Hyppää sisältöön

47-vuotias tutkijatohtori ei ole koskaan pitänyt palkallista kesälomaa: "Saisi rauhassa valvoa illalla myöhään"

Lyhyissä työsuhteissa eri työnantajilla työskentelevät saattavat tehdä jopa useita vuosia töitä ilman lomaa. Pätkätyöläisten vuosilomien pitämiseen ei toistaiseksi ole näköpiirissä helpotusta.

Jutta Hartikainen seisoo kirjaston hyllyjen välissä ja katsoo kameraa kohti
Kouvolalainen Jutta Hartikainen on työskennellyt määräaikaisissa työsuhteissa. Lomat hän on aina pitänyt palkattomana.

47-vuotiaalla Jutta Hartikaisella on käynnissä uransa pisin työrupeama. Se alkoi vuosi sitten ja jatkuu maaliskuulle. Hän työskentelee apurahalla tutkijatohtorina Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Aikaisemmin Hartikainen on tehnyt määräaikaisuuksia useilla eri työnantajilla esimerkiksi vanhusten hoidossa, terveydenhoitajana ja hoitotyön opettajana. Sopimukset ovat olleet muutamista päivistä lukukauden mittaisiin.

– Pätkätyöläinen on töissä, kun vakituiset ovat kesälomalla. Kun vakituinen henkilökunta on ollut töissä loma-aikojen ulkopuolella, olen pystynyt pitämään lomia.

Kouvolalainen Hartikainen on tehnyt määräaikaisuuksia teini-ikäisestä lähtien. Lomat ovat olleet palkattomia.

– Olen ilmoittanut, että tuolla ajankohdalla en tule tai en vastaa sinä aikana puhelimeen. Mutta se näkyy samantien omassa tulotasossa.

Kerran hän jo ehti innostua palkallisesta kesälomasta, kunnes kesken loman selvisi, että päivät olivat muuttuneetkin palkattomaksi opintovapaaksi. Apurahalla työskennellessä Hartikainen saa itse määritellä työaikansa, mutta lomapäiviä ei kerry samalla tavalla kuin muissa työsuhteissa.

Pätkätyöläisille vuosilomapankki?

Lyhyissä työsuhteissa eri työnantajilla työskentelevä saattaa tehdä jopa useita vuosia töitä ilman lomaa, sillä aikaisemman työsuhteen aikana kertyneet lomat eivät siirry uuteen työsuhteeseen. Pitämättömät vuosilomat korvataan lomakorvauksella määräaikaisuuden päättyessä.

Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää parhaillaan, miten määräaikaisten työntekijöiden vuosilomat saataisiin joustavammiksi. Yksi osa selvitystä on vuosilomapankin perustaminen. Vuosilomapankin tavoitteena olisi turvata työntekijälle palkallinen vuosiloma seuraavalla lomakaudella.

Vuosilomapankki olisi erillinen rahasto, jonne työntekijä voisi työsuhteen päättyessä säästää lomakorvauksia tai vuosilomapäiviä. Siten työntekijä voisi pitää palkatonta lomaa seuraavalla lomakaudella uuden työnantajan palveluksessa ja nostaa sitä varten lomakorvauksia lomapankista.

– Vuosilomapankeista on ollut vähän huonoja kokemuksia. Niitä ei ole käytetty sillä tavalla, että ne olisivat tosiasiallisesti helpottaneet määräaikaisten lomien pitämistä, sanoo ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.

Raskas ja byrokraattinen järjestelmä

Anu-Tuija Lehdon mukaan työntekijät haluavat lomakorvauksen heti, koska seuraavasta työpaikasta ei määräaikaisuuden päättyessä ole välttämättä tietoa. Onkin vaikea arvioida, kuinka moni työntekijä lopulta hyödyntäisi vuosilomapankkia.

– Toki raha on aina tervetullutta. Mutta kun on pidemmän aikaa tehnyt töitä ilman lomia, lomakin olisi hyödyllistä ja tarpeellista. Sitten jaksaisi antaa enemmän työelämälle, kouvolalainen Jutta Hartikainen sanoo.

Vuosilomapankin käytännön toteuttamiseen olisi useita erilaisia vaihtoehtoja. Järjestelmänä se olisi palkkahallinnon asiantuntijan Antti Kondelinin mukaan joka tapauksessa raskas ja byrokraattinen. Kondelin on ollut tekemässä asiasta selvitystä työ- ja elinkeinoministeriölle.

Sekä työnantaja- että työntekijäpuoli kannattaisi yksittäisten uudistusten sijaan koko vuosilomalain uudistamista.

– Laki on jo tällä hetkellä äärimmäisen monimutkainen ja työelämälaeista ehkä monimutkaisin. Siellä on paljon erilaisia yksityiskohtia, tulkinnanvaraisuuksia ja säännöksiä, sanoo Suomen yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg.

Töitä haettava kaiken aikaa

Asia ei ole uusi. Edellisen kerran vuosilomapankin käyttöä selvitettiin työ- ja elinkeinoministeriössä reilut kymmenen vuotta sitten. Uusin selvitys asiasta on juuri valmistunut. Sen mukaan näyttää, ettei vuosilomapankki ota tuulta alleen tälläkään kertaa. Tulevista askelista työ- ja elinkeinoministeriö kertoo myöhemmin.

Kouvolalaisella Jutta Hartikaisella ei vielä ole tietoa, mitä hän tekee, kun sopimus Helsingin yliopiston kanssa päättyy. Töitä on haettava kaiken aikaa. Hän toivoo löytävänsä työpaikan pidemmällä sopimuksella.

Hartikaisen mielestä olisi ihanteellista, jos myös pätkätöissä voisi pitää lomaa.

– Itse olen niin kesäihminen, että toivoisin, että loma olisi kesäaikana. Saisi sitten rauhassa valvoa illalla niin myöhään kuin haluaa, kun kerran valoa on.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 25.5. kello 23 asti.

.
.