiin avaamaan puhelimensa poliiseille, jotta nämä voivat etsiä sieltä “loukkaavia kuvia”. Lopulta vierailijat pakotettiin poistamaan arkaluonteisiksi katsotut kuvat. Vasta sen jälkeen he saivat jatkaa matkaansa.

Yle on saanut kansainvälisen toimittajayhteistyön kautta useampia vahvistuksia sille, että matkalla tapahtui raportissa kuvattua häirintää.

Kiina käski toimia "sisältä ankarasti mutta ulkoa rennosti"

Vaikka diplomaatit olivat Xinjiangissa epävirallisesti, Kiinan viranomaiset tiesivät heidän matkasuunnitelmansa ennalta.

Ylen haltuunsa saama kiinalainen viranomaisohje antaa paikallisviranomaisille tarkat ohjeet siitä, miten seuruetta tulee valvoa.

Tiedosto on merkitty "erittäin kiireelliseksi". Salausluokka on "erityissalattu".

Kiinalaisviranomaisten ohjeessa puhutaan kuudesta seurueen jäsenestä. Matkalle heistä osallistui viisi. Kuvakaappaus tietovuotoaineistosta. Kuva: Xinjiang Police Files

Alueellisessa ohjeessa kaikkia poliisilaitoksia pyydetään toimimaan tiukasti poliisihallinnon ohjeiden sekä alueella vierailevien "valtiollisesti merkittävien ja keskeisten henkilöiden" tarkkailua ja rajoittamista koskevien määräysten mukaisesti.

Dokumentissa kerrotaan henkilöiden nimet ja muita henkilötietoja kuten syntymäaika ja passin numero. Lisäksi ohjeissa on seurueen lentotiedot ja tiedot hotellimajoituksesta eri kaupungeissa Xinjiangissa.

Paikallisviranomaisia ohjeistetaan pysymään valppaina.

Dynaamisen nyrkin tulee tarkkailla näiden kuuden henkilön liikkeitä ja seurata tarkoin kaikkia heidän kontaktejaan ihmisiin. – – mikäli ongelmia esiintyy, niistä on ilmoitettava välittömästi.

Lopuksi ohje muistuttaa, että seurueen ulkomaalaiset ovat asemaltaan "sensitiivisiä".

– – työssä on ehdottomasti noudatettava tarkkoja käytäntöjä ja meneteltävä sivistyneesti ja kohteliaasti, sisältä ankarasti mutta ulkoa rennosti, vältettävä antamasta huolestumisen aiheita tai aiheuttamatta metakkaa.

Professori: Rikkoo kansainvälistä oikeutta

Yle pyysi kansainvälisen oikeuden asiantuntijaa Martin Scheininiä arvioimaan tapausta.

Scheinin on Brittiläisen tiedeakatemian tutkimusprofessori Oxfordin yliopistossa. Hän ei ole nähnyt Ylen haltuunsa saamia dokumentteja, vaan arvioi tapausta Ylen kertomien tietojen perusteella.

– Kyse on selvästä Wienin sopimuksen loukkauksesta, jos diplomaatteja on vaadittu antamaan matkapuhelimensa Kiinan viranomaisten tarkistettavaksi, Scheinin sanoo.

Diplomaattisia suhteita koskevan Wienin sopimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan diplomaatti on koskematon. Hänen vapauttaan ei saa riistää, ja hänen asiakirjoihinsa, kirjeenvaihtoonsa ja omaisuuteensa ei saa kajota.

Viimeksi mainittuihin kuuluu myös matkapuhelin.

Valvontakameroita kadun yllä Kashgarin kaupungissa Xinjiangissa lokakuussa 2018. Kuva: Jenny Matikainen / Yle

Vaikuttaako arvioon se, että diplomaattien matkalle ei ollut Kiinan vaatimia lupia? Scheininin mukaan ei.

Jos asemamaan asettamista ehdoista poiketaan, maalla on oikeus vastatoimiin, mutta niiden pitää olla tietynlaisia.

– Tuollainen ehdoista poikkeaminen oikeuttaisi Kiinan pyytämään, että kyseinen diplomaatti poistuu maasta. Sanktion tulee olla luonteeltaan diplomaattinen ja henkilön diplomaattistatuksen mukainen, Scheinin sanoo.

Sen sijaan arviointiin, onko Wienin sopimusta rikottu, vaikuttaa se, ovatko diplomaatit ilmaisseet statuksensa paikallisviranomaisille. Oletuksena on, että diplomaatti esittää diplomaattipassinsa heti, kun esimerkiksi poliisi puhuttelee häntä.

Kansainvälisen toimittajaryhmän saamien tietojen mukaan Xinjiangiin matkustaneen seurueen jäsenet ovat kertoneet poliiseille olevansa diplomaatteja.

