Hyppää sisältöön

Suomi ei antanut uutta lupaa suojausteräksen vientiin tulevalle Nato-kumppanille – kaksi asevientilupaa Turkkiin on vielä voimassa

Asevientikielto saattaa olla yksi syy siihen, että Turkki jarruttaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Suomi keskeytti uusien vientilupien myöntämisen syksyllä 2019, kun Turkki hyökkäsi Syyrian kurdialueille.

Turkilta ja sen presidentiltä Recep Tayyip Erdoğanilta odotetaan tarkempaa tietoa, miksi maa jarruttaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Erdoğan lehdistötilaisuudessa 24. maaliskuuta Naton päämajassa Brysselissä. Kuva: Halil Sagirkaya / AOP

Suomeen liittyvillä yrityksillä on edelleen voimassa kaksi asevientilupaa Turkkiin.

Suomi ei ole antanut uusia asevientilupia Turkkiin syksyn 2019 jälkeen. Vanhat luvat jäivät voimaan, koska kyse ei ollut ase- tai ampumatarvikkeista. Suomi tiukensi linjaansa aseiden ja puolustustarvikkeiden vientiin Turkkiin lokakuussa 2019.

Suomi ei siis tällä hetkellä myy aseita tai sotilastarvikkeita Turkille, todennäköiselle Nato-kumppanilleen.

Yhtenä syynä Turkin jarrutukseen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydessä on arvioitu olevan juuri Suomen asevientirajoitukset.

Huhtikuun alussa presidentti Sauli Niinistö keskusteli puhelimessa Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin kanssa. Erittäin todennäköisesti keskustelussa sivuttiin myös Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä, vaikka asiaa ei silloin suoraan julkistettu. Niinistö kertoi viestipalvelu Twitterissä, että Turkki tukee Suomen tavoitteita.

Turkin presidentin kanslia puolestaan tviittasi keskustelun jälkeen, että Erdoğan otti keskustelussa esiin Turkin odotukset siitä, että Suomi poistaisi asevientiä koskevia esteitä.

Rinteen hallitus keskeytti vientilupien myöntämisen

Antti Rinteen (sd.) hallitus keskeytti uusien vientilupien myöntämisen, koska Turkki oli hyökännyt aiemmin Syyrian rajan yli kurdijoukkojen hallitsemille alueille. Suomi oli huolissaan hyökkäyksen vaikutuksesta Syyrian humanitaariseen tilanteeseen. Sotatoimien pelättiin johtavan uusien pakolaisten lähtöön alueelta.

Puolustusministeriön mukaan osa Euroopan unionin maista toimi vuoden 2019 lopulla samoin kuin Suomi.

Voimassa olevat luvat eivät koske tappavia aseita

Voimassa olevat vientiluvat Turkkiin on myönnetty ennen Rinteen hallituksen linjausta.

Yksi lupa on Patria Land Systemsille, joka valmistaa panssaroituja ajoneuvoja. Lupa koskee osien valmistamista alihankintana Turkissa.

Patrian mukaan lupaa haettiin alihankintatarjousten pyytämistä varten eikä hankkeesta syntynyt merkittävää yhteistyötä. Lupa on voimassa tämän vuoden loppuun.

Toinen lupa on Robonic-yhtiöllä, joka myy lennokkien lähetysalustoja. Kyse on maalilennokkien lähetysalustasta. Maalilennokeilla harjoitellaan ilmapuolustusjärjestelmien käyttöä.

Robonic sai lupansa syyskuussa 2019. Se on voimassa vuoden 2029 loppuun saakka

Sen sijaan patruunoita valmistava Nammo Lapua ei saanut enää syyskuussa 2019 tarkkuusammunnan luotien vientilupaa Turkkiin. Alle vuosi aiemmin vastaava lupa oli myönnetty.

Suojausteräksen myyntilupaa ei enää herunut

Puolustusministeriö ei antanut uutta vientilupaa Miilux-yhtiön suojausteräkselle marraskuussa 2021. Ennen syksyä 2019 lupia oli myönnetty.

Suojausterästä käytetään esimerkiksi panssaroiduissa ajoneuvoissa ja autoissa.

Miilux ei tällä hetkellä ole enää kiinnostunut suojausteräksen viemisestä Turkkiin, koska sillä on tytäryhtiö ja tuotantolaitos Turkissa.

Turkkilainen OYAK-eläkerahasto osti raahelaisesta Miilux Oy:stä 70 prosenttia vuonna 2019.

Kielteiset päätökset on tehnyt puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) hallituksen linjausten perusteella. Ulkoministeriö teki hakemuksiin ulko- ja turvallisuuspoliittisen arvion.

Kielteisiä päätöksiä on tehty myös ennakkopyyntöihin

Puolustusministeriö on tehnyt kielteisiä päätöksiä myös niin sanottuihin ennakkolausuntopyyntöihin Suomen linjan tiukennuksen jälkeen.

Usein vientikauppoja suunnittelevat yhtiöt pyytävät puolustusministeriöltä ennakkolausuntoja esimerkiksi ennen tarjousten tekoa. Yritykset haluavat varmistaa, etteivät tee turhaa työtä.

Ylen tietojen mukaan tällaisia kielteisiä vastauksia Turkkia koskeviin ennakkopyyntöihin on tehty vuoden 2019 syksyn jälkeen ainakin muutamia. Pyynnöt evättiin, vaikka ne eivät koskeneet niin sanottuja tappavia sotatarvikkeita.

Kaikkia maita koskevia ennakkolausuntoja on annettu vuosina 2020 yhteensä 41 kappaletta, joista kielteisiä oli 13. Vuonna 2021 lausuntoja oli 29 kappaletta, joista 14 oli kielteisiä. Puolustusministeriö ei anna maakohtaista tilastoa ennakkolausunnoista.

Voit keskustella aseviennistä Turkkiin tiistaihin 24.5.2022 kello 23 asti. Napauta keskustele-painiketta jutun jälkeen.

Katso lisää:

.
.