Hyppää sisältöön

Luontomatkailun buumi innostaa kuntia havittelemaan kansallispuistoja – tällä hetkellä jonossa kymmenen hakemusta

Suomen kunnat ovat viime vuosina tehneet ahkerasti ehdotuksia uusista kansallispuistoista. Useimmat aloitteet hylätään, koska rima on korkealla. Pohjois-Karjalan Juuka on yksi uusimmista yrittäjistä.

Juuka havittelee omaa kansallispuistoa
Juuka havittelee omaa kansallispuistoa

Kymmeniä tuhansia turisteja ja satoja tuhansia euroja.

Pohjois-Karjalan Juuassa uskotaan, että oma kansallispuisto olisi paikkakunnalle oikea lottovoitto. Osin tästä syystä kunta tavoittelee noin 3000 hehtaarin laajuiselle Tahkovaaran alueelle kansallispuiston asemaa.

Tahkovaara on metsäinen ja kallioinen erämaa Juuan keskiosassa. Asumattoman alueen maamerkkejä ovat Pirunkirnun rotkomuodostelma ja vaaran laella seisova palovartijan torni.

Vanha palovartijan torni on Tahkovaaran komeimpia maamerkkejä. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Selkeällä säällä tornista näkee Kuopioon saakka, koko ikänsä Tahkovaaran lähellä asunut Lassi Kirjavainen väittää.

– Valitettavasti torni on ränsistynyt ja siksi käyttökiellossa. Kun sen kunnostaisi, sieltä olisi Kolin veroiset näkymät, Kirjavainen sanoo.

Lassi Kirjavainen tuntee Tahkovaaran kuin omat taskunsa. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Pelkillä komeilla maisemilla ei kansallispuiston statusta saa. Kunnan elinkeinosuunnittelija Antti Asikainen tietää kriteereihin kuuluvan myös luontoarvot – ja politiikan.

– Kilpailu kansallispuistoista on todella kovaa. Olemme varautuneet odottamaan useamman vuoden, kun odotamme päätöstä, Asikainen sanoo.

Ei ylärajaa puistomäärälle

Kuka tahansa voi tehdä aloitteen kansallispuiston perustamisesta. Viime vuosina ehdotuksia ovat tehneet yhä useammin kunnat, jotka haluavat osansa luontomatkailun buumista.

Tällä hetkellä ympäristöministeriö käsittelee kymmentä aloitetta eri puolilta Suomea.

– Osassa on kyse nykyisen kansallispuiston laajentamisesta, osassa uuden perustamisesta. Jokainen aloite käsitellään, ministeriön erityisasiantuntija Ilona Latsa kertoo.

Juuan Tahkovaaralla on paitsi vaaroja, myös soita ja vesistöjä. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Tällä hetkellä Suomessa on 41 kansallispuistoa. Niistä uusin on Sallan kansallispuisto, joka sai virallisen statuksensa vuodenvaihteessa.

Ilona Latsan mukaan ylärajaa puistojen määrälle ei ole asetettu.

– Verkoston laatu halutaan kuitenkin pitää korkeana. Suurin osa ministeriölle tehdyistä aloitteista ei etene jatkovalmisteluun, hän sanoo.

Kansallispuistojen perustamista ohjaa luonnonsuojelulaki. Sen mukaan puiston pinta-alan on oltava vähintään tuhat hehtaaria, sen on sijaittava valtion omistamilla mailla ja alueella on oltava merkitystä yleisenä luonnonnähtävyytenä.

Muitakin kriteereitä on. Alueellisesti keskeiseksi teemaksi on noussut puiston vaikutus paikalliseen elinkeinoelämään.

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto Lapissa on aluetaloudellisilta vaikutuksiltaan Suomen merkittävin. Kuva: Yle / Anna-Kaisa Brenner

– Luonnonsuojelun näkökulmasta kansallispuistoja on jo nyt melko paljon. Poliittisesti uusien puistojen perustaminen on kuitenkin suosittua, ja verkoston laajentaminen on kirjattu muun muassa hallitusohjelmaan, Latsa kertoo.

Täysi koskemattomuus harvinaista

Kansallispuiston statusta haetaan yleensä kohteisiin, joilla on jo valmiiksi kykyä ottaa luontomatkailijoita vastaan.

Juuan Tahkovaara eroaa tässä suhteessa massasta. Alueella ei ole polkuverkostoa käytännössä lainkaan, minkä lisäksi esimerkiksi laavut ja parkkipaikat puuttuvat.

– Luonto on monessa kohtaa lähes koskematonta. Meistä se on vain etu, elinkeinosuunnittelija Antti Asikainen sanoo.

Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Asikaisen mukaan kansallispuiston realistisuutta lähdetään Juuassa nyt selvittämään. Tarkoituksena on aloittaa hanke, jossa asioista keskustellaan kaikkien Tahkovaaran alueen käyttäjien kanssa. Keskustelua voi herättää esimerkiksi metsästys, joka on kansallispuistoissa pääsääntöisesti kiellettyä.

Kunnanvaltuustoa johtava Lassi Kirjavainen (sd.) uskoo, että hankkeelle löytyy kunnasta laaja tuki.

– Maanomistajat ovat jo sitoutuneet selvitykseen, joten siltä puolelta vastustusta ei tule. Kuntalaisillakaan tuskin on kauheasti poikkipuolista sanottavaa siihen, että Juukaa saataisiin paljon nykyistä tunnetummaksi, hän puntaroi.

Pirunkirnun rotkomuodostelma on jo nykyisellään suojeltu kohde. Kansallispuiston status nostaisi kohteen tunnettuutta huomattavasti. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Kolin läheisyys motivoi Juuassa

Metsähallituksen selvityksen mukaan Suomen kansallispuistot tuottivat lähialueilleen viime vuonna yhteensä yli 310 miljoonan euron tulot. Paikallistaloudellisesti merkittävimpiä puistoja oli pohjoiskarjalainen Koli, jonka kävijät toivat alueen talouteen noin 25 miljoonaa euroa.

Juuan Tahkovaaralta on vain 40 kilometriä Kolin kansallispuistoon. Antti Asikaisen mielestä lyhyt välimatka on vahvuus, jota ei ole varaa jättää käyttämättä.

– Jos kansallispuiston perustaminen ei onnistu, kehitämme tätä aluetta joka tapauksessa jollakin tavalla. Vähintään Tahkovaaralle luodaan retkeilyalue, hän sanoo.

– Toistaiseksi kukaan ei ole sanonut, että tämä olisi millään mittarilla huono idea.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 24.5. klo 23.00 saakka.

Lue myös:

.
.