Kiinan viranomaiset seurasivat myös Ylen kirjeenvaihtajaa Jenny Matikaista ja estivät hänen työtään Xinjiangissa lokakuussa 2018. Kuvassa on presidentti Xi Jinpingin kuva ulkonäytöllä Kashgarin kaupungissa. Kuva: Jenny Matikainen / Yle

"Monet asuinalueet näyttivät autioilta"

Vaikka EU-diplomaattien vierailulla ei saatu varsinaista uutta tietoa, matka vahvisti EU-maiden kuvaa Xinjiangin tilanteesta.

Diplomaatit sanovat EU-raportissa, että vierailun perusteella monet tiedot uiguurien kohtelusta pitävät pitkälti paikkansa.

He kertovat, että moskeijat olivat lähes tyhjiä, ja kaksi heidän näkemäänsä uskonnollista rakennusta oli raunioina.

Julkiset uskonnonilmaukset olivat erittäin harvinaisia ja kun niitä oli (esimerkiksi moskeijoissa), ne olivat tiukasti viranomaisten kontrollissa.

– –

Moskeijoihin pyrkivien uiguurimiesten – – piti alistua kasvontunnistusskannaukseen, henkilökorttinsa skannaukseen ja vartaloskannaukseen.

Moskeijalla Kashgarissa näkyi perjantaina rukousaikaan lähinnä turisteja, raportoi myös Ylen kirjeenvaihtaja lokakuussa 2018. Kuva: Jenny Matikainen / Yle

Diplomaatit kuvaavat raportissa, kuinka monet asuinalueet näyttivät autioilta. Heidän mukaansa erityisesti nuoria ja keski-ikäisiä miehiä näkyi suhteellisen vähän.

Kun diplomaatit koettivat puhua ihmisten kanssa, nämä vietiin nopeasti sivuun puhuteltavaksi. Poliiseja ja poliisiasemia oli lähes joka kulmalla, samoin valvontakameroita.

Diplomaatit sanovat saaneensa ainakin yhden epäsuoran vahvistuksen poliittisten uudelleenkoulutusleirien toiminnasta ja laajuudesta. Oli kuitenkin mahdotonta päästä lähellekään näitä paikkoja.

Kiinan toimien järjestelmällisyys ja rajuus tulivat matkan havainnoissa esiin. Ylen tietojen mukaan tämä on ollut yhtenä tekijänä vaikuttamassa siihen, että uiguurien kohtelua on pidetty esillä keskusteluissa Kiinan kanssa.

Katu Kashgarissa on punaisenaan Kiinan lipuista. Kuva on Ylen juttumatkalta lokakuussa 2018. Kuva: Jenny Matikainen / Yle

YK-johtaja Xinjiangiin, järjestöt pelkäävät valkopesua

Diplomaatit suosittavat raportissa, että EU:n pitää valvonnasta huolimatta jatkaa sekä virallisia että epävirallisia vierailuja Xinjiangiin.

Tammikuussa 2019 EU:n delegaatio kävi Xinjiangissa matkalla (siirryt toiseen palveluun), joka järjestettiin yhdessä Kiinan viranomaisten kanssa. Kiina valitsi vierailukohteet, joihin delegaatio tutustui valvotusti. He pääsivät myös yhteen niin sanottuun "koulutuskeskukseen".

Delegaation mielestä vaikutti siltä, että heidän keskuksessa tapaamansa ihmiset puhuivat ennalta käsikirjoitettuja asioita, kertoi uutistoimisto AFP:n lähde (siirryt toiseen palveluun) matkan jälkeen.

Vuonna 2021 EU lykkäsi suunniteltua suurlähettiläiden matkaa Xinjiangiin (siirryt toiseen palveluun), koska Kiina kieltäytyi päästämästä heitä tapaamaan vangittua uiguuritutkijaa Ilham Tohtia, sanoi diplomaattilähde AFP:lle.

Maaliskuussa 2021 EU asetti Kiinalle pakotteita uiguurien kohtelun takia.

Tällä viikolla Xinjiangissa vierailee (siirryt toiseen palveluun) YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet. Kyseessä on ensimmäinen kerta 17 vuoteen, kun YK:n ihmisoikeusjohtaja ylipäänsä käy Kiinassa.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat vaatineet Bacheletin toimistoa julkaisemaan raporttinsa Xinjiangin ihmisoikeusloukkauksista. Raporttia on koostettu jo vuosia.

Nyt Bachelet menee Xinjiangiin Kiinan hallituksen vieraana. On epäselvää, kuinka vapaasti hän voi liikkua ja tavata ihmisiä. Kiina on sanonut (siirryt toiseen palveluun) toivottavansa Bacheletin tervetulleeksi, kunhan matkan tarkoitus on yhteistyön edistäminen.

Järjestöt pelkäävät, että Bacheletin matka latistuu pr-tempuksi: Kiina näyttää Xinjiangista YK:lle kuvan, jonka mukaan maakunnassa kaikki on hyvin.

Lue myös nämä jutut:

.
.