Hyppää sisältöön

Ex-pääministeri Esko Aho: Venäjän suurin heikkous on riippuvuus lännen teknologiasta – Tutkija uskoo, että harmaa aika ei lopu jäsenyyteen

Yle seuraa toukokuussa tehostetusti turvallisuuspolitiikkaa. Vieraina maanantain erikoislähetyksessä olivat tällä kertaa muun muassa entinen pääministeri Esko Aho ja ex-puolustusministeri Jussi Niinistö.

Esko Aho: "Eniten olen huolissani kyberturvallisuudestamme"
Esko Aho: "Eniten olen huolissani kyberturvallisuudestamme"

Venäjän suurin heikkous on nyt sen riippuvuus länsimaisesta teknologiasta, sanoo entinen pääministeri Esko Aho.

Suomi ja muu Eurooppa halusivat 1990-luvulta 2010-luvun alkuun sitoa Venäjän lännen yhteyteen, demokratiaan ja markkinatalouteen, Aho sanoi Yle Uutisten erikoislähetyksessä maanantaina.

On aikamoinen paradoksi, että Venäjä itse irrottautui yhteistyöstä ja vielä hyvin jyrkällä tavalla, mutta nyt kärsii siitä, miten se on sitoutunut läntiseen yhteistyöhön erityisesti teknlologiassa, Aho sanoi.

– Teknologiasta tulee ja on tullut Venäjän kaikkein heikoin kohta, Venäjän teknologinen omavaraisuus on heikko.

– Se näkyy esimerkiksi kaikessa digitaalisessa rakenteessa ja teknologiassa. Suurin osa järjestelmistä, joita Venäjä käyttää, on läntistä laatua. Varaosat, ylläpito ja ohjelmistot järjestelmiin on läntistä. Se on jo iskenyt ja tulee iskemään entistä pahemmin Venäjään, Aho arvioi.

Sekä Esko Aho että erikoislähetyksessä mukana ollut entinen puolustusministeri Jussi Niinistö uskoivat, että Suomesta tulee Naton jäsen, vaikka Turkki nyt esittääkin vaatimuksia.

– Kyse on vain siitä, millaiset piruetit pitää tehdä, Aho sanoi.

Erikoislähetyksen aiheena oli niin sanottu harmaa aika Nato-hakemuksen jättämisen ja jäsenyyden vahvistamisen välissä.

Ajanjakso voi tuoda yllätyksiä Suomelle. Yksi sellainen voisi olla turvapaikanhakijoiden pakotetty vyöry Suomen rajalla, kuten talvella 2015–2016, Niinistö arvioi, ja siihen ei ole hänen mukaansa riittävästi varauduttu.

– Pitäisi tarkistaa lainsäädäntö ja pohtia jopa aidan mahdollisuutta.

Esko Aho uskoo, että Suomi on hyvin varautunut mahdollisiin harmaan ajan uhkiin. Eniten hän on huolissaan kyberturvallisuudesta.

– Siinä mahdollisuus tuottaa haittaa suhteessa panoksiin on kaikkien suurin.

Professori: Harmaa aika jatkuu jäsenyyden jälkeenkin

Suomen päättäjien vierailut Nato-maissa ennen hakemuksen jättämistä ovat voineet hyödyttää Suomea, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Tommi Koivula.

– Se on saattanut ennaltaehkäistä tiukempaa reaktiota, viestittää Venäjälle, että Suomi on aika päättäväinen tässä asiassa ja teemme kovasti töitä tämän järjestämiseksi.

Puolustusta ei voi ulkoistaa Naton jäsenyyden toteutumisen jälkeenkään, asiantuntijat sanovat.

Harmaa aika ei pääty jäsenyyteen, vaan sen sävyt muuttuvat, kun Suomi on Naton jäsen, arvioi kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg, sillä Naton tuleminen apuun vaatii jäsenmaiden yksimielistä päätöstä.

– Artikla vitosen käyttöönotto edellyttää kaikkien jäsenmaiden hyväksymistä, eli Turkki tai joku muu maa voi siinäkin vaiheessa sanoa, ettei hyökkäys ole sellainen, että artikla viisi pitäisi ottaa käyttöön.

Toukokuussa Yle seuraa turvallisuuspolitiikkaa tehostetusti

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuun lopulla romutti Suomen sotienjälkeisen ulkopolitiikan, jossa liittoutumisen välttämisen nähtiin tuova vakautta ja turvallisuutta.

Hieman alle kaksi viikkoa sitten tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kertoivat kannattavansa Suomen liittymistä Natoon.

Eduskunta äänesti puolustuslittoon liittymisen puolesta viime viikon tiistaina ja hakemus jätettiin Brysselissä sitä seuraavana päivänä yhtä aikaa Ruotsin kanssa.

Yle seuraa turvallisuuspolitiikkaa toukokuussa tehostetusti muun muassa erikoislähetyksissä joka maanantai. Tämän maanantain lähetyksen juonsi Annika Damström.

Lue lisää:

.
.