Hyppää sisältöön

Suomen jääkiekkomuseo ikuistaa jo nyt yhä käynnissä olevia kotikisoja – yllättävätkin asiat voivat muodostua vetonauloiksi

Suomen jääkiekkomuseossa on käynyt kotikisojen aikaan runsaasti kiekkoturisteja. Museo tallentaa jo käynnissä olevien MM-kisojen aikana kisojen tunnelmia tuleviin näyttelyihin.

Ruotsalaiset Rolf Johansson, Ulf Eriksson, Sture Norlin ja Anders Thelenius kiertävät porukalla eri lajien arvokisoja. Tampereelle tullessaan he ottivat selvää parhaista menovinkeistä ja päätyivät jääkiekkomuseoon. Kuva: Anna Sirén / Yle

Tampereella tehdään parasta aikaa historiaa, kun kaupunki on ensimmäistä kertaa vuoden 1965 jälkeen jääkiekon MM-kisojen pääasiallisena pelipaikkana. Museokeskus Vapriikissa sijaitsevassa Suomen jääkiekkomuseossa paitsi esitellään, myös ollaan valmiudessa tallettamaan arvokkaita hetkiä, joita juuri nyt kaupungissa todistetaan.

Luonnollisesti myös mainitut Suomen kautta aikain ensimmäiset MM-kisat näkyvät museon näyttelyissä nytkin. Jääkiekkomuseon tutkija Mika Vehmas kertoo, että 57 vuotta sitten Tampereen kisoissa oli hyvin erilainen tunnelma kuin nyt.

– Linja oli silloin juhlallinen ja jopa vakava, kun nyt ollaan lähes täysissä naamiaisasuissa ja karnevaalitunnelmissa.

Kotikisoihin on varauduttu jo usean vuoden ajan ja myös markkinointiin on panostettu, kertoo Suomen jääkiekkomuseon tutkija Mika Vehmas. Kuva: Jarkko Vuolle / Yle

Kisojen suojelijaa presidentti Urho Kekkosta vuonna 1965 ikään kuin valtiovierailulla kuljettanut amerikanrauta Rambler on vuonna 2022 vaihtunut sähkö-Škodaan ja pahvikypärän alta hulmuavaan värikkääseen peruukkiin.

Museolle näitä nykytunnelmia on kaupungilla ikuistamassa tarkoitusta varten työskentelevä valokuvaaja. Myös itse pelitapahtumista saadaan urheilukuvaajilta otoksia.

Pokaalit kiinnostavat

Museon yleisöön vetoavimpiin esineisiin kuuluvat Suomen MM-pokaalit. Niitä on nimensä mukaisesti nimenomaan Suomen kiekkohistoriaan keskittyvässä museossa kaikilta kolmelta MM-kultavuodelta: 1995, 2011 ja 2019.

Lisää kelpuutetaan mielellään yksi lisää vaikka jo näistä kisoista. Museon ja jääkiekkoliiton välinen yhteistyö mahdollistaakin sen, että näitä merkittäviä ja yleisöä kiinnostavia esineitä, kuten kisoissa käytettyjä varusteita, kokoelmiin myös saadaan. Ja jos menestytään, myös pokaaleja.

Määrällisesti helpointa on taltioida fanien tunnelmia. Lisäksi esineistä saadaan kokoelmiin materiaalia melko helposti. Kaikkea ei kuitenkaan ole tarkoitus tai mahdollisuuskaan säilöä.

– Teemme säilyttämisestä tapauskohtaista harkintaa. Kokoelmiin päätyvän asian pitää omata museaalista arvoa, eli kuvastaa olennaista edustamastaan ajasta tai ilmiöstä, valaisee Vehmas.

Kuopiolainen Mikko Tanski tuli jääkiekkomuseoon katsomaan sekä muita kokoelmia että itse lainaamiaan pelipaitoja. Keräilijällä on kellarissaan noin tuhat pelipaitaa. Niistä pari liikeni helposti esille Tampereelle. Kuva: Anna Sirén / Yle

Tutkija on huomannut, että mitä lähemmäksi uran päättyminen pelaajilla tulee, sitä herkemmin he myös itse museon kokoelmiin lahjoittavat.

– Siinä kohtaa aletaan jo miettiä omaa sitä omaa perintöä ja mitä siitä jää.

Myös yksi yllättävä vetonaula

Jääkiekkomuseossa on riittänyt tavallista enemmän kävijöitä kotikisojen aikaan. MM-kisat näkyvät Vehmaksen mukaan myös museovieraiden kansainvälisyydessä.

Suomen pelipäivinä Visit Tampereen, Tampere-talon ja Särkänniemen kanssa yhteistyönä rullaava katujuna tuo vieraita areenan suunnasta.

Vesilahtelainen Katariina Kauppila (vas.) ja ylöjärveläinen Kati Lammi olivat Vapriikissa työpaikan visiitillä. Jääkiekkomuseo kiinnosti molempia: Kauppila testaili maalivahtitaitojaan simulaattorissa ja Lammi keskittyi lajin paikallishistoriaan. Kuva: Anna Sirén / Yle

Turistien tuloon onkin varauduttu hyvissä ajoin etukäteen uusimalla kisojen alla jääkiekkomuseon perusnäyttely. Lisäksi Vapriikin toisesta kerroksesta löytyy uusi kotikisoihin keskittyvä näyttely Liekehtivä leijona ja Tampere-talon aulassa on samaa teemaa jatkava valokuvanäyttely.

MM-kultakapteenien Timo Jutilan, Mikko Koivun ja Marko Anttilan pelipaidat ovat museon silmäteriä, mutta makuja on yhtä monta kuin on kävijöitäkin. Maalivahtisimulaattoria testattuaan vesilahtelaiselle Katariina Kauppilalle ja ylöjärveläiselle Kati Lammille mieleen nousi porilainen Leijona.

– Muisteltiin tuossa juuri legendaarista ja komeaa Veli-Pekka Ketolaa, Lammi sanoo.

Aina ei tutkijakaan arvaa, mistä esineestä tai asiasta tulee vetonaula. Tästä esimerkkinä yksi vuoden 2011 mestaruuden pyhäinjäännöksistä: Pasi Nurmisen ilmaveivikengät, joilla maalivahtivalmentaja teki Slovakian kisakoneen rappusista ikimuistoisen paluun kotimaankamaralle.

Aikanaan aikuisviihdelehti Hustler osti kengät huutokaupasta ja lahjoitti ne Suomen Jääkiekkomuseolle. Tällä hetkellä Nurmisen kengät on tosin varastoitu ja ne ovat hyvässä tallessa odottamassa seuraavaa vaihtoa.

Oletko käynyt jääkiekkomuseossa? Voit kommentoida tiistaihin kello 23:een asti.

Lue lisää aiheesta:

.
